Trumpin ja Putinin Ukraina-puhelu ei tuonut rauhanratkaisua

Trumpin ja Venäjän presidentin Vladimir Putinin 8. syyskuuta käymä puhelinkeskustelu avasi uudelleen väylän Ukrainan sotaa koskevalle diplomatialle, mutta ei tuottanut tulitaukoa, sovintokehystä eikä kummankaan osapuolen julkista myönnytystä. Kremlin kertoman mukaan Trump painotti sodan nopeaa päättämistä ja kytki sen Yhdysvaltojen ja Venäjän suhteiden palauttamiseen. Putin ilmoitti kannattavansa sodan päättämisen tavoitetta, mutta toisti samalla Venäjän sotilaalliset päämäärät. 115

Puhelu oli sovinnollinen sävyltään, ei sisällöltään

Kremlin mukaan puhelu kesti tasan tunnin ja oli rakentava sekä suorasukainen. Presidentit keskustelivat myös Yhdysvaltain lähettiläiden Steve Witkoffin ja Jared Kushnerin tuoreista vierailuista Moskovassa ja Kiovassa. Vierailujen tarkoituksena oli käynnistää uudelleen pysähtyneet pyrkimykset lopettaa taistelut. 15

Kremlin välittämän tiedon mukaan Trumpin tavoite oli sodan nopea päättyminen. Samassa kuvauksessa Putin kuitenkin esitteli Venäjän näkemystä rintamatilanteesta ja tulevista sotilaallisista tavoitteista. Ero on olennainen: yhteinen näkemys siitä, että sodan pitäisi päättyä, ei tarkoita yhteisymmärrystä sen ehdoista. 111

Venäjän ehdot pysyivät keskeisenä esteenä

Moskova sitoi edistymisen yhä vaatimukseen, että Yhdysvallat lopettaisi Ukrainalle antamansa sotilaallisen, taloudellisen, tiedustelullisen ja muun tuen. Kyse on Venäjän esittämästä kannasta, eikä julkisuudessa ollut merkkejä siitä, että Washington olisi hyväksynyt vaatimuksen. 1

Venäjä piti kiinni laajemmista tavoitteistaan. Ukraina taas torjuu ratkaisun, jossa tunnustettaisiin Venäjän hallussa olevat alueet tai heikennettäisiin Ukrainan tavoitetta saada kestävät turvallisuustakuut. Juuri nämä ratkaisemattomat kysymykset – eivät pelkästään uuden tapaamisen järjestäminen – ovat poliittisen sopimuksen suurin este.

Kolmikantaneuvottelut ovat mahdollisuus, eivät sopimus

Kremlin mukaan Venäjä ei sulje pois Yhdysvaltojen, Venäjän ja Ukrainan kolmikantaneuvottelujen jatkamista. Abu Dhabia on mainittu mahdollisena paikkana, mutta venäläisviranomaisten mukaan ajankohdasta tai paikasta oli vielä liian aikaista päättää. 46

Tällä hetkellä avaus on siis menettelyllinen, ei sisällöllinen. Kolmikantamuoto voisi tarjota kanavan ehdotusten vaihtoon, mutta puhelun jälkeen ei kerrottu mistään kaventuneista erimielisyyksistä aluekysymyksissä, turvallisuudessa tai Ukrainan tulevassa ulkopoliittisessa asemassa.

Witkoffin ja Kushnerin matkalla syntyi ideoita, ei läpimurtoa

Ennen puhelua Witkoff ja Kushner tapasivat Putinia Moskovassa yli kolmen tunnin ajan ja sen jälkeen Ukrainan presidenttiä Volodymyr Zelenskyitä Kiovassa. Zelenskyi sanoi lähettiläiden esittäneen useita ”hyviä” ideoita, mutta neuvotteluista ei syntynyt julkistettua sopimusta.

Zelenskyi sanoi myös Ukrainan varautuvan siihen, että sota jatkuu vielä yhden talven ajan. Ukraina haki samalla pakettia, johon kuuluisi ilmapuolustusta ja energiatukea.

Myöhemmälle syyskuulle raportoidut tiedot Trumpin ja Zelenskyin tapaamisesta perustuivat Zelenskyin ilmoittamaan aikomukseen tavata Trump, eivät julkisesti vahvistettuun lopulliseen järjestelyyn.

Iskut Kiovaan korostivat diplomatian rajoja

Neuvottelujen aikana Kiovaan ja Moskovaan kohdistuneissa iskuissa pidettiin lyhyt tauko. Tauon päätyttyä Venäjä jatkoi lennokki- ja ohjusiskuja Kiovaan. Reutersin mukaan 8. syyskuuta tehdyssä iskussa kuoli viisi ihmistä, 35 loukkaantui ja asuinrakennuksia sekä siviilikohteita vaurioitui eri puolilla pääkaupunkia.

Tapahtumaketju ei osoita, että diplomatia olisi aiheuttanut iskujen jatkumisen. Se kuitenkin osoitti, ettei väliaikainen pidättyvyys ollut laajempi tulitauko: neuvottelut etenivät samaan aikaan aktiivisten sotatoimien kanssa.

Rintamatilanne ei takaa nopeaa sopua

Institute for the Study of War (ISW) arvioi Venäjän joukkojen vallanneen elokuussa 2026 alueita keskimäärin 2,91 neliökilometriä päivässä koko sotanäyttämöllä. Donetskin alueella, joka on Venäjän painopiste, etenemisvauhti oli ISW:n arvion mukaan hitaampi. Tällä vauhdilla jäljellä olevan hallitsemattoman osan valtaamiseen menisi lokakuuhun 2032 asti – jos Venäjä kykenisi siihen lainkaan.

Kyse on etenemisnopeuteen perustuvasta analyysistä, ei ennusteesta sodan lopputuloksesta. Arvio havainnollistaa silti, miksi kummallakaan osapuolella ei välttämättä ole välitöntä kannustinta luopua keskeisistä ehdoistaan.

Yhteenveto

Trumpin ja Putinin puhelu loi tilaa jatkodiplomatialle, mutta ei vienyt sotaa lähemmäs julkisesti määriteltyä ratkaisua. Moskova ilmaisi olevansa valmis harkitsemaan neuvottelujen jatkamista, mutta säilytti vaatimukset ja sotatavoitteet, jotka Ukraina torjuu. Yhdysvaltain lähettiläiden tapaamiset tuottivat ehdotuksia, mutta eivät läpimurtoa, ja taistelut jatkuivat lyhyen tauon jälkeen. Toistaiseksi kyse näyttää olevan ennen kaikkea yhteyskanavien palauttamisesta, ei sodan päättävien ydinkysymysten ratkaisemisesta. 14