Big Techin AI-velka voi nostaa euroalueen rahoituksen hintaa

Yhdysvaltalaiset teknologiayhtiöt ovat kasvamassa eurooppalaisten velkamarkkinoiden näkyviksi rahoituksen hakijoiksi samaan aikaan, kun tekoälyinfrastruktuurin rakentaminen vaatii valtavia panostuksia. Toistaiseksi niiden euromääräisen velan kokonaismäärä on pieni suhteessa koko markkinaan. Huoli liittyy siihen, että pieni joukko samalla tavoin altistuneita, hyvän luottoluokituksen yhtiöitä voi muuttua nopeasti suuriksi ja toistuviksi velan liikkeeseenlaskijoiksi. 1

Tekoälyinvestoinnit tuovat teknologiajätit euromarkkinoille

EKP:n analyysin mukaan Alphabetin, Amazonin, Metan, Microsoftin ja Oraclen yhteenlasketut investointimenot voivat ylittää 1 000 miljardia Yhdysvaltain dollaria vuoteen 2028 mennessä. Rahaa tarvitaan muun muassa datakeskuksiin sekä niiden vaatimiin energiainfrastruktuureihin. 1

Yhtiöt ovat lisänneet euromääräisten joukkolainojen käyttöä rahoituslähteenään. Niillä on tällaisia lainoja liikkeellä noin 40 miljardin euron arvosta. Se on hieman yli 1 % euromääräisten yrityslainojen vertailuindekseistä, mutta yhtiöt vastaavat jo vajaasta 10 %:sta muiden kuin rahoitusalan yritysten euromääräisten joukkolainojen uusista bruttoliikkeeseenlaskuista. Niin sanottujen reverse Yankee -lainojen – euromääräisen velan, jota euroalueen ulkopuolinen yhtiö laskee liikkeeseen – osuus lähes kaksinkertaistui vuosien 2025 ja 2026 välillä. 1

Ero velkakannan ja uuden tarjonnan välillä on olennainen: nykyinen velkakanta on vielä rajallinen, mutta uusien lainojen virta on jo riittävän suuri vaikuttaakseen markkinasegmenttiin.

1. Lisää lainatarjontaa voi nostaa korkovaatimuksia

Joukkolainamarkkinoilla sijoittajien on kyettävä ottamaan vastaan uusi velka. Jos korkeasti luokitellut teknologiayhtiöt tuovat markkinoille usein suuria lainoja, sijoittajat voivat vaatia korkeampaa tuottoa korvaamaan kasvavan korko- ja luottoriskin.

Paine ei välttämättä jäisi teknologiayhtiöihin. Samaan aikaan rahoitusta hakevat yritykset voivat joutua hyväksymään korkeampia kuponkikorkoja tai heikompia ehtoja. Reutersin EKP:n analyysista tekemän uutisen mukaan vaikutus voi laajempien markkinahinnoittelun muutosten kautta ulottua myös valtioihin. 2

Tämä ei tarkoita, että jokainen euroalueen valtio kilpailisi teknologiajättien kanssa täsmälleen samoista ostajista. Pitkään jatkuva yrityslainojen tuottovaatimusten nousu voi kuitenkin muuttaa sijoittajien tuottovaatimuksia ja rahoitusoloja laajemmin.

2. Muut liikkeeseenlaskijat voivat joutua väistämään

Suuret ja tunnetut velalliset keräävät yleensä runsaasti kysyntää etenkin, kun niiden joukkolainat ovat likvidejä ja sijoituskelpoisiksi luokiteltuja. Jos niin sanotut hyperskaalaajat vievät suuren osan uusien lainojen liikkeeseenlaskukalenterista, eurooppalaisille teollisuus-, energia- ja rahoitusyhtiöille sekä pienemmille yrityksille voi jäädä epäedullisemmat mahdollisuudet hankkia rahoitusta.

Ne voivat joutua siirtämään liikkeeseenlaskuaan, hyväksymään korkeamman koron, muuttamaan laina-aikaa tai pienentämään lainan kokoa. Syrjäyttämisvaikutus ei siis välttämättä merkitse sitä, ettei rahaa olisi saatavilla lainkaan, vaan sitä, että sitä saa kalliimmilla tai joustamattomammilla ehdoilla. 12

3. Indeksit voivat lisätä keskittymisriskiä

Hyperskaalaajien lainat muodostavat jo hieman yli 1 % euromääräisten yrityslainojen vertailuindekseistä. 1 Jos niiden velkakanta kasvaa, myös niiden paino indekseissä voi nousta.

