IMF G20-kokouksessa: maailmantalous kasvaa yhä noin 3 %, mutta energia-, velka- ja inflaatioriskit varjostavat näkymiä

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtajan Kristalina Georgievan viesti G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien johtajien kokouksessa Ashevilleen oli varovaisen myönteinen: maailmantalous on kestänyt Persianlahden energiashokin pelättyä paremmin, ja vuoden 2026 kasvu on pysynyt noin 3 prosentissa. Tämä ei silti merkitse, että vaarat olisivat väistyneet. Pitkittyneet energiahäiriöt, suuri julkinen velka, sitkeä inflaatio ja rahoitusmarkkinoiden paineet voivat yhä heikentää kasvua.

Energiashokki vaimeni, mutta ei ole ohi

Häiriöt Hormuzinsalmessa ovat aiheuttaneet merkittävän tarjontashokin. Ennen konfliktia salmen kautta kulki noin viidennes maailman energiatoimituksista, ja IMF:n aiemman arvion mukaan sota oli supistanut maailman öljyntarjontaa 13 prosentilla. 41

Georgievan mukaan vaikutukset jäivät odotettua pienemmiksi, koska öljy- ja kaasuvarastoja otettiin käyttöön, Persianlahden ulkopuolinen tarjonta kasvoi ja kysyntää hillitsevät toimet pehmensivät iskua. Kasvua on tukenut myös tekoälyyn liittyvä investointibuumi, erityisesti Yhdysvalloissa. Georgieva kuvasi tilannetta jo ennen kokousta vastakkaisten voimien vetokilpailuksi: energian negatiivinen tarjontashokki vastaan investointien myönteinen kysyntävaikutus.

Häiriön sietäminen ei kuitenkaan tarkoita sen ratkeamista. Toimituskatkosten jatkuminen voi nostaa energian hintoja ja lisätä inflaatiopaineita uudelleen, varsinkin kun varastoja on jo käytetty tarjonnan puskurina. Saatavilla olevat tiedot tukevat arviota keskeneräisestä energiashokista, mutta eivät vahvista tarkkaa IMF:n ennustetta häiriön jatkumisesta vuoteen 2027 tai väitteitä talven kysynnästä tai datakeskusten sähkönkulutuksesta.

Miksi kasvu pysyy silti noin 3 prosentissa?

IMF:n noin 3 prosentin kasvu-arvio perustuu siihen, että maailmantalous on osoittautunut energiahäiriön edessä odotettua kestävämmäksi. Georgievan viesti ei ollut, että riskit ovat poistuneet, vaan että useat vastakkaiset tekijät ovat toistaiseksi tasapainottaneet toisiaan:

• energiavarastojen käyttö, vaihtoehtoinen tarjonta ja kysynnän sopeutuminen ovat lieventäneet välitöntä iskua;
• tekoälyinvestoinnit tukevat talousaktiivisuutta;
• korkeammat energiakustannukset, julkisen talouden paineet ja sitkeä inflaatio muodostavat silti merkittäviä kasvuriskejä.

Kasvuluku näyttää näin ollen vakaammalta kuin näkymä kokonaisuudessaan. Tarjontashokki voi samanaikaisesti hidastaa kasvua ja nostaa hintoja, jolloin päättäjien mahdollisuudet tukea taloutta kapenevat.

Velka, inflaatio ja korkeat markkinakorot ovat keskeiset huolet

Georgieva nosti esiin inflaation hidastumisen pysähtymisen osassa maita sekä nousevat joukkolainakorot merkkeinä siitä, että rahoitusolot ovat joissakin talouksissa kiristyneet. Varoitus koskee erityisesti kehittyviä ja matalan tulotason maita: suuret jälleenrahoitustarpeet, kasvavat velanhoitokulut ja ulkoisen rahoituksen väheneminen voivat supistaa infrastruktuuriin, terveyteen ja koulutukseen käytettävissä olevia varoja. Se heikentää sekä kasvun edellytyksiä että velkakestävyyttä.

IMF:n pääjohtajan mukaan maailman julkinen velka on lähes 100 prosenttia globaalista BKT:stä. Taso ylittää toisen maailmansodan jälkeiset lukemat ja velan odotetaan kasvavan edelleen. Suuri velka heikentää maiden kykyä selvitä uusista energian, kaupan, ilmaston tai rahoitusmarkkinoiden aiheuttamista häiriöistä.

Tekoäly tukee kasvua, mutta vaikutukset ovat yhä epäselviä

Georgieva tunnisti tekoälyinvestoinnit tämänhetkiseksi maailmantalouden kysyntää tukevaksi tekijäksi. Samalla tekoälyn pitkän aikavälin vaikutukset tuottavuuteen ja rahoitusvakauteen ovat edelleen epävarmoja.

Johtopäätös päättäjille on selvä: tekoälyyn liittyviä investointeja ei pidä nähdä korvaajana vakaalle talouspolitiikalle. Tuottavuushyödyt voivat olla huomattavia, mutta niiden jakautuminen, pysyvyys ja vaikutukset rahoitusjärjestelmään eivät ole vielä selvillä.

Mitä IMF kehotti hallituksia ja keskuspankkeja tekemään?

Georgievan ohjelmassa yhdistyvät välitön talouden vakauttaminen ja pidemmän aikavälin kasvua vahvistavat uudistukset.

Julkisen talouden uskottavuus kuntoon

Hallitusten tulisi laatia uskottavat keskipitkän aikavälin suunnitelmat velan saamiseksi kestävälle uralle. Näin korkeat lainakustannukset ja jälleenrahoituspaineet eivät söisi mahdollisuuksia välttämättömiin julkisiin investointeihin.

Keskuspankkien on pidettävä kiinni hintavakaudesta

Kun inflaation hidastuminen on osin pysähtynyt ja energiahinnat ovat edelleen alttiita uusille paineille, keskuspankkien on säilytettävä painopiste hintavakausmandaatissaan.

Velkajärjestelyjä on nopeutettava

IMF:n pääjohtaja korosti nopeampien ja toimivampien valtioiden velkajärjestelyjen tarvetta. G20-kokouksessa käsiteltiin velkajärjestelyjä, ja Georgievan mukaan korkeat tuotot ovat ongelma niin kehittyneille kuin matalan tulotason talouksillekin.

Tuottavuutta on nostettava rakenneuudistuksilla

G20-keskusteluissa painotettiin talouksien potentiaalisen kasvun vahvistamista. Georgieva liitti tavoitteen IMF:n painopisteisiin: tuottavuuden kasvuun, velkakestävyyteen ja maailmanlaajuisten epätasapainojen korjaamiseen. Investointiympäristöä, työmarkkinoille osallistumista, osaamista ja tehokasta energiantarjontaa parantavat uudistukset voivat lisätä talouksien kykyä kestää seuraavia häiriöitä.

Myös globaalit epätasapainot ja digirahoituksen sääntely nousivat esiin

G20-maiden rahoitusjohtajat Kiinaa lukuun ottamatta kannattivat toimia sellaisten ei-markkinaehtoisten politiikkojen ja käytäntöjen torjumiseksi, jotka pahentavat liiallisia ja pysyviä ulkoisia epätasapainoja. Puheenjohtajan lausunnon mukaan nämä epätasapainot voivat aiheuttaa rajat ylittäviä vaikutuksia, lisätä toimitusketjujen haavoittuvuutta ja kasvattaa hallitsemattoman sopeutumisen riskiä.

Digirahoituksessa G20 tuki digitaalisten varojen vastuullisia ja tehokkaita sääntely- ja valvontakehyksiä, mutta yksityiskohtaisesta sääntökirjasta tai aikataulusta ei sovittu. Kokouksessa huomioitiin myös työ, jota tehdään globaalien stablecoinien rajat ylittävien riskien ja vaikutusten arvioimiseksi.

Ydinviesti

Georgievan arvio ei ollut varoitus välittömästä globaalista taantumasta eikä julistus kriisin päättymisestä. Noin 3 prosentin kasvu osoittaa, että maailmantalous on kestänyt vakavan energiahäiriön odotettua paremmin. Mutta puskurit, kuten varastojen käyttö ja vaihtoehtoinen tarjonta, eivät poista taustalla olevia haavoittuvuuksia.

IMF:n viesti G20-maille oli siksi suoraviivainen: turvatkaa hintavakaus, vahvistakaa julkisen talouden kestävyyttä, nopeuttakaa kestämättömien velkojen järjestelyjä, tehkää tuottavuutta vahvistavia uudistuksia ja tehkää yhteistyötä rajat ylittävien riskien hallitsemiseksi ennen seuraavaa häiriötä.