Mitä Venäjän ja Ukrainan lennokki-iskuista 6.–7. syyskuuta tiedetään – ja mikä on yhä varmistamatta

Syyskuun 6.–7. päivän vastaisena yönä Venäjä ja Ukraina esittivät kumpikin tiedot laajoista lennokkioperaatioista. Ukraina ilmoitti Venäjän lähettäneen 92 ilmakohdetta, joihin kuului hyökkäyslennokkeja, harhamaaleja ja S8000 Banderol -ammuksia. Venäjän puolustusministeriö taas kertoi ilmapuolustuksen tuhonneen 306 ukrainalaista kiinteäsiipistä lennokkia eri alueilla sekä Mustanmeren ja Asovanmeren yllä.

Varovainen johtopäätös on selvä: molemmat osapuolet ilmoittivat maantieteellisesti laajoista iskuista. Sen sijaan torjuntamääriä, uhrilukuja, aiottuja kohteita ja kalustotappioita ei pidä pitää riippumattomasti vahvistettuina tietoina.

Ukrainan ilmoittamat iskut

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 6. syyskuuta illasta alkaen 92 ilmakohdetta. Niihin kuului Shahed-tyyppisiä lennokkeja, suihkumoottorilla varustettuja malleja, Gerbera-lennokkeja, Parodiya-harhamaaleja sekä S8000 Banderol -ammuksia. Ukrainan mukaan 71 kohdetta neutraloitiin.

Ukraina kertoi osumista 12 paikassa ja lennokkien jäänteiden putoamisesta yhdessä muussa paikassa. Vaurioita raportoitiin Zaporižžjan ja Odesan alueilla. Ukrainan käyttämä sana neutraloitu ei välttämättä tarkoita yksinomaan alasampumista: se voi tarkoittaa myös elektronisella häirinnällä estettyä lentoa tai maahansyöksyä.

Isku tapahtui keskellä Venäjän jatkuvaa lennokkikampanjaa Ukrainan kaupunkeja ja infrastruktuuria vastaan. Reuters raportoi aiemmin syyskuussa lennokki-iskuista, jotka vaurioittivat infrastruktuuria Odesassa, sekä useita päiviä jatkuneista hyökkäyksistä Kiovaan. 26

Venäjän ilmoittamat iskut

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti tuhonneensa 306 ukrainalaista kiinteäsiipistä lennokkia 6. syyskuuta kello 20:n ja 7. syyskuuta kello 8:n välillä Moskovan aikaa. Venäjän kertoman mukaan lennokkeja torjuttiin useilla Venäjän alueilla sekä Mustanmeren ja Asovanmeren yllä.

Venäläisviranomaiset ja valtionläheiset tiedotusvälineet kertoivat myös siviiliuhreista ja vahingoista Belgorodissa ja Permissä. Vaurioita raportoitiin lisäksi Venäjän miehittämässä Krimissä sekä Permin ja Rostovin alueilla. Muillakin alueilla ilmoitettiin hälytyksistä tai rajoituksista, mikä kuvaa operaation väitettyä laajuutta.

Nämä ovat Venäjän viranomaistietoja, eivät lopullinen riippumaton vahinkoarvio. Ukraina on laajentanut pitkän kantaman iskujaan Venäjän sisällä, ja Venäjän viranomaiset ovat aiemminkin ilmoittaneet suurista lennokkimääristä tällaisissa hyökkäyksissä. Reuters on erikseen raportoinut ukrainalaislennokkien toiminnasta Moskovan ja Pietarin lähialueilla sekä arvioista, joiden mukaan syvälle Venäjälle ulottuvat iskut voivat jatkua. 4

Sotšin lähialueen erilliset raportit 4. syyskuuta

Lennokkivaihtoa edelsivät 4. syyskuuta raportit Ukrainan iskuista Sotšin ja Sirius-alueen lähellä. Paikallisraportointi ja avoimiin lähteisiin perustuva analyysi sijoittivat tulipalon alueelle, jolla saattoi olla S-300- tai S-400-ilmatorjuntayksikkö. Venäjän viranomaiset vahvistivat öljyvarastopalosta ja joistakin rakennusvaurioista.

Myöhemmissä satelliitti- ja kuvamateriaaliin perustuvissa raporteissa väitettiin ilmatorjuntakaluston sekä Adler–Sotšin alueen helikoptereiden tuhoutuneen tai vaurioituneen. Käytettävissä oleva aineisto ei kuitenkaan varmista, mitä kalustoa alueella oli, kuinka suuria vahingot olivat tai liittyivätkö kaikki raportoidut vauriot juuri tähän iskuun. Väitteet ovat siksi alustavia.

Miksi lukuja ei voi vielä varmistaa?

Sodassa ilmapuolustuksen tilastoja on vaikea tarkastaa ulkopuolelta. Kumpikaan osapuoli ei tavallisesti julkaise riittävästi näyttöä jokaisesta laukaisusta, torjunnasta, putoamispaikasta tai kohteesta. Iskupaikoille pääsy on rajoitettua, viralliset tiedot voivat muuttua, ja kuvamateriaali voi osoittaa vaurioita mutta ei välttämättä niiden ajankohtaa tai syytä.

Epävarmuus korostuu etenkin suurissa luvuissa. Venäjän väite 306 torjutusta lennokista ja Ukrainan ilmoitus 71 neutraloidusta kohteesta kuvaavat kummankin osapuolen omaa arviota puolustuksensa tuloksista, eivät riippumattomasti vahvistettuja lopullisia määriä.

Johtopäätös

Syyskuun 6.–7. päivän vastaiset iskut näyttävät olleen laaja vastavuoroinen lennokkioperaatio. Ukraina ilmoitti 92 Venäjän lähettämästä lennokista ja ammuksesta, kun taas Venäjä väitti torjuneensa 306 ukrainalaislennokkia. Ukraina raportoi osumia Zaporižžjan ja Odesan alueilla, ja Venäjän viranomaiset kertoivat uhreista ja vahingoista useilla alueilla.

Varmistamatta ovat yhä vahinkojen kokonaismäärä, kummankin osapuolen torjuntalukujen paikkansapitävyys sekä tiedot tiettyjen sotilasjärjestelmien tuhoutumisesta Sotšin lähellä. Perusteltu tulkinta on, että lennokkisota oli laaja ja kiristyi – ei se, että kaikki osapuolten esittämät väitteet olisi todistettu oikeiksi.