Tämä on tärkeää passiivisille rahastoille ja pörssinoteeratuille rahastoille, jotka seuraavat näitä indeksejä. Niiden voi olla ostettava enemmän kyseisten yhtiöiden velkakirjoja indeksipainojen kasvaessa, vaikka lainojen hinnoittelu ei täysin vastaisi riskiä. Se voi keskittää sijoitussalkkuja pieneen joukkoon yhdysvaltalaisia teknologiayhtiöitä ja jättää indeksisijoittamisessa vähemmän tilaa muille liikkeeseenlaskijoille.

4. Nopea velan kasvu voi koetella markkinoiden vastaanottokykyä

Noin 40 miljardin euron velkakanta on tavanomaisissa markkinaoloissa hallittava. Keskeinen kysymys on, pystyvätkö sijoittajat ottamaan vastaan paljon nopeammin kasvavan suurten lainojen virran, kun samat yhtiöt tavoittelevat yli 1 000 miljardin dollarin investointeja vuoteen 2028 mennessä. 1

Rauhallisina aikoina hyvin toimiva markkina voi olla haavoittuvampi, kun sijoittajien riskinottohalu heikkenee. Jos useat samaan ryhmään kuuluvat yhtiöt tarvitsevat rahoitusta tai sijoittajat pyrkivät pienentämään altistustaan yhtä aikaa, jälkimarkkinoiden likviditeetti voi joutua koetukselle. Suuria kauppoja voi olla vaikea toteuttaa ilman hintavaikutusta, jos välittäjien tasekapasiteetti ja ostajien kysyntä ovat rajalliset.

5. Hyvät luottoluokitukset eivät poista tekoälyinvestointien riskiä

Hyperskaalaajilla on lähtökohtaisesti vahvat luottoprofiilit. Joukkolainojen arvostus ja luottoluokitukset perustuvat silti oletuksiin tulevasta kassavirrasta, investointimenoista ja velkaantumisesta.

Luottoriski voi olla alihinnoiteltu, jos tekoälystä saatavat tulot kasvavat odotettua hitaammin, infrastruktuuri-investoinnit pysyvät pitkään suurina tai kilpailu heikentää katteita. Tällöin velka voi kasvaa suhteessa tulokseen ja kassavirtaan nopeammin kuin sijoittajat nyt odottavat. Riskilisät voisivat nousta, joukkolainojen hinnat laskea ja luottoluokituksiin kohdistua paineita. EKP on nostanut esiin mahdollisuuden, että kasvava velkaantuminen ja yhteiset investointiriskit lisäävät haavoittuvuuksia. 12

6. Eri yhtiöillä voi olla sama negatiivinen yllätys

Alphabetin, Amazonin, Microsoftin ja muiden hyperskaalaajien joukkolainat voivat näyttää liikkeeseenlaskijatasolla hajautetuilta. Niiden tekoälysuunnitelmiin liittyy silti samoja keskeisiä riskejä: tekoälypalvelujen kysyntä, datakeskusten rakentaminen, energiakustannukset, sääntely ja teknologiasektorin suhdanne.

Jos jokin yhteinen oletus muuttuu – esimerkiksi tekoälyinfrastruktuurin tuotto-odotukset pettävät – usean yhtiön riskinarvio voi heikentyä yhtä aikaa. Juuri tämä korrelaatio on huolen ytimessä: yksittäin vahvat velalliset voivat yhdessä synnyttää keskittyneen markkinariskin, jos ne velkaantuvat voimakkaasti samanaikaisesti. 1

Kyse on haavoittuvuudesta, ei kriisiennusteesta

Saatavilla olevat tiedot eivät tarkoita, että Big Techin velanotto aiheuttaisi euroalueen joukkolainamarkkinoilla kriisin. Yhtiöiden nykyinen luottokelpoisuus ja niiden velan edelleen rajallinen osuus koko markkinasta ovat merkittäviä suojatekijöitä. 1

Kehityssuuntaa kannattaa silti seurata. Pieni joukko yhdysvaltalaisyhtiöitä muodostaa jo lähes kymmenesosan uusista euromääräisistä yrityslainoista, samalla kun niiden arvioidut tekoälyyn liittyvät investointimenot ylittävät 1 000 miljardia dollaria vuoteen 2028 mennessä. Jos velanotto kiihtyy, vaikutukset voivat ulottua teknologia-alaa laajemmalle: rahoituksen hinta voi nousta, eurooppalaisten yritysten liikkeeseenlaskuolosuhteet vaikeutua ja yrityslainamarkkina keskittyä entisestään. 12