Lavrov sanoo, että Naton olisi pitänyt hajota – Euroopan mukaan Venäjä osoittaa, miksi se ei hajonnut

Venäjä ja Nato esittävät Euroopan turvallisuuskriisistä lähes vastakkaiset tulkinnat. Venäjän ulkoministeri Sergei Lavrov sanoi Vladivostokissa järjestetyssä Itäisessä talousfoorumissa, että Nato menetti alkuperäisen tarkoituksensa Neuvostoliiton ja Varsovan liiton hajottua. Brysselissä Naton pääsihteeri Mark Rutte ja Euroopan komission puheenjohtaja Ursula von der Leyen puolestaan katsoivat, että Venäjän toiminta – Ukrainan sota ja Euroopassa väitetysti toteutetut hybridioperaatiot – on tehnyt yhteisestä puolustuksesta ja Kiovan tukemisesta entistä kiireellisempää.

Lavrov: Nato jäi elämään kylmän sodan jälkeen

Lavrovin mukaan Naton olisi pitänyt hajota Varsovan liiton tavoin Neuvostoliiton romahdettua. Sen sijaan hän väitti liittokunnan etsivän uusia perusteita pitkittääkseen hänen sanoin "keinotekoista olemassaoloaan".

Tässä tulkinnassa juuri Naton kylmän sodan jälkeinen toiminta on keskeinen epävakauden lähde. Liittokunnan kasvava huomio Pohjois-Eurooppaan ja arktiselle alueelle ei näyttäydy Moskovalle puolustuksellisena sopeutumisena, vaan merkkinä siitä, että Nato hakee uusia tehtäviä ja uusia sotilaallisen toiminnan alueita.

Arktinen alue on Moskovan varoituksen ytimessä

Lavrov arvosteli erikseen Naton Arctic Sentry -operaatiota, joka käynnistettiin helmikuussa 2026 vahvistamaan liittokunnan läsnäoloa pohjoisilla alueilla. Hän kuvasi Naton toimintaa Arktiksella suoraksi uhaksi Venäjän turvallisuudelle ja varoitti, että Venäjän pohjoisrajojen lähellä tapahtuva militarisoituminen voi synnyttää tilanteita, jotka kärjistyvät suoraksi aseelliseksi yhteenotoksi "katastrofaalisin seurauksin". 17

Kyse ei ole vain yhdestä operaatiosta. Lavrovin puhe nostaa arktisen alueen osaksi laajempaa Venäjän ja Naton vastakkainasettelua: Moskova kuvaa alueella lisääntyviä Naton sotilaallisia valmisteluja riskin kasvattajiksi, kun taas liittokunta on lisännyt pohjoista painopistettään Venäjän kanssa kiristyneiden jännitteiden keskellä. 17

Bryssel: Venäjän toiminta on pelotteen syy

Rutte ja von der Leyen torjuivat ajatuksen, että Euroopan turvallisuushuolia keksittäisiin keinotekoisesti. He viittasivat 2. syyskuuta Brysselissä pitämässään lausunnossa Venäjän jatkuvaan sotaan Ukrainaa vastaan, toistuviin ilmatilaloukkauksiin, lentoasemia häiritseviin drooneihin ja kriittiseen infrastruktuuriin kohdistuvaan häirintään. Von der Leyenin mukaan kehitys edellyttää Euroopan puolustuskyvyn vahvistamista ja Ukrainan tukemisen jatkamista.

Brysselin näkemyksen mukaan Naton ja EU:n turvallisuustoimet ovat vastaus Venäjän tekoihin, eivät yritys löytää liittokunnalle uutta kylmän sodan jälkeistä tarkoitusta. Rutte sanoi, etteivät Venäjältä tulevat uhkat hajota liittolaisia tai saa niitä luopumaan Ukrainan tukemisesta.

Leipzigin/Hallen tapaus nousi hybridivaikuttamisen testiksi

Leipzigin/Hallen lentoasemalla tapