Hormuzin kriisi muutti öljymarkat fyysisen öljyn kilpailuksi

Hormuzinsalmen häiriö muutti öljykaupan asetelman. Kyse ei ole enää vain siitä, paljonko öljyä maailmassa tuotetaan, vaan siitä, mitkä öljyerät pääsevät varmasti ja nopeasti jalostamoille ilman Persianlahden merireittiä.

Ensimmäinen isku oli valtava menetys kuljetuskapasiteetissa ja tuotannossa. Seuraava ratkaiseva vaihe riippuu erityisesti siitä, palaako Kiina markkinoille ostamaan öljyä aiempaa voimakkaammin samaan aikaan, kun Intian jalostamot hakevat eriä spot-markkinoilta.

Kyse oli fyysisestä toimitusongelmasta

Ennen konfliktia Hormuzinsalmen kautta kulki keskimäärin noin 18 miljoonaa tynnyriä raakaöljyä ja öljytuotteita päivässä. Virta putosi heinäkuussa 4,8 miljoonaan tynnyriin päivässä ja oli elokuun alussa keskimäärin noin 2 miljoonaa tynnyriä päivässä Kplerin tietojen mukaan. 5

Tämä on olennaista, sillä salmen takana oleva öljy ei ole automaattisesti muun maailman käytettävissä. Kun varastot viejämaissa täyttyvät, tuotantoa voidaan joutua sulkemaan. Yhdysvaltain energiahallinnon EIA:n arvion mukaan Irak, Saudi-Arabia, Kuwait, Yhdistyneet arabiemiirikunnat, Qatar ja Bahrain sulkivat maaliskuussa yhteensä 7,5 miljoonaa tynnyriä päivässä raakaöljytuotantoa. Huhtikuulle sulkujen arvioitiin kasvavan 9,1 miljoonaan tynnyriin päivässä. 1

Kansainvälinen energiajärjestö IEA kuvasi häiriötä historian suurimmaksi öljyntoimitusten keskeytykseksi. Sen mukaan Lähi-idän tuottajien kumulatiiviset toimitusmenetykset ylittivät 1,3 miljardia tynnyriä, ja Hormuzin virrat olivat maaliskuusta toukokuuhun keskimäärin 2,7 miljoonaa tynnyriä päivässä. Ennen konfliktia määrä oli noin 20 miljoonaa tynnyriä päivässä. 10

Brent nousi, mutta vaihtoehtoisten öljylaatujen arvo nousi vielä selvemmin

Brent-öljyn päätöshinta, 88,91 dollaria tynnyriltä 11. elokuuta, kuvasti markkinan huomattavaa riskilisää kuljetushäiriöistä ja toimitusten epävarmuudesta. 3 Reutersin elokuun lopun kyselyyn vastanneet analyytikot odottivat Brentin keskihinnaksi 85,08 dollaria tynnyriltä vuonna 2026; tarjonnan supistumista tasapainottaa osin Kiinan heikko kysyntä.

Vertailuhinta ei silti kerro koko tarinaa. Jalostamot tarvitsevat öljyä, joka on saatavilla heti, kuljetettavissa luotettavasti ja sopii niiden tuotantoprosesseihin. Siksi Persianlahden ulkopuolisten viejien merkitys on kasvanut.

Amerikoista on tullut aiempaa merkittävämpi vaihtoehtoinen lähde. Kanadasta Argentiinaan ulottuvan alueen raakaöljyvienti nousi 1. syyskuuta mennessä vuonna 2026 ennätykselliseen 11,7 miljoonaan tynnyriin päivässä, kun vuoden 2025 keskiarvo oli 10,3 miljoonaa tynnyriä päivässä, Reutersin raportoimien Kpler-tietojen mukaan. 4 Lisämäärä ei kuitenkaan korvaa Persianlahden öljyä yksi yhteen: kuljetusreitit, toimitusajat ja öljyn laatu poikkeavat menetetyistä eristä.

Kiina vaimensi alkuiskua

Kiinan tuonnin supistuminen oli yksi syy siihen, ettei tarjontashokki nostanut hintoja vielä enemmän. Meritse saapuvan raakaöljyn määrä putosi kesäkuussa 5,96 miljoonaan tynnyriin päivässä, alimmalle tasolle yli vuosikymmeneen. Konfliktia edeltäneen kolmen kuukauden keskiarvo oli 10,66 miljoonaa tynnyriä päivässä. 6

Kuluttamalla vähemmän ja käyttämällä varastojaan Kiinan jalostamot vähensivät välitöntä kilpailua korvaavista raakaöljyeristä. Reutersin mukaan Kiina voi pitää tuonnin vähäisenä pitkäänkin, sillä analyytikot arvioivat sen öljyvarastojen olevan vähintään 1,2 miljardia tynnyriä. 18

Tämä oli maailmanmarkkinoille tärkeä puskuri, ei merkki siitä, että toimitusvaje olisi kadonnut. Kiinan pienemmät ostot käytännössä jakoivat niukkaa öljyä muille ostajille.

