EU haluaa suunnata julkisia hankintoja eurooppalaisille toimijoille

Julkisista hankinnoista on tulossa EU:ssa aiempaa selvemmin teollisuus- ja talousturvallisuuspolitiikan väline. Euroopan komission valmistelema Public Procurement Act eli julkisia hankintoja koskeva laki oli määrä esitellä 9. syyskuuta aiemmin siirtyneen aikataulun jälkeen. Kyse on kuitenkin vasta ehdotuksesta: sisältö voi muuttua, ja sääntöjen voimaantulo edellyttää EU:n lainsäätäjien sopua. 1719

Kolme direktiiviä korvattaisiin yhdellä asetuksella

Vuotaneen luonnoksen mukaan kolme keskeistä vuoden 2014 hankintadirektiiviä – julkisen sektorin hankintoja, erityisalojen hankintoja ja käyttöoikeussopimuksia koskevat säännöt – kumottaisiin ja korvattaisiin yhdellä asetuksella. Asetus olisi suoraan sovellettavaa EU-oikeutta, kun taas direktiivit on erikseen saatettava voimaan jäsenmaiden kansallisessa lainsäädännössä. 18

Komission laajempi tavoite on yhtenäistää sääntöjä, yksinkertaistaa menettelyjä sekä vahvistaa taloudellisen turvallisuuden ja omavaraisuuden välineitä. Yrityksille muutos voisi merkitä vähemmän kansallisia tulkintaeroja, mutta samalla EU-tason hankintaehtojen suurempaa painoarvoa kaikkialla unionissa.

Mitä ”osta eurooppalaista” käytännössä tarkoittaisi?

Vuotanut suunnitelma ei tarkoita yleistä velvoitetta ostaa ainoastaan EU:ssa valmistettuja tuotteita. Tarkoitus olisi pikemminkin antaa hankintaviranomaisille mahdollisuus suosia eurooppalaista tarjontaa suurissa tai strategisesti tärkeissä hankinnoissa.

Raportoituihin keinoihin kuuluvat:

• mahdollisuus sulkea suurissa hankinnoissa pois tarjous, jos asianmukaisesta sisällöstä alle 50 prosenttia on peräisin EU:sta; 19
• mahdollisuus hyväksyä myös kumppanimaita, jotka tarjoavat EU-yrityksille vastavuoroisen pääsyn omiin julkisten hankintojensa markkinoihin;
• EU-yritysten suosiminen strategisilla aloilla; 19
• halvimman hinnan painoarvon pienentäminen silloin, kun hankinta lisää strategisia riippuvuuksia tai aiheuttaa muita turvallisuushuolia.

Raja-arvot, soveltamisalaan kuuluvat sopimukset, poikkeukset ja kumppanimaista tulevan sisällön kohtelu ratkeavat vasta komission lopullisessa ehdotuksessa ja sitä seuraavissa lainsäädäntöneuvotteluissa. Julkaistava teksti voi siis poiketa olennaisesti luonnoksesta. 19

Miksi katse kohdistuu erityisesti Kiinaan?

Kiinaa ei heinäkuussa raportoidussa luonnoksessa nimetty. Linjaus tulkitaan silti laajalti vastaukseksi EU:n huoleen riippuvuudesta ulkomaisista toimittajista, etenkin Kiinan vahvasta asemasta kriittisissä materiaaleissa ja teollisissa toimitusketjuissa. Reutersin mukaan toimilla pyritään vähentämään ulkomaista riippuvuutta tilanteessa, jossa EU:n ja Kiinan kauppavaje on kasvanut. 19

Taustalla on myös tuore ennakkotapaus. Komissio käytti kesäkuussa 2025 ensimmäisen kerran kansainvälisten hankintojen välinettä (International Procurement Instrument, IPI) rajoittaakseen kiinalaisten yritysten osallistumista yli 5 miljoonan euron arvoisiin EU:n lääkinnällisten laitteiden hankintoihin. Toimi rajoittaa myös Kiinasta peräisin olevien lääkinnällisten laitteiden panosten osuuden enintään 50 prosenttiin hyväksytyissä tarjouksissa, ellei vaihtoehtoisia toimittajia ole saatavilla. Komission mukaan ratkaisu seurasi havaintoja EU:n lääkinnällisten laitteiden valmistajiin kohdistuvasta syrjinnästä Kiinan hankintamarkkinoilla.

Lääkinnällisiä laitteita koskeva päätös on rajattu tiettyyn alaan ja sopimusten arvoon. Suunniteltu Public Procurement Act puolestaan muuttaisi laajemmin EU:n julkisten hankintojen perussääntöjä.

