Japanin keskuspankin koronnosto näyttää markkinoille lähes varmalta

Markkinat pitävät Japanin keskuspankin (BOJ) 17.–18. syyskuuta tehtävää 25 korkopisteen nostoa lähes perusskenaariona. Tällöin ohjauskorko nousisi 1,00 prosentista 1,25 prosenttiin. Hinnoiteltu 97 prosentin todennäköisyys ei silti ole BOJ:n lupaus: päätös voi vielä muuttua, jos kasvu, markkinoiden toiminta tai rahoitusvakaus heikkenevät.

Taustalla on usean tekijän yhtäaikainen vahvistuminen: inflaatiopaine, keskuspankin selvästi tiukempi sävy, jenin kurssiliikkeet sekä Washingtonista tullut poikkeuksellisen suora viesti.

Poliittinen kynnys näyttää madaltuneen

Pääministeri Sanae Takaichin neuvonantaja Takuji Aida on muuttanut näkemystään olennaisesti. Aida, jota on pidetty nopeiden koronnostojen vastustajana, odottaa nyt nostoa jo syyskuussa aiemmin ennakoimansa tammikuun 2027 sijaan. Hän arvioi myös, että BOJ voisi jatkaa nostoja neljännesvuosittain tammikuuhun 2027 asti. 1

Markkinoille tämä on tärkeä poliittinen signaali: jos elvytystä kannattaneena tunnettu neuvonantaja hyväksyy aikaisemman kiristyksen, koronnoston poliittinen vastustus näyttää aiempaa pienemmältä. Kyse ei näyttäisi olevan vain yksittäisestä nostosta vaan mahdollisesta rahapolitiikan normalisointijaksosta.

BOJ:n viestit ovat muuttuneet haukkamaisemmiksi

BOJ:n johtokunnan jäsen Hajime Takata on kehottanut toteuttamaan koronnostoja ketterästi kiihtyviä inflaatiopaineita vastaan. Hänen mukaansa keskuspankin ei pitäisi sitoa itseään oletukseen puolivuosittaisesta nostotahdista. Takata ei myöskään sulkenut pois tavallista suurempia tai peräkkäisiä koronnostoja. 2

Pääjohtaja Kazuo Ueda puolestaan on sanonut, että BOJ arvioi syyskuun kokouksessa koronnostoa erityisesti ylöspäin suuntautuvien inflaatioriskien näkökulmasta. 3 Yhdessä viestit ovat saaneet sijoittajat arvioimaan, että keskuspankki on aiempaa valmiimpi toimimaan nopeasti.

Inflaatio, palkat ja heikko jeni puoltavat kiristystä

BOJ varoitti jo heinäkuussa, että pohjainflaatio voi ylittää sen 2 prosentin tavoitteen. Kun hintapaineet jatkuvat ja palkat nousevat, yhden prosentin ohjauskorkoa on vaikeampi perustella riittävän kireänä rahapolitiikkana. 4

Heikko jeni lisää paineita, koska se nostaa tuontihintoja. Tämä on erityisen merkityksellistä energiaa ja muita ulkomailta tuotavia hyödykkeitä ostavalle Japanille: valuutan heikkeneminen voi välittyä kotimaisiin hintoihin, vaikka osa muista kustannuspaineista hellittäisi.

Jenin nopea vahvistuminen kertoi muuttuneista korko-odotuksista

Jeni vahvistui yli 2 prosenttia kahdessa kaupankäyntipäivässä ja kävi noin 155,28 jenissä dollarilta. BOJ:n tilitiedot viittasivat siihen, ettei keskeisenä päivänä tehty virallista jenin osto-operaatiota. 5 Siksi liikkeen tulkittiin johtuneen ennen kaikkea korko-odotusten uudelleenhinnoittelusta, ei pelkästään valuuttainterventiosta.

Samalla liike muistutti niin sanotun jenin carry trade -kaupan hauraudesta. Tässä strategiassa sijoittajat lainaavat edullisesti jeneissä ja sijoittavat varat korkeampaa tuottoa tarjoaviin kohteisiin. Jyrkästi vahvistuva jeni voi pakottaa heidät ostamaan jenejä takaisin sulkeakseen lyhyet jenipositionsa. Se voi kiihdyttää jenin nousua ja levittää heiluntaa myös muihin omaisuuslajeihin.

Kolmen prosentin valtionlainakorko tukee normalisointia – mutta lisää riskejä

Japanin 10 vuoden valtionlainan korko kävi 3 prosentissa, korkeimmalla tasollaan sitten vuoden 1996. 6 Pitkien korkojen nousu kertoo, että sijoittajat vaativat aiempaa suurempaa korvausta inflaatiosta, valtion velkatarjonnasta ja keskuspankin vähenevästä markkinatuesta.

Tilanne on BOJ:lle kaksijakoinen. Se vahvistaa perusteluja normalisoida rahapolitiikkaa, mutta samalla korkeammat korot kasvattavat valtion velanhoitokuluja ja voivat heikentää joukkolainamarkkinan toimintaa. Siksi keskuspankin on erotettava ohjauskoron nostaminen liian äkillisestä likviditeettituen vetämisestä pois.

Yhdysvallat lisäsi painetta epätavallisen suoraan

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent kertoi tukevansa Uedan tapaamisessa "päättäväisiä" rahapoliittisia toimia jenin heikkouden torjumiseksi. Hän kehotti BOJ:tä myös ankkuroimaan inflaatio-odotuksia. 7

Yhdysvallat ei tietenkään päätä Japanin keskuspankin korkotasosta, eikä kyse ole virallisesta ohjeesta. Julkinen viesti kuitenkin kasvattaa BOJ:n maineeseen ja diplomatiaan liittyvää painetta, jos keskuspankki näyttäisi sivuuttavan heikon valuutan sekä siitä seuraavan tuonti-inflaation.

Lokakuun 14. päivä voi ratkaista seuraavan kysymyksen: taseen, ei vain koron

Syyskuun päätös koskee ensisijaisesti ohjauskorkoa. Lokakuun 14. päivän markkinaoperaatiokokouksessa huomio voi sen sijaan kääntyä BOJ:n valtavaan valtionlainasalkkuun ja joukkolainojen osto-ohjelmaan.

BOJ:n kesäkuun suunnitelmassa kuukausittaisten Japanin valtionlainojen (JGB) ostojen supistamista jatketaan noin 200 miljardilla jenillä neljännestä kohden huhti–kesäkuusta 2026 alkaen. Ostojen on määrä pudota noin 2 000 miljardiin jeniin kuukaudessa huhti–kesäkuussa 2027. Keskuspankin mukaan pitkien korkojen pitäisi muodostua pääosin markkinoilla. 8

Lokakuun kokous voi siis selventää, jatkaako BOJ supistusta suunnitellusti, muuttaako se ostomääriä tai eri maturiteettien painotuksia hillitäkseen hallitsemattomia korkoliikkeitä, vai käyttääkö se operaatioita aktiivisemmin likviditeetin hallintaan. Kokous ei sellaisenaan ole ennalta määrätty päätös palata korkokäyrän kontrolliin.

Markkinoiden kannalta jako on selvä: syyskuun koronnosto vahvistaisi rahapolitiikan normalisointipolun. Lokakuussa puolestaan punnitaan, kuinka paljon joukkolainamarkkinoiden heiluntaa BOJ hyväksyy samalla, kun se pienentää omaa rooliaan JGB-markkinassa.