Kiinan ostojen elpyminen kiristäisi vaihtoehtoisten erien markkinaa

Hintariski kasvaa, jos Kiinan pidättyväisyys jää väliaikaiseksi. Kiina lisäsi heinäkuussa varastoihinsa arviolta 210 000 tynnyriä päivässä sen jälkeen, kun se oli touko- ja kesäkuussa purkanut varastoja. Kiinan meritse tuoman venäläisen raakaöljyn määräksi arvioitiin elokuussa 1,25 miljoonaa tynnyriä päivässä. Heinä- ja elokuu olivat vahvimmat kuukaudet sitten huhtikuun, mikä viittaa Lähi-idän öljyn korvaamiseen venäläisillä erillä. 17

Jos Kiinan ostot kasvavat pysyvämmin – jalostamojen kysynnän, petrokemian raaka-ainetarpeen tai varastojen täydentämisen vuoksi – kysyntä kohdistuu samoihin Persianlahden ulkopuolisiin öljyeriin, joita muut Aasian ostajat tarvitsevat. Kiinalainen Sinopec on ilmoittanut lisäävänsä hankintoja Brasiliasta, Afrikasta ja muilta alueilta toimitushäiriön vuoksi.

Tämä ei yksin takaa uutta Brent-hinnan nousupiikkiä. Se voi kuitenkin pitää nopeasti toimitettavien öljylaatujen hinnat ja niistä maksettavat lisähinnat korkeina, vaikka vertailuhinta hetkellisesti vakautuisi.

Intia kasvattaa spot-markkinoiden kilpailua

Myös Intian jalostamot ovat lisänneet spot-ostoja korvatakseen keskeytyneitä Lähi-idän toimituksia. Indian Oil Corp kertoi spot-markkinaostojen osuuden nousseen 50 prosentista lähes 84 prosenttiin kriisin aikana.

Kun Kiina ja Intia etsivät korvaavia eriä yhtä aikaa, Afrikasta, Amerikoista ja Venäjältä tulevasta öljystä tulee strategisesti arvokkaampaa. Markkinoiden pullonkaula ei siten ole pelkkä maailman kokonaistuotanto, vaan se, kuinka paljon asianmukaista raakaöljyä voidaan toimittaa nopeasti Aasian jalostamoille.

Mitkä tekijät voivat nostaa öljyn hintaa vuoden loppua kohti?

Selvimmät nousuriskit ovat kolmeen suuntaan:

• Kuljetushäiriön pitkittyminen. Hormuzinsalmen rajoitusten jatkuminen pidentäisi tuotannon sulkuja ja pitäisi toimitusriskin korkeana. 15
• Kiinan nopeampi paluu ostajaksi. Kiinan aiempi tuonnin leikkaus helpotti markkinapaineita. Varastojen täydentämiseen siirtyminen poistaisi tämän puskurin ja lisäisi kilpailua Persianlahden ulkopuolisista lasteista. 617
• Vaihtoehtoisen tarjonnan rajallinen joustavuus. Amerikan kasvava vienti on merkittävä apu, mutta se ei pysty hetkessä toistamaan Persianlahdelta menetettyä määrää, kuljetusreittejä ja öljylaatujen yhdistelmää. 4

Kysynnän heikkeneminen on hintojen vastavoima

Korkea hinta vähentää myös kulutusta. IEA laski vuoden 2026 öljyn kysyntäennustettaan ja odottaa kysynnän supistuvan 1,6 miljoonalla tynnyrillä päivässä. Järjestö liittää heikennyksen korkeisiin polttoainehintoihin ja Hormuzin häiriöön. 11

Tämä on markkinoiden tärkein vakauttava voima. Jos kysyntä pysyy heikkona ja Kiina jatkaa tuonnin rajoittamista, vaihtoehtoinen tarjonta voi riittää estämään uuden voimakkaan hinnannousun. Jos taas kuljetukset pysyvät rajoitettuina samaan aikaan, kun Kiina täydentää varastojaan ja Aasian jalostamot kilpailevat nopeista toimituksista, puskurit ohenevat nopeasti.

Hormuzin kriisin keskeinen opetus on, että fyysinen saatavuus painaa nyt enemmän kuin öljyn tarjonnan kokonaistilastot. Kiinan ostojen suunta ja kuljetushäiriön kesto ovat ratkaisevia seuraavalle öljyn hinnanliikkeelle.