G20 päätyi Yhdysvaltain kevyempään AI-linjaan Chapel Hillissä

Yhdysvaltain Pohjois-Carolinan Chapel Hillissä 1.–2. syyskuuta järjestämä G20-maiden innovaatioministerikokous päättyi yhteisymmärryslausumaan, joka korostaa innovaatioita tukevaa teknologiapolitiikkaa. Samalla Yhdysvallat sai läpi kevyen, ei-sitovan lähestymistavan tekoälyn hallintaan: nykyisiä toimialakohtaisia lakeja käytetään ensisijaisesti, ja tekoälylle laaditaan uusia sääntöjä vain silloin, kun kyse on aidosti uudesta ongelmasta, jota nykyinen sääntely ei kata. 15

Tulos oli poliittinen voitto Washingtonille ja suurille tekoälytoimittajille. Se ei kuitenkaan ollut sitova maailmanlaajuinen ratkaisu tekoälyn turvallisuutta koskevaan kiistaan. 57

Mitä Chapel Hillissä sovittiin?

• Yhdysvaltain teknologianeuvonantaja Michael Kratsios ja kauppaministeri Howard Lutnick isännöivät G20:n innovaatioministerikokousta Chapel Hillissä 1.–2. syyskuuta. 12
• Yhdysvallat kehotti hallituksia välttämään erillisten tekoälyvalvojien perustamista sekä laajaa, tiettyyn teknologiaan kohdistuvaa sääntelyä. Sen sijaan se puolsi joustavaa, toimialakohtaista sääntelyä ja uusia toimia vain uusiin, ennakoimattomiin tilanteisiin. 25
• Yhteislausuman mukaan uusia tekoälykohtaisia sääntöjä tulisi yleensä välttää ja säätää niitä vain sellaisia uusia kysymyksiä varten, joihin nykyinen lainsäädäntö ei vastaa. 5
• Kokouksen virallisessa ohjelmassa korostuivat innovaatioita tukevat puitteet, kaupalliset mahdollisuudet, osaavan työvoiman kehittäminen, tekoälyyn liittyvä immateriaalioikeuspolitiikka, standardit, tutkimus sekä teolliset investoinnit. Keskitetty kansainvälinen tekoälyturvallisuuden järjestelmä ei ollut ohjelman ytimessä. 1
• Kiinan kerrottiin liittyneen kevyen sääntelyn periaatteisiin. Kanadan ja EU:n kerrottiin pidättyneen, mutta tieto niiden virallisen erimielisyyden laajuudesta perustuu vähäisemmän auktoriteetin lähteeseen eikä sitä ole tässä aineistossa riippumattomasti vahvistettu. 7

Miksi Yhdysvallat ja AI-yhtiöt kannattivat mallia?

Suurille, pääosin yhdysvaltalaisille tekoälyyrityksille – kuten OpenAI:lle, Anthropicille, Metalle, Googlelle, Nvidialle ja Palantirille – vähäisempi yksityiskohtainen sääntely voi merkitä nopeampia mallijulkaisuja, pienempiä sääntelykustannuksia, helpompaa kansainvälistä laajentumista sekä enemmän vapautta hyödyntää dataa ja ottaa käyttöön autonomisia tuotteita. Sääntelyvelvoitteet voivat heikentää kannattavuutta, jos ne viivästyttävät julkaisuja tai pakottavat muuttamaan tuotteita turvallisuushuolien vuoksi. 5

Lutnick kehotti myös G20-maita luomaan säännöt, joiden puitteissa tekoälyä voisi kouluttaa tekijöiden teoksilla fair use -henkisellä mallilla samalla tekijöitä suojaten. Kysymys on keskeinen OpenAI:ta, Anthropicia, Googlea ja Metaa koskevissa laajoissa tekijänoikeusriidoissa. 5

Nvidian toimitusjohtaja Jensen Huang puolestaan vastusti hänen sanoin teoreettisiin haittoihin kohdistuvaa sääntelyä ja korosti todellisuudessa osoitettujen ongelmien ratkaisemista. Linja sopii hallinnon tavoitteeseen nopeasta kaupallistamisesta. 5

Taustalla on myös kilpailuetu: Yhdysvallat pyrkii säilyttämään johtonsa kehittyneissä malleissa, siruissa, pilvi-infrastruktuurissa ja tekoälysovelluksissa ilman, että sääntelyn kitka ohjaa innovaatiota muualle. Tulkinta on linjassa kokouksen innovaatioita, tuottavuutta, mahdollisuuksia ja vaurautta koskevien painotusten kanssa. 15

Mitä hyötyjä kevyestä mallista voi olla?

• Se voi ehkäistä päällekkäistä sääntelyä ja hyödyntää paremmin jo voimassa olevia kuluttajansuoja-, turvallisuus-, kilpailu-, tietosuoja-, tekijänoikeus- ja toimialalakeja.
• Se voi kohdentaa rajalliset valvontaresurssit osoitettuihin haittoihin sen sijaan, että jokaista uutta mallia säädeltäisiin erikseen.
• Nopeampi siirtymä tutkimuksesta käyttöönottoon voi vahvistaa yhdysvaltalaista startupien, tutkimuslaboratorioiden, siruvalmistajien, sijoittajien, yliopistojen ja teknologian käyttöönottajien ekosysteemiä.
• G20-maiden yhteinen painotus yhteentoimivuuteen erilaisten kansallisten järjestelmien sijasta voisi vähentää monissa maissa toimivien yritysten sääntelypirstaleisuutta.
• Kiinan mukanaolo luo kapean mahdollisuuden käytännön yhteistyöhön strategisesta kilpailusta huolimatta. Maiden valmisteltiin lisäksi käyvän erillisiä tekoälyturvallisuuskeskusteluja syyskuun puolivälissä. 4

Mikä mallissa huolestuttaa?

Keskeinen vastaväite koskee ajoitusta. Kun haitta on kiistatta näkyvissä todellisessa maailmassa, tehokkaita malleja tai autonomisia agentteja on voitu jo ottaa laajasti käyttöön, kopioida tai integroida kriittisiin järjestelmiin. Jälkikäteinen malli voi siksi jättää liian vähälle ennakkotestauksen, häiriöraportoinnin, malliarvioinnit, kyberturvatoimet ja vastuunjaon.

Väite nykyisten lakien riittävyydestä on kiistanalainen erityisesti kehittyneimpien mallien kohdalla. Autonomisten agenttien väärinkäyttö, kyberoperaatiot, petokset, tietosuojavuodot, syrjintä, työmarkkinahaitat ja mahdollisesti vaaralliset tieteelliset kyvykkyydet voivat jakaa vastuun mallikehittäjien, käyttöönottajien, työkalutoimittajien ja käyttäjien kesken tavalla, johon nykyinen sääntely ei välttämättä sovi selkeästi.

Kaupallistamista painottava linja voi myös heikentää yleisön luottamusta, jos yritysten katsotaan käytännössä kirjoittavan säännöt itse. Toimitettu aineisto ei kuitenkaan vahvista mitään tiettyä autonomisiin agentteihin liittyvää turvallisuusvälikohtausta, joka olisi tapahtunut kokouksessa tai liittynyt siihen suoraan. Sellaista väitettä ei pidä pitää vahvistettuna.

Eurooppalaistyyppistä varovaisuusperiaatteeseen nojaavaa sääntelyä yhdysvaltalaiset viranomaiset ja yritykset arvostelevat usein jäykäksi ja innovaatioita jarruttavaksi. Sen kannattajien mukaan ennakoitavat, etukäteen asetettavat velvoitteet voivat kuitenkin lisätä hyväksyttävyyttä, oikeusvarmuutta ja turvallista käyttöönottoa – etuja, joita täysin pidättyvä sääntely voi menettää.

Teknologiajohtajat olivat näkyvästi mukana

Valkoisen talon mukaan Kratsios keskusteli Elon Muskin, Demis Hassabiksen, Mark Zuckerbergin, David Sacksin, Bob Mumgaardin ja Michael Crown kanssa. 1

Lutnick puolestaan keskusteli Jensen Huangin, Anthropicin perustajajäsenen Tom Brownin, Sam Altmanin ja Palantirin Alex Karpin kanssa. 1

Läsnäolo teki kokouksesta enemmän kuin hallitustenvälisen neuvottelun: politiikkaa muotoilevien virkamiesten rinnalla olivat yritykset, joilla on vahvimmat mahdollisuudet rakentaa ja ottaa käyttöön kehittyneimpiä tekoälyjärjestelmiä. 1

Mitä tämä merkitsee Yhdysvaltain ja Kiinan kilpailulle?

Chapel Hillin lopputulos viittaa siihen, että Washington haluaa tehdä innovaation nopeudesta, kaupallisesta mittakaavasta ja koulutusdatan saatavuudesta keskeisen osan kilpailustrategiaansa Kiinaa vastaan. Tekoälyn turvallisuussääntely ei siis ole Yhdysvaltain linjassa ensisijainen järjestävä periaate. 15

Kiinan osallistuminen kevyeen julkilausumaan ei silti poista kilpailua. Kiinalla on jo laaja joukko tekoälysääntöjä, ja maat valmistelivat samalla erillisiä turvallisuuskeskusteluja. 45

Seuraava ratkaiseva etappi on G20-johtajien joulukuinen huippukokous Miamissa. Pääkysymys on, pystyvätkö hallitukset yhdistämään nopean innovoinnin uskottaviin turvallisuussitoumuksiin. Kanadan raportoitu painotus luottamukseen ja turvallisuuteen kiteyttää vastapuolen argumentin: kestävä tekoälyjohtajuus edellyttää vahvojen tuotteiden ja investointien lisäksi legitimiteettiä, tietoturvaa sekä keinoja korjata epäonnistumisia. Kanadan kannan täsmällinen sanamuoto ja virallinen asema eivät kuitenkaan ole saatavilla olevien korkean auktoriteetin lähteiden perusteella riittävästi vahvistettuja. 7