Teollisuus vaatii toimia – mutta vaikutuksia ei voi luvata

Eurooppalaiset teollisuusjärjestöt painostavat Brysseliä tiukempiin toimiin. Metallien jakelua ja jalostusta edustava Eurometal arvioi, että EU:n teollisuudesta voisi kadota vuoden 2026 loppuosan aikana 300 000 työpaikkaa kiinalaisten komponenttitoimittajien kiristyvän kilpailun vuoksi. Kyse on järjestön ennusteesta, ei virallisesta arviosta tai ilmoitettujen irtisanomisten määrästä. 616

Eurometal järjesti 7. syyskuuta Brysselissä mielenosoituksen, jossa käytettiin kymmentä symbolista arkkua kuvaamaan huolta kilpailukyvystä, teollisista työpaikoista ja tehtaista. 21

Tiukempien hankintaehtojen kannattajat katsovat eurooppalaisten valmistajien kärsivän energiakustannuksista, hiileen liittyvistä velvoitteista ja muista sääntelykuluista samalla, kun ne kilpailevat halpatuonnin kanssa. Perustelut ovat poliittisesti merkittäviä, mutta ne eivät yksin osoita, että hankintaetuudet säilyttäisivät työpaikkoja tai parantaisivat kilpailukykyä. Keskeinen ristiriita on toimitusvarman eurooppalaisen tuotantokapasiteetin rakentamisen ja avoimen kilpailun sekä hankintojen alhaisten kustannusten välillä.

Vastavuoroisuutta vai protektionismia?

Komissio perustelee hankintarajoituksia reilulla ja vastavuoroisella markkinoillepääsyllä, ei Euroopan markkinoiden yleisellä sulkemisella. Vuoden 2025 lääkinnällisiä laitteita koskevalla toimella pyrittiin nimenomaisesti kannustamaan Kiinaa lopettamaan EU-yritysten ja EU:ssa valmistettujen tuotteiden syrjintä.

Ajatus paremmasta kohtelusta maille, joilla on EU:n kanssa vastavuoroisia hankintajärjestelyjä, seuraa samaa logiikkaa: EU:n hankintamarkkinoille pääsy voisi olla suotuisampaa niille kumppaneille, jotka tarjoavat vastaavanlaisen pääsyn eurooppalaisille tarjoajille.

Kiinaan kytkeytyvä kommentointi on arvostellut mahdollista uudistusta protektionistiseksi. Kritiikin mukaan edullisempien kiinalaisten toimittajien rajaaminen voisi nostaa julkisten hankintojen kustannuksia ja vähentää kilpailua Euroopassa. Samalla tämä havainnollistaa diplomaattista riskiä: laajempi EU:n suosintajärjestelmä voi johtaa oikeuskiistoihin, kaupallisiin vastatoimiin tai uusiin esteisiin eurooppalaisille viejille.

Mitä tapahtuu komission esityksen jälkeen?

Komission esittely aloittaa lainsäädäntöprosessin, ei päätä sitä. Euroopan parlamentin ja EU:n neuvoston, jossa jäsenmaiden hallitukset ovat edustettuina, on neuvoteltava ja hyväksyttävä lopullinen säädös. Parlamentin Legislative Train Schedule -seurannassa neuvottelujen tavoitteelliseksi päättymisajaksi on merkitty vuoden 2027 viimeinen neljännes, mutta aikataulu ei ole sitova. 17

Vaikeimpia kysymyksiä ovat todennäköisesti:

• mihin sopimuksiin ja toimialoihin alkuperään perustuvia ehtoja sovelletaan;
• miten EU:ssa ja kumppanimaissa tuotettu sisältö lasketaan ja tarkastetaan;
• millaisilla poikkeuksilla turvataan kilpailu, kohtuuhintaisuus ja toimitusvarmuus;
• miten säännöt sovitetaan kansainvälisiin hankintasitoumuksiin; sekä
• hyväksyvätkö jäsenmaat nykyistä keskitetymmän ja suoraan sovellettavan järjestelmän.

Julkiset hankinnat osaksi EU:n riskien vähentämistä

Public Procurement Act liittyy EU:n laajempaan pyrkimykseen käyttää paikallista sisältöä, vähähiilisyyttä ja toimitusketjujen kestävyyttä koskevia kriteerejä strategisilla aloilla. Erillinen Industrial Accelerator Act -aloite esimerkiksi ehdottaa EU:ssa valmistetun ja vähähiilisen sisällön vaatimuksia tietyissä teollisuuteen ja teknologiaan liittyvissä julkisissa menoissa. 20

Suunta on siis selvä jo ennen hankintaesityksen valmistumista: Bryssel haluaa, että julkiset ostot tekevät muutakin kuin löytävät halvimman tarjouksen. Niillä halutaan vahvistaa toimitusketjujen kestävyyttä, vastavuoroista markkinoillepääsyä ja eurooppalaista tuotantokapasiteettia. Se, pystyykö lopullinen laki tähän ilman kustannusten nousua, kilpailun heikkenemistä tai vastatoimia, ratkaistaan vasta tulevissa neuvotteluissa. 171819