Brasilian vaalien tekoälysäännöt joutuvat ensi kertaa todelliseen kokeeseen ennen lokakuun äänestystä

Brasilia järjestää vuoden 2026 vaalien ensimmäisen kierroksen 4. lokakuuta. Maalla on jo käytössään poikkeuksellisen yksityiskohtainen vaaleja koskeva tekoälysääntely. Vaikein vaihe ei kuitenkaan ole enää sääntöjen kirjoittaminen, vaan niiden nopea ja johdonmukainen soveltaminen tilanteessa, jossa halpoja synteettisiä videoita, kuvia ja chatbot-vastauksia voidaan levittää äänestäjille ennen kuin niiden alkuperä, asiayhteys tai laillisuus ehditään selvittää. 12

Mitä TSE:n säännöt edellyttävät?

Brasilian ylin vaalituomioistuin, Tribunal Superior Eleitoral eli TSE, on asettanut rajoituksia ehdokkaille, puolueille, alustoille ja tekoälyä hyödyntäville kampanjasisällöille.

• Selkeä merkintä: Tekoälyllä tai vastaavalla teknologialla tuotetussa tai olennaisesti muokatussa vaalisisällössä on oltava nimenomainen, näkyvä ja saavutettava ilmoitus. Velvoite koskee tekstiä, ääntä, videoita ja kuvia.
• Vaalideepfakejen kielto: Deepfaket on kielletty vaalimainonnassa. TSE määritteli 1. syyskuuta äänin 5–2 deepfaken synteettiseksi, tekoälyllä tai vastaavalla teknologialla tuotetuksi tai muokatuksi sisällöksi, jossa on realismin tai uskottavuuden aste ja joka luo, jäljentää tai muuttaa elävän, kuolleen tai fiktiivisen henkilön kuvaa, ääntä tai ilmaisua. Kielto koskee sisältöä silloin, kun se on vaalimainontaa.
• Ei äänestyssuosituksia tekoälyltä: Chatbotit ja virtuaaliset avustajat eivät saa suositella, ketä äänestää, suosia ehdokkaita tai puolueita, asettaa niitä paremmuusjärjestykseen tai priorisoida poliittista tietoa tavalla, joka hyödyttää jotakin vaalitoimijaa. Kielto pätee myös silloin, kun käyttäjä pyytää neuvoa suoraan. 14
• Julkaisukatko vaalien ympärillä: Uuden, ehdokkaan tai julkisuuden henkilön kuvaa, ääntä tai hahmoa sisältävän tekoälyllä tuotetun tai muokatun sisällön julkaiseminen, uudelleenjulkaiseminen ja maksullinen tehostaminen on kielletty 72 tuntia ennen äänestystä sekä 24 tuntia äänestyspaikkojen sulkeutumisen jälkeen. 12

Sääntely erottaa toisistaan sallitun, asianmukaisesti merkityn tekoälyn käytön ja kielletyksi vaalimainonnaksi katsottavan synteettisen materiaalin. Erottelu on olennainen: yleinen tekoälykielto voisi kattaa myös tavanomaisen editoinnin ja luovan kampanjatuotannon, mutta rajatumpi kielto jättää väistämättä tulkinnanvaraisia rajatapauksia.

Flávio Bolsonaron avatar-tapaus paljasti rajatapauksen vaikeuden

Näkyvin koetinkivi oli Flávio Bolsonaron kampanjan avaus, jossa nähtiin tekoälyllä luotu versio entisestä presidentistä Jair Bolsonarosta. Jair Bolsonaro oli suljettu vaalista ja kotiarestissa, joten simuloitu esiintyminen oli poliittisesti merkittävä. 3

Flávio Bolsonaron asianajajat katsoivat, ettei videolla pyydetty ääniä eikä teknologian käyttöä peitelty. 8 Vastapuoli puolestaan väitti videon rikkovan deepfakeja koskevia sääntöjä. 7

TSE:n myöhempi ratkaisu täsmensi, ettei jokainen tekoälyllä tehty henkilöhahmo ole automaattisesti kielletty deepfake. Sisällön on täytettävä tuomioistuimen realismiin perustuva määritelmä ja sen on oltava vaalimainontaa.

Se jättää tuleviin tapauksiin useita tapauskohtaisia kysymyksiä: oliko sisältö selvästi merkitty synteettiseksi, esitettiinkö se puolueen sisäisessä tilaisuudessa vai levitettiinkö sitä kampanjamainontana, tavoitteliko se vaalitukea ja saattoiko järkevä katsoja pitää sitä aitona?

Merkintä voi auttaa yleisöä tunnistamaan synteettisen sisällön, mutta se ei välttämättä poista realistisen hahmon vaikuttavuutta. Varsinkaan silloin, kun videoita leikataan, julkaistaan uudelleen tai niiden alkuperäinen merkintä katoaa matkalla.

Miksi synteettinen kampanjamateriaali voi vahingoittaa vaalien luotettavuutta?

Tekoäly voi tukea tavallista poliittista viestintää esimerkiksi tyylitellyillä kuvilla ja selvästi fiktiivisillä visuaaleilla. Suurin riski syntyy käytöstä, jossa keksityt tapahtumat, kannatusilmaisut, lausunnot tai näennäinen todistusaineisto saadaan näyttämään aidolta. Reutersin mukaan Brasilian viranomaiset olivat huolissaan tekoälyllä tuotetun sisällön leviämisestä äänestäjien sosiaalisen median syötteisiin ennen vaaleja. 2

Vaikutuksiltaan vakavimpia muotoja voivat olla esimerkiksi:

• tekaistu video ehdokkaan puheesta tai toiminnasta;
• keksityt kannatuslausunnot tai äänestäjäkertomukset;
• väärennetyt mielipidemittausväitteet tai mielikuvat äkillisestä kannatusnoususta; sekä
• synteettiset esitykset, jotka on suunniteltu muistuttamaan dokumentaarista todistusaineistoa.

Ongelma ei ole vain väärän videon olemassaolo. Se voi luoda vaikutelman omakohtaisesta todisteesta, laajasta kansansuosiosta tai äkillisestä muutoksesta vaaliasetelmassa. Oikaisu voi tulla liian myöhään, tavoittaa pienemmän yleisön tai epäonnistua palauttamaan luottamuksen siihen, mitä äänestäjä on jo nähnyt. Tästä syystä säännöissä yhdistyvät pakolliset merkinnät ja tiukemmat rajoitukset juuri vaalipäivän ympärillä. 12

Chatbotit ovat myös valvontaongelma

TSE:n kielto on chatbotien osalta poikkeuksellisen suora: ne eivät saa suositella ehdokasta, vaikka äänestäjä nimenomaan pyytäisi suositusta. 14 Käytännön ulottuvuus on silti epävarma, sillä yleiskäyttöisiä tekoälyjärjestelmiä ylläpidetään maailmanlaajuisesti ja niiden vastaukset muodostuvat dynaamisesti yksittäisten kehotteiden perusteella.

Yritysvastuujärjestö Ekōn tutkimuksen mukaan ChatGPT, Grok ja Gemini näyttivät suosittelevan ehdokkaita Brasiliassa. Lähes neljännes testatuista Meta AI:n vastauksista oli osittain tai kokonaan virheellisiä. Havainnot eivät yksin osoita, miten kukin palveluntarjoaja noudattaa sääntöjä jokaisessa vuorovaikutuksessa. Ne kuitenkin havainnollistavat kuilua muodollisen vaalikiellon ja laajasti käytettyjen järjestelmien todellisen toiminnan välillä.

Valvojalle tämä merkitsee useita samanaikaisia ongelmia: lainvastaisen vastauksen tunnistamista, keskustelun säilyttämistä todisteena, vastuullisen palvelun tai alustan määrittämistä, nopean korjauksen saamista sekä sen varmistamista, että korjaus toimii laajasti. Brasilialainen sääntö voi asettaa velvollisuuksia Brasiliassa tapahtuvalle vaalitoiminnalle, mutta se ei yksin takaa, että jokainen maailmanlaajuisesti käytössä oleva chatbot vastaisi jokaisen äänestäjän kysymykseen sääntöjen mukaisesti.

Ratkaiseva koe on nopea ja tasapuolinen toimeenpano

Vuoden 2026 säännöt antavat TSE:lle täsmällisempiä työkaluja kuin yleinen disinformaatiokielto: ilmoitusvelvollisuuden, määritellyn deepfake-standardin, rajoituksia ehdokassuosituksille ja aikaan sidotun julkaisukatkon vaalien ympärille.

Sääntöjen teho riippuu silti nopeasta toimeenpanosta, alustojen yhteistyöstä ja tapauskohtaisesta harkinnasta tilanteissa, jotka eivät asetu siististi luokkiin ”aito” ja ”väärennös”. Bolsonaro-avatarista syntynyt kiista osoitti, että realismin aste, suostumus, merkinnät, levitystapa ja vaalitarkoitus voivat kaikki olla merkityksellisiä. Kun tekoälyllä tuotettavaa poliittista materiaalia on yhä helpompi tehdä ja vaikeampi jäljittää, Brasilian vaalit mittaavat, pysyykö yksityiskohtainen sääntökirja sen teknologian tahdissa, jota sen on tarkoitus hallita.

Saatavilla olevat raportit eivät tarjoa riittävän luotettavaa perustietoa, jotta voitaisiin esittää varma kokonaismäärä TSE:n tekoälyyn liittyvistä tapauksista, yksilöidyt poistomääräykset tai valtakunnalliset luvut brasilialaisten tekoälyn käytöstä ja halukkuudesta kysyä chatboteilta ehdokkaista. Tällaiset väitteet edellyttävät alkuperäisiä tuomioistuintietoja tai kyselytutkimuksen menetelmätietoja, ennen kuin niitä voidaan pitää vahvistettuina.