Etelä-Korean sähkönkulutus voi nousta rajusti – tekoäly ja sirutehtaat pakottavat arvioimaan ydinvoimaa uudelleen

Etelä-Korean ilmasto-, energia- ja ympäristöministeri Kim Sung-hwanin viesti on, että maan sähkönkysyntä on muuttumassa paljon aiemmin arvioitua suuremmaksi. Samsung Electronicsin ja SK Hynixin sirutuotannon laajennukset, tekoälyä palvelevat datakeskukset sekä liikenteen ja lämmityksen sähköistyminen kasvattavat kulutusta niin voimakkaasti, että vuoteen 2040 ulottuvassa sähköjärjestelmäsuunnitelmassa on arvioitava tuotantorakenne uudelleen – myös lisäydinvoiman mahdollinen tarve. 24

Kim ei kuitenkaan ole sanonut, että uusia ydinreaktoreita olisi jo päätetty rakentaa. Hänen mukaansa hallituksen on ensin selvitettävä, miten luotettava ja vähäpäästöinen sähkö voidaan turvata nopeasti kasvavalle teollisuus- ja datakeskuskysynnälle. 4

Ennuste nousi muutamassa kuukaudessa

Etelä-Korea on korottanut vuoden 2040 sähkön huipputehon ennusteen enintään 165 gigawattiin. Se on 26,8 gigawattia enemmän kuin vain muutamaa kuukautta aiemmin julkaistussa arviossa. 6

Pelkästään kehittyneen teollisuuden ja tekoälydatakeskusten arvioidaan tarvitsevan vuonna 2040 huipputilanteessa 36,2–36,5 gigawattia sähköä. 7 Vertailun vuoksi: jos noin 26,8 gigawatin ennustekorotus katettaisiin yksin 1,4 gigawatin APR1400-luokan ydinreaktoreilla, niitä tarvittaisiin laskennallisesti noin 19. 6

Lounaisosan siruhanke kuvaa mittakaavaa hyvin. Neljän suunnitellun puolijohdetehtaan sähkönkulutus voisi olla 70–80 prosenttia Gwangjun sekä Pohjois- ja Etelä-Jeollan nykyisestä vuotuisesta sähkönkäytöstä. 4

Ydinvoima on yksi vaihtoehto, ei ennalta päätetty ratkaisu

Ydinvoiman vahvuutena keskustelussa pidetään sen kykyä tuottaa suuria määriä tasaista, vähäpäästöistä sähköä. Tämä on tärkeää sirutehtaille ja datakeskuksille, joiden sähkönkäyttö on jatkuvaa, kun taas aurinko- ja tuulivoiman tuotanto riippuu säästä. Vuonna 2024 ydinvoima oli Etelä-Korean suurin yksittäinen sähköntuotannon lähde: se tuotti 188,8 terawattituntia eli 31,7 prosenttia sähköstä. 1

Maassa toimii 26 ydinreaktoria, joiden yhteenlaskettu kapasiteetti on 26,05 gigawattia. Lisäksi neljä reaktoria oli rakenteilla lähdeaineiston julkaisun aikaan. 5

Uusien laitosten rakentamiseen liittyy silti merkittäviä kiistoja. Ydinturvallisuus, radioaktiivisen jätteen käsittely, voimalapaikkojen valinta ja paikallinen hyväksyttävyys ovat keskeisiä kysymyksiä. Käytettävissä olevista lähteistä ei ilmene luotettavaa, ajantasaista valtakunnallista mielipidemittausta, joten ydinvoiman kannatus- tai vastustusosuuksista ei voi esittää täsmällisiä lukuja.

Uusiutuvia kuusinkertaisesti, mutta myös verkkoa ja joustoa tarvitaan

Hallitus tavoittelee uusiutuvan energian kapasiteetin nostamista noin 37 gigawatista 220 gigawattiin vuoteen 2040 mennessä. Tavoite merkitsee kapasiteetin noin kuusinkertaistamista 15 vuodessa. 8

Nykyinen sähköntuotanto nojaa silti vahvasti myös fossiilisiin polttoaineisiin. Vuonna 2024 hiili tuotti 167,2 terawattituntia eli 28,1 prosenttia sähköstä, ja nesteytetty maakaasu (LNG) saman verran. Uusiutuvien tuotanto oli 63,2 terawattituntia eli 10,6 prosenttia. 1

Lähteiden perusteella suunta on selvä: uusiutuvia lisätään voimakkaasti, ydinvoiman lisärakentamista harkitaan ja kaasulle voi jäädä rooli sähköjärjestelmän toimitusvarmuudessa. Lopullisia, tarkkoja vuoden 2040 kapasiteettitavoitteita ydinvoimalle, hiilelle tai kaasulle ei kuitenkaan ole näissä tiedoissa vahvistettu. 148

Kyse ei ole vain siitä, paljonko sähköä tuotetaan

Lounaisen sirukeskittymän kannalta ratkaisevaa ei ole pelkästään koko maan tuotantokapasiteetti, vaan myös se, pystytäänkö luotettava sähkö siirtämään kulutuskohteisiin. Uusi reaktori ei välttämättä olisi välttämätön juuri kyseiselle alueelle, jos sähköverkko kykenee tuomaan energiaa muualta maasta ja alueelle rakennetaan riittävästi paikallista uusiutuvaa tuotantoa. 4

Todennäköisiä täydentäviä ratkaisuja ovat lounaisosan aurinkovoiman lisääminen sekä LNG-tuotanto siellä, missä tarvitaan nopeasti säädettävää kapasiteettia uusiutuvan tuotannon ollessa vähäistä. Tämä on lähdeaineistoon perustuva tulkinta, ei hallituksen vahvistama voimaloiden sijoituspäätös. 48

Vaikka hiilivoimasta tavoitellaan luopumista vuoteen 2040 mennessä, joitakin laitoksia voitaisiin pitää poikkeustilanteiden varareservinä esimerkiksi kulutushuipuissa, siirtoyhteyksien häiriöissä, vähäisen uusiutuvan tuotannon jaksoina tai LNG-toimitusten häiriintyessä. Lähteet eivät kuitenkaan vahvista päätöstä tiettyjen hiiliyksiköiden säilyttämisestä.