Yhdysvallat asettui OpenAI:n tueksi New York Timesin tekijänoikeusjutussa

Yhdysvaltain Trumpin hallinto antoi OpenAI:lle painavan poliittisen tuen, kun oikeusministeriö jätti Manhattanin liittovaltion tuomioistuimelle lausuman New York Timesin tekijänoikeuskanteessa. Lausuma ei silti ratkaise riitaa eikä velvoita muita tuomioistuimia. Se nostaa kuitenkin tekoälyn koulutusdataa koskevan kiistan myös Yhdysvaltain kilpailukyvyn ja kansallisen turvallisuuden kysymykseksi. 3

Mitä hallinto väitti?

Oikeusministeriön mukaan suurten kielimallien kouluttaminen tekijänoikeudella suojatuilla teoksilla on yleensä fair use -periaatteen, eli Yhdysvaltain tekijänoikeuslain salliman kohtuullisen käytön poikkeuksen, mukaista. Hallinnon perustelu on, etteivät mallit käytä aineistoa ensisijaisesti teosten julkaisemiseen uudelleen, vaan tilastollisten yhteyksien oppimiseen ja uudenlaisten vastausten tuottamiseen. 3

Ministeriö erotti tästä kaksi muuta kysymystä: mallin mahdollisesti tekijänoikeutta loukkaavat vastaukset sekä tilanteet, joissa koulutusaineisto on hankittu laittomasti. Hallinnon kannan mukaan nämä eivät ratkea automaattisesti sillä perusteella, että itse koulutusta pidettäisiin fair use -käyttönä. 3

Miksi kysymys on hallinnon mielestä niin tärkeä?

Lausuman mukaan vahva yhdysvaltalainen tekoälyala on tärkeä tieteelliselle edistykselle, taloudellisille mahdollisuuksille, vauraudelle ja kansalliselle turvallisuudelle. Hallinto varoittaa, että vaatimus pyytää lupa tai maksaa korvaus jokaisesta koulutuksessa käytetystä teoksesta voisi vaikeuttaa yhdysvaltalaisten yritysten kehitystyötä suhteessa ulkomaisiin kilpailijoihin. 3

Apulaisoikeusministeri Stanley Woodward kuvasi tavoitteeksi kilpailukykyisen yhdysvaltalaisen tekoälysektorin ylläpitämisen. Kauppaministeri Howard Lutnick on esittänyt samaa politiikkalinjaa täydentävän näkemyksen: maiden pitäisi sallia tekoälymallien kouluttaminen tekijöiden teoksilla, mutta samalla löytää keinoja suojella taiteilijoita. 1235

New York Timesin väite ja OpenAI:n vastaus

New York Times väittää, että OpenAI ja Microsoft kopioivat ja käyttivät ilman lupaa miljoonia lehden artikkeleita ChatGPT:n taustalla olevien mallien kouluttamiseen. Lehden mukaan tuotteet voivat myös kilpailla Timesin sisällön kanssa tai tuottaa sen aineistoa jäljitteleviä vastauksia, mikä heikentää journalismin arvoa ja lisensointimarkkinoita. 36

OpenAI on puolestaan ilmoittanut, että sen mallit koulutetaan julkisesti saatavilla olevalla datalla ja että käytäntö perustuu fair use -periaatteeseen. Yhtiö on samalla tehnyt joitakin vapaaehtoisia sisältölisenssisopimuksia. 6

Miksi oikeustila on yhä auki?

Yhdysvaltain tuomioistuimet eivät ole vielä muodostaneet yhtä selkeää sääntöä siitä, milloin generatiivisen tekoälyn koulutus on fair use -käyttöä. Anthropic-yhtiötä koskeneessa kirjajutussa liittovaltion tuomari William Alsup piti laillisesti hankituilla kirjoilla kouluttamista ”olennaisen transformatiivisena”. Hän käsitteli kuitenkin piraattikopioiden lataamisen ja säilyttämisen erillisenä mahdollisena loukkauksena. 114

Muissa ratkaisuissa on painotettu myös sitä, syrjäyttääkö tekoäly alkuperäisteosten markkinoita tai aiheuttaako se haittaa nykyisille tai kehittyville lisensointimarkkinoille. Siksi tuomioistuin voi pitää koulutuksen analysoivaa käyttöä transformatiivisena mutta arvioida silti erikseen markkinavaikutuksia. 112

Oikeusministeriön lausuma on siis merkittävä viesti hallinnon politiikasta, mutta se ei ole tuomio. New York Timesin jutussa tuomari Sidney Stein arvioi itsenäisesti tekijänoikeuslain fair use -tekijöitä. Sitovan ennakkolinjan luovat lopulta mahdolliset muutoksenhakutuomioistuinten ratkaisut, eivät hallinnon oikeudenkäyntikirjelmät. 13

Kiistan ydin ei näin ole vain se, onko tekoäly innovatiivista. Ratkaistavaksi jää, täyttävätkö laajamittainen kopiointi mallien koulutusta varten, aineiston hankintatapa sekä mallien mahdolliset tuotokset ja markkinavaikutukset fair use -edellytykset kunkin jutun omien todisteiden perusteella. 13