Mustanmeren kauppa ja Venäjän jalostamot ovat sodan uusia rintamia

Venäjän ja Ukrainan välinen sota kohdistuu yhä selvemmin myös vastapuolen taloudelliseen toimintakykyyn: kauppareitteihin, satamiin, öljynjalostukseen ja polttoainehuoltoon. Venäjä on lisännyt iskuja Ukrainan Mustanmeren satamiin ja laivaliikenteeseen. Ukraina taas on iskenyt lennokeilla Venäjän jalostamoihin, öljylogistiikkaan ja aluksiin. Seuraukset näkyvät rintamien ulkopuolella: siviiliuhreina, Ukrainan viljaviennin vaikeutumisena, Venäjän polttoainepulana ja dieselin tarjonnan kiristymisenä maailmanmarkkinoilla.101722

Ukrainan Mustanmeren vientireitti on paineessa

Odesan, Tšornomorskin ja Pivdennyin satamat – Pivdennyi tunnetaan myös nimellä Južnyi/Yuzhny – ovat Ukrainan syväsatamien ydin. Niiden kautta kulkee viljaa ja muuta sodan ajan taloudelle tärkeää rahtia. Reutersin mukaan Venäjä lisäsi iskujaan syväsatamiin heinäkuussa, ja Odesan alueen vientiin liittyvää infrastruktuuria iskettiin edelleen syyskuussa.1720

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 25. elokuuta iskeneensä Pivdennyissä kolmeen rahtialukseen ja tankkeriin, Odesassa yhteen rahtialukseen, molempien satamien infrastruktuuriin sekä Tšornomorskin polttoainevarastoihin. Venäjä väitti osan aluksista kuljettaneen tarvikkeita Ukrainan asevoimille. Väite on Venäjän oma eikä sitä ole riippumattomasti vahvistettu.18

Aiemmissa ilmoituksissa Venäjä kertoi iskuista myös Odesan ja Tšornomorskin satamalaitteisiin sekä aluksiin. Vaikutus ei rajoitu yksittäisen laivan tai terminaalin vaurioihin: toistuvat iskut keskeyttävät lastauksia, kasvattavat miehistöjen ja varustamoiden riskejä sekä heikentävät Ukrainan tärkeimmän merivientireitin ennakoitavuutta.2021

Siviilimerenkulun riski kasvaa

Inhimillinen hinta on välitön. Ukrainan viranomaisten mukaan ohjusisku maissia kuljettaneeseen alukseen tappoi kymmenen ihmistä, joista useimmat olivat ulkomaalaisia. Odesan alueen syyttäjälaitos puolestaan ilmoitti Venäjän iskeneen 28 siviilialukseen ja tappaneen 21 ihmistä 20. kesäkuuta ja 20. heinäkuuta välisenä aikana.22

Luvut ovat Ukrainan viranomaisten ilmoittamia, eivätkä ne ole riippumattomasti auditoituja kokonaislukuja. Käytännön vaikutus oli silti selvä: osa varustamoista keskeytti käynnit Ukrainan Mustanmeren satamissa, ja kauppiaiden sekä analyytikkojen arvion mukaan iskut olivat heinäkuun loppuun mennessä vieneet käytöstä noin kolmanneksen Ukrainan Mustanmeren kautta kulkevasta viljan vientikapasiteetista.22

Myös Ukraina on iskenyt Venäjän aluksiin Mustallamerellä ja Asovanmerellä. Ukrainan lennokkijoukkojen komentaja sanoi heinäkuun puolivälissä kohteisiin kuuluneen tankkereita, kuivalastialuksia ja hinaajia, kun taas Venäjä kertoi iskuista Ukrainan merellisiin kohteisiin. Tapahtumat osoittavat, että kaupallinen merenkulku ja merilogistiikka ovat muuttuneet vastavuoroisen eskalaation alueeksi. Molempien osapuolten sota-ajan väitteisiin on kuitenkin suhtauduttava varauksella.19

Jalostamoiskut horjuttavat Venäjän polttoainetasapainoa

Ukraina on kohdistanut pitkän kantaman lennokki-iskuja toistuvasti Venäjän öljynjalostusinfrastruktuuriin. Venäjä viittasi järjestelmällisiin Ukrainan lennokki-iskuihin jalostamoihin, kun se ryhtyi toimiin kotimaisen bensiini- ja dieselpolttoainepulan sekä hintapiikkien hillitsemiseksi.10

Usein esitetään väite, jonka mukaan 20–40 prosenttia tai jopa enemmän Venäjän jalostuskapasiteetista olisi poissa käytöstä. Saatavilla oleva raportointi tukee johtopäätöstä, että häiriöt ovat olleet vakavia ja toistuvia, mutta se ei vahvista yhtä ajantasaista, riippumattomasti varmennettua prosenttilukua koko Venäjän jalostuskapasiteetista. Osa esitetyistä luvuista koskee Venäjän öljyn vientikapasiteettia, ei jalostuskapasiteettia. Varmempi johtopäätös on, että iskut ovat häirinneet polttoainetuotantoa niin paljon, että ne ovat vaikuttaneet kotimaiseen saatavuuteen ja vientipolitiikkaan.210

Dieselin vientikielto välitti vaikutuksen maailmalle

Venäjä kielsi dieselin viennin 8. heinäkuuta vahvistaakseen kotimaan tarjontaa jalostamohäiriöiden jälkeen. Rajoitusta jatkettiin 30. syyskuuta asti, ja se koski myös venäläisten tuottajien viemää meripolttoainetta ja kaasuöljyä.110

Vientivaikutus oli huomattava. Bloombergin kokoamien Vortexan alusseurantatietojen mukaan Venäjän diesel- ja kaasuöljyvienti putosi elokuun seitsemänä ensimmäisenä päivänä 80 000 barreliin päivässä, mikä oli usean vuoden pohjalukema.5

Dieseliä käytetään laajasti tavarakuljetuksissa, maataloudessa, rakentamisessa ja teollisuudessa. Siksi Venäjän viennin supistuminen tuntui markkinoilla kaukana Venäjän rajojen ulkopuolella. Yhdysvaltain diesel-futuurit nousivat vientikiellon julkistamisen jälkeen 11 prosenttia, ja eurooppalaisen kaasuöljyn Brent-raakaöljyyn nähden laskettu preemio nousi tuolloin ennätystasolle.11 Myöhemmässä raportoinnissa dieselin hinnannousua liitettiin Venäjän ja Saudi-Arabian jalostamoihin kohdistuneisiin iskuihin sekä laajempiin Lähi-idän konfliktiriskeihin.39

Yhdysvaltain dieselin keskihinta nousi syyskuun alussa ennätykselliseen 5,820 dollariin gallonalta GasBuddyn tietojen mukaan. Hintaa ei kuitenkaan voi selittää yksin Ukrainan Venäjän jalostamoihin tekemillä iskuilla: myös muut jalostamoseisokit ja geopoliittiset toimitushäiriöt olivat merkittäviä tekijöitä.13

Kamppailu taloudellisesta kestävyydestä

Eskalaatiota on syytä tarkastella ennen kaikkea kamppailuna taloudellisesta kestävyydestä. Venäjä pyrkii painostamaan Ukrainan kykyä viedä viljaa ja muuta rahtia Mustanmeren kautta. Ukraina taas pyrkii rajoittamaan Venäjän mahdollisuuksia jalostaa raakaöljyä polttoaineeksi, hankkia vientituloja ja turvata oma polttoainehuoltonsa.

Strategia lisää riskejä myös sodan ulkopuolella. Kauppa-alusten miehistöt ja satamatyöntekijät joutuvat vaarallisempaan toimintaympäristöön, Ukrainan viejien pääsy merireiteille vaikeutuu ja Venäjän jalostuksen sekä dieselviennin häiriöt voivat nostaa polttoainekustannuksia kansainvälisesti. Vahinkojen tarkka mittakaava muuttuu nopeasti, ja monet sota-ajan väitteet ovat kiistanalaisia. Suunta on silti selvä: kauppainfrastruktuurista ja polttoainehuollosta on tullut sodan keskeisiä rintamia.11722