Mustanmeren kauppareiteistä on tullut Venäjän ja Ukrainan taloussodan uusi rintama

Kyse on vientituloista ja sodankäynnin kestävyydestä

Mustanmeren ympärillä käytävä sota on muuttunut yhä selvemmin vastavuoroiseksi taloussodaksi. Venäjä pyrkii vaikeuttamaan Ukrainan merivientiä iskemällä satamiin, satamalaitteisiin ja kaupalliseen merenkulkuun. Ukraina taas kohdistaa lennokki-iskuja Venäjän öljynjalostamoihin, satamiin ja merikuljetusten infrastruktuuriin.

Välitön seuraus on kuljetusriskin kasvu: rahti, vakuutukset ja reittijärjestelyt kallistuvat, ja vilja- sekä polttoainevirrat häiriintyvät. Pidemmällä aikavälillä molemmat osapuolet tavoittelevat vastapuolen vientitulojen, julkisen talouden ja sotatalouden toimintakyvyn heikentämistä.

Satamat ja kauppalaivat ovat yhä useammin kohteena

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 25. elokuuta iskeneensä Pivdennyin eli Južnyin satamassa kolmeen rahtialukseen ja tankkeriin sekä lisäksi yhteen rahtialukseen Odesassa. Ministeriön mukaan iskujen kohteena oli myös satamainfrastruktuuri Pivdennyissä ja Odesassa sekä polttoainevarastoja Tšornomorskissa. Moskova väitti alusten kuljettaneen Ukrainan armeijalle tarkoitettuja tarvikkeita, mutta Reuters ei pystynyt vahvistamaan väitteitä riippumattomasti. 11

Heinäkuussa Venäjä kertoi iskeneensä Tšornomorskissa purettavana olleeseen kuivarahtialukseen ja satamainfrastruktuuriin. Ukrainan viranomaiset puolestaan raportoivat kuolonuhreja aiheuttaneista iskuista Odesassa ja muissa satamakaupungeissa. 1315

Kyse ei ole enää vain yksittäisistä satamavaurioista. Iskujen tihentyminen on tehnyt kaupallisista satamakäynneistä aiempaa vaarallisempia: varustamot keskeyttivät alusten saapumisia Ukrainan Mustanmeren satamiin lisääntyneiden Venäjän iskujen vuoksi. 16

Ukrainan virallisten lukujen mukaan heinäkuussa kirjattiin 35 aluksiin kohdistunutta iskua satamissa, 22 merellä sekä 67 iskua satamarakenteisiin. Lukuja ei ole riippumattomasti auditoitu. 17

Ukraina iskee Venäjän öljynjalostukseen ja logistiikkaan

Ukraina on samaan aikaan laajentanut pitkän matkan lennokki-iskujaan Venäjän energiasektoriin. Permin jalostamo, Venäjän jalostusmäärältään seitsemänneksi suurin, keskeytti toimintansa 21. elokuuta tehdyn lennokki-iskun jälkeen, Reutersin teollisuuslähteet kertoivat. 4

Myös Lukoilin omistama NORSI-jalostamo, Venäjän neljänneksi suurin, keskeytti raakaöljyn käsittelyä iskujen jälkeen. Lisäksi Moskovan jalostamon arvioitiin olevan poissa käytöstä vähintään puoli vuotta laajojen vaurioiden vuoksi. 818

Yksittäisten laitosten vahingot voivat olla huomattavia, mutta niiden perusteella ei voi suoraan päätellä, kuinka suuri osa Venäjän koko jalostuskapasiteetista olisi pysyvästi poistunut käytöstä. Strategisesti merkittävä vaikutus syntyy ennen kaikkea toistuvista häiriöistä: menetetystä tuotannosta, paikallisista polttoainepuloista, korjaus- ja ilmapuolustusmenoista sekä tarpeesta ohjata raakaöljyä muille markkinoille tai vientireiteille.

Polttoaine, rahti ja vaihtoehtoiset reitit

Jalostamoihin kohdistuvat iskut voivat kiristää dieselpolttoaineen saatavuutta, koska ne vähentävät raakaöljyn jalostumista myyntikelpoisiksi öljytuotteiksi. Käytettävissä olevien tietojen perusteella ei kuitenkaan voi arvioida täsmällisesti Venäjän dieselviennin valtakunnallista supistumista eikä liittää tiettyä kansainvälistä dieselhintojen liikettä yksin Ukrainan iskuihin.

Energiamarkkinoille vaikutus on siksi laajempi kuin yksittäisen jalostamon tuotantokatko. Markkinat hinnoittelevat riskiä, että häiriöt leviävät Venäjän vientisatamiin, Mustanmeren kuljetuksiin ja muihin konfliktien koettelemiin öljyntuotantoalueisiin. Reutersin laskelman mukaan konfliktialueilla sijaitsevat maat tuottivat vuonna 2026 noin 45 miljoonaa tynnyriä öljyä päivässä, yli 43 prosenttia maailman tarjonnasta. 6

Iskut ovat myös muuttaneet Venäjän kaupan maantiedettä. Kauppiaiden ja analyytikkojen mukaan venäläiset viljanviejät ovat ohjanneet kuljetuksiaan Itämerelle Mustallamerellä ja Asovanmerellä tehtyjen Ukrainan lennokki-iskujen kasvatettua eteläisen reitin riskejä. 5

Ukrainan viljavienti on erityisen haavoittuva

Mustanmeren merireitti on Ukrainan taloudelle elintärkeä. Noin 90 prosenttia maan vehnän, maissin ja auringonkukansiementen viennistä kulkee Mustanmeren kautta, ja maatalouden osuus Ukrainan vientituloista on lähes 60 prosenttia. 7

Häiriöiden vaikutus voi olla nopea: Ukrainan viljavienti putosi 75 prosenttia elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana Venäjän iskujen ja meriliikenteen häiriöiden keskellä. Aiemmin alan toimijat arvioivat, että jatkuvat hyökkäykset voisivat leikata kuukausittaisia viljatoimituksia jopa kolmanneksella. 712

Vaikutukset eivät jää Mustanmeren alueelle. Venäjä ja Ukraina ovat suuria viljan toimittajia maailmanmarkkinoille, ja molempien maiden viennin häiriöt nostivat vehnän futuurit korkeimmalle tasolleen kolmeen vuoteen. 9

Lopulta taistelu satamista, aluksista ja jalostamoista on kamppailua ulkomaanvaluutasta ja valtion kriisinsietokyvystä. Ukraina tarvitsee toimivat satamat rahoittaakseen tuontia, tukeakseen viljelijöitä ja ylläpitääkseen puolustustaan. Venäjä tarvitsee öljy- ja öljytuotetuloja sekä toimivia logistisia yhteyksiä ulkomaisille markkinoille. Siksi vaikutukset ulottuvat sodan osapuolia laajemmalle: ruokaan, polttoaineisiin, vakuutuksiin ja merirahtiin kaikkialla maailmassa. 567