Tesla väittää FSD-järjestelmän vähentäneen kolareita Euroopassa 4,1-kertaisesti – mitä luvusta voi päätellä?

Tesla perustaa Euroopan FSD (Supervised) -järjestelmänsä turvallisuusväitteen omaan kalustodataansa. Yhtiön mukaan järjestelmää käyttäneet autot joutuivat 4,1 kertaa harvemmin kolariin ajokilometriä kohden kuin käsin ajetut Teslat niissä viidessä Euroopan maassa, joissa toiminnolle oli myönnetty väliaikainen lupa. Aineisto kattoi noin 102 miljoonaa kilometriä FSD-valvottua ajoa huhti–elokuussa 2026. 12

Väite on huomionarvoinen, mutta sitä ei pidä tulkita riippumattomaksi todisteeksi siitä, että FSD aiheuttaisi 4,1-kertaisen turvallisuusparannuksen. Johtopäätöksen kannalta ratkaisevia ovat muun muassa käytetyt määritelmät, vertailuryhmien ajosuorite ja -olosuhteet sekä se, miten riippumattomasti aineistoa ja viranomaistestausta voidaan arvioida.

Mitä Tesla raportoi?

Vertailu koski Alankomaita, Tanskaa, Belgiaa, Viroa ja Liettuaa. Teslan mukaan FSD (Supervised) -toimintoa käytti näissä maissa yli 70 000 asiakasta ja kalusto ajoi yli miljoona kilometriä päivässä. 215

Yhtiön ilmoittamat kolarimäärät olivat seuraavat:

Tietyyppi	FSD (Supervised)	Käsin ajettu Tesla
Moottoritiet	3 kolaria	137 kolaria
Muut tiet	9 kolaria	490 kolaria

Otsikkoluku ei kuitenkaan perustu näiden raakalukujen suoraan vertailuun. FSD- ja käsin ajettujen autojen ryhmille kertyi eri määrä ajokilometrejä, joten Tesla vertasi törmäystaajuuksia kilometriä kohden. 7

Siksi 3 ei ole sellaisenaan verrattavissa lukuun 137, eikä 9 lukuun 490. Teslan ilmoittama 4,1-kertainen ero on ajosuoritteella oikaistu kokonaistulos viidestä maasta ja eri tieympäristöistä. 12

Julkaistu näyttökojelauta kokosi yhtiön valikoiman tutkimuksia

Tesla julkaisi 1. syyskuuta 2026 avoimeksi kuvailemansa FSD-näyttökojelautansa. Yhtiön mukaan sama aineisto oli toimitettu aiemmin viranomaisille. Koonti sisälsi yhdeksän havaintoa kolmesta aineistosta: kaluston kolarivertailuja, ajosuorituksen mittareita, kaistanvaihtoanalyysejä, testikaluston validointia ja kiinteillä reiteillä tehtyjä testejä Euroopan kaupungeissa. 2315

Tesla esitti julkaisun läpinäkyvyystoimena ja tukena pyrkimykselleen laajentaa valvottu FSD-toiminto jo luvan antaneiden maiden ulkopuolelle. 115

Yhtiön omassa koontinäkymässä raportoidaan myös tie- ja kolariluokittaisia eroja FSD (Supervised) -autojen ja aktiiviset turvatoiminnot päällä käsin ajettujen Tesla-autojen välillä. Kyse on mallipohjaisista, ilmaantuvuussuhteina esitetyistä vertailuista – ei viranomaisen tekemästä riippumattomasta auditoinnista. 13

Missä maissa FSD (Supervised) oli sallittu?

Alankomaat myönsi ensimmäisenä väliaikaisen luvan huhtikuussa 2026. Sen jälkeen Belgia, Tanska, Viro ja Liettua antoivat omat lupansa, joten maita oli yhteensä viisi. 1415

Tesla tavoitteli laajempaa EU-lupaa, joka mahdollistaisi valvotun FSD:n käyttöönoton koko unionissa. Tuolloisen raportoinnin mukaan mahdollinen EU-tason äänestys saattoi olla 6. lokakuuta 2026. Laajempi hyväksyntä edellytti vähintään 15 EU:n 27 jäsenmaasta sekä sitä, että nämä maat edustavat vähintään 65:tä prosenttia EU:n väestöstä. 46

Teslalle päätös olisi kaupallisesti merkittävä: se ratkaisisi, voiko yhtiö tarjota ja toimittaa näkyvää ohjelmisto-ominaisuuttaan huomattavasti laajemmalle Euroopan markkinalle viiden maan sijaan.

Miksi lukuja kyseenalaistetaan?

Kalustodata voi olla hyödyllistä, mutta havainnoiviin vertailuihin liittyy tulkintaongelmia, jos menetelmiä ei voi tarkastaa yksityiskohtaisesti ja riippumattomasti.

Kilometrikohtaiseen kolarivertailuun voivat vaikuttaa esimerkiksi tietyyppi, liikennetilanne, sää, kellonaika, ajotavan erot ja matkan vaativuus. Kuljettajat myös päättävät itse, milloin FSD aktivoidaan. Näin FSD- ja käsinajomatkat voivat olla erilaisia jo ennen kuin järjestelmän vaikutusta arvioidaan. Tesla toteaa itsekin, ettei kalustoanalyyseissä voida täysin vakioida esimerkiksi liikennettä, säätä, valaistusta ja tilanteiden monimutkaisuutta. Valikoitumisvaikutuksia ja jäljelle jääviä sekoittavia tekijöitä voi siis jäädä. 13

Riippumattomat liikenneturvallisuustutkijat kuvailivat Reutersille Teslan Euroopan viranomaisille toimittamia, itse julkaisemiaan tilastoja harhaanjohtavaksi markkinoinniksi. Reuters kertoi myös kritiikistä, joka kohdistui Teslan aiempiin turvallisuusväitteisiin: niissä FSD-ajon kolarit, joissa turvatyyny laukesi, oli asetettu vastakkain laajemman Yhdysvaltain kolaritilaston kanssa, johon sisältyy myös lievempiä onnettomuuksia.

Tämä arvostelu koskee eri vertailua kuin viiden maan 4,1-kertaista kalustoväitettä. Se kuitenkin selittää, miksi ulkopuoliset arvioijat ovat vaatineet täsmällisempiä määritelmiä, keskenään vertailukelpoisia altistus- ja ajotietoja sekä riippumatonta analyysiä ennen kuin Teslan lukua pidetään lopullisena turvallisuustuomiona.

Läpinäkyvyys ei ratkaissut aineiston julkisuuskiistaa

Teslan julkinen näyttökojelauta teki osan yhtiön valitsemasta evidenssistä helpommin saataville. Se ei silti poistanut kiistaa siitä, kuinka paljon turvallisuusarvion tausta-aineistosta on aidosti tarkasteltavissa.

Reutersin mukaan Tesla oli painostanut Alankomaiden ajoneuvoviranomaista RDW:tä pitämään FSD:n turvallisuusarviointiin liittyviä asiakirjoja luottamuksellisina. Viranomaisen mukaan tietojen julkaisu voisi loukata Teslan liikesalaisuuksia. Raportissa siteeratut eurooppalaisen ajoneuvoturvallisuuslainsäädännön asiantuntijat katsoivat, että julkiselta tarkastelulta oli pidätetty liikaa tietoa.

Yhdysvalloissa kaksi senaattoria pyysi myös kansallista liikenneturvallisuusviranomaista tutkimaan Teslan itse julkaisemia FSD-kolaritilastoja Reutersin selvityksen herätettyä kysymyksiä yhtiön tavasta esittää turvallisuusdataa.

Johtopäätös

Tesla esitti suuren eurooppalaisen kalustoaineiston ja selkeän yritysväitteen: FSD (Supervised) -ajossa oli 4,1 kertaa vähemmän kolareita ajokilometriä kohden kuin käsin ajetuissa Tesla-autoissa. Ennen ajosuoritteella tehtyä oikaisua yhtiö raportoi 3 moottoritiekolaria verrattuna 137:ään sekä 9 muilla teillä tapahtunutta kolaria verrattuna 490:een. 17

Luvut voivat olla merkityksellisiä sekä asiakkaille että viranomaisille, mutta ne eivät vastaa riippumattomasti varmennettua, syy-seuraussuhdetta osoittavaa turvallisuusarviota. Vahva johtopäätös edellyttäisi avoimia kolarimääritelmiä, tietoja ajosuoritteesta ja tieympäristöstä sekä arviointia, jossa voidaan testata, ovatko FSD- ja käsinajoryhmät todella vertailukelpoisia. 13