Ukrainan lennokki-iskut kiristävät Venäjän öljysektorin puristusta

Venäjän öljysektorille kyse ei enää näytä olevan vain yksittäisistä, nopeasti korjattavista häiriöistä. Ukrainan jatkuvat lennokki-iskut ovat vaurioittaneet jalostamoja, vähentäneet polttoaineiden tuotantoa ja lisänneet painetta raakaöljyn tuotantoon silloin, kun varastointi, satamat, tankkerikalusto ja vientikanavat ovat jo valmiiksi rajoittuneita. Venäjän varapääministeri Aleksandr Novak on kuvannut tuotannon laskua väliaikaiseksi ja liittänyt sen jalostamojen huoltoon. Yksittäiset korjaukset voivatkin palauttaa kapasiteettia, mutta toistuvat iskut, mataliksi pudonneet jalostusmäärät, vientikiellot ja heikentyneet tuotantoennusteet tekevät tilanteesta enemmän kuin tavanomaisen huoltokatkon. 145

Tuotantoennuste putosi selvästi

Luku 511 miljoonaa tonnia ei ollut 17 vuoden pohjaennuste, vaan Venäjän talousministeriön toukokuussa 2026 esittämä arvio raakaöljyn ja kondensaatin yhteistuotannosta. Se merkitsi suunnilleen vakaata vuositasoa.

Myöhemmässä luonnosennusteessa Venäjän vuoden 2026 raakaöljytuotantoa alennettiin kuitenkin noin 494,2 miljoonaan tonniin eli 17,2 miljoonaa tonnia aiempaa arviota pienemmäksi. Taso olisi alhaisin sitten vuoden 2009, Reuters raportoi. 17

Myös Kansainvälinen energiajärjestö IEA alensi arviotaan: sen mukaan Venäjän öljyntuotanto laskisi vuonna 2026 noin 3 prosenttia 8,9 miljoonaan barreliin päivässä energiainfrastruktuuriin kohdistuneiden iskujen vuoksi. Rystad Energy puolestaan arvioi Venäjän raakaöljytuotannon keskimäärin 8,95 miljoonaksi barreliksi päivässä vuonna 2026 ja noin 8,6 miljoonaksi barreliksi päivässä vuonna 2027. Arvioissa näkyvät jalostamoihin, satamiin ja tankkereihin kohdistuneet iskut sekä tiukentuneet pakotteet.

Jalostamon seisokki voi heijastua myös öljykentille

Jalostamon sulkeutuminen ei automaattisesti tarkoita, että sama määrä raakaöljyä jäisi pysyvästi tuottamatta: öljyä voidaan viedä ulkomaille tai varastoida. Mutta jos samalla vientisatamien kapasiteetti, kuljetukset ja varastot ovat paineessa, kaikkea jalostamatta jäävää öljyä ei voida ohjata muualle. Tällöin tuottajien on vähennettävä virtausta myös tuotantoketjun alkupäässä.

Erityisen merkittäviä ovat vauriot niin sanotuissa sekundäärisissä jalostusyksiköissä. Ne eivät pelkästään tislaa raakaöljyä, vaan ratkaisevat, kuinka paljon siitä saadaan dieseliä ja muita arvokkaampia öljytuotteita. Reutersin laskelmien mukaan iskut poistivat tammi–toukokuussa käytöstä noin 700 000 barrelia päivässä jalostuskapasiteettia 16 jalostamolla. Toukokuussa Keski-Venäjän suuret jalostamot joutuivat laajasti joko pysäyttämään tuotantoa tai supistamaan sitä. 1819

Dieselissä pudotus on ollut jyrkkä

Venäjän dieseltuotanto väheni Reutersin analyysin mukaan noin 10 prosenttia huhtikuussa edelliskuukaudesta ja vielä noin 10 prosenttia toukokuussa, kun jalostamot supistivat ajojaan tai keskeyttivät toimintaa. 20

Kesän aikana Venäjän päivittäiset jalostusmäärät painuivat usean vuoden pohjille. Tämä on tärkeää, koska diesel on Venäjän kotimaan kuljetuksille, maataloudelle ja teollisuudelle keskeinen polttoaine – ja samalla merkittävä vientituote. 3

Vientikielto kertoo kotimarkkinoiden paineesta

Venäjä kielsi dieselin viennin heinäkuussa tukeakseen kotimaista saatavuutta. Novak kertoi tuolloin myös, että Venäjä alkaisi tuoda polttoaineita. Vientikieltoa jatkettiin 30. syyskuuta asti, ja se koski dieselin lisäksi meripolttoainetta ja kaasuöljyjä. 42

Vientirajoitukset eivät yksin todista iskujen koko vaikutusta, mutta ne ovat selvä merkki siitä, että saatavuus kotimarkkinoilla on kiristynyt. Eri alueilla on raportoitu myynnin rajoituksista, hintojen noususta, jonoista ja asemakohtaisesta säännöstelystä. Käytännössä Venäjä on joutunut ohjaamaan aiemmin vientiin tarkoitettuja polttoaineita kotimaiseen käyttöön. 53

Eurooppa ei ole suorassa riippuvuudessa, mutta vaikutus tulee maailmanmarkkinoiden kautta

EU:n venäläistä öljyä ja öljytuotteita koskevien rajoitusten jälkeen Eurooppa saa Venäjältä paljon vähemmän dieseliä suoraan kuin aiemmin. Se ei silti suojaa Eurooppaa maailmanmarkkinavaikutuksilta.

Kun venäläisiä dieseltoimituksia jää pois esimerkiksi Turkista, Pohjois-Afrikasta ja Latinalaisesta Amerikasta, näiden ostajien on hankittava korvaavia lasteja muualta. Ne kilpailevat silloin samoista vaihtoehtoisista toimituksista kuin eurooppalaiset ostajat. Markkinapaine näkyy siten ennen kaikkea dieselin ja muiden keskitisleiden tiukempana tasapainona sekä korkeampina jalostusmarginaaleina, ei vain suorien Venäjä–EU-toimitusten muutoksena. Heinäkuun vientikiellon yhteydessä dieselin maailmanmarkkinahinta nousi Bloombergin mukaan usean vuoden huippuihin. 7

Diesel, lentopetroli, merikaasuöljy ja lämmitysöljy kilpailevat osin samoista jalostuslaitteista ja kuljetusreiteistä. Venäläisen dieselin vaje voi siksi kiristää koko keskitislemarkkinaa – varsinkin jos samaan aikaan on kausiluonteista lämmityskysyntää, jalostamoiden huoltoseisokkeja muualla tai uusia häiriöitä Lähi-idän meriliikenteessä. 73

Ratkaisevaa on iskujen kesto

Novakin arvio voi pitää paikkansa, jos jalostamot saadaan korjattua, korjaukset kestävät ja iskut harvenevat. Silloin sekä jalostus että osa raakaöljyn tuotannosta voi toipua.

Jos iskuja kuitenkin jatketaan viime kuukausien tahdilla, ongelma uusiutuu: korjattu yksikkö voidaan vaurioittaa uudelleen, varaosien ja korjauskapasiteetin tarve kasvaa, toimintariski nousee ja polttoaineita kannattaa pitää enemmän kotimaassa varastoissa. Tällaisessa tilanteessa Venäjän jalostamopula voi pitkittää myös raakaöljyn tuotannon laskua ja pitää kansainväliset dieselmarkkinat kireinä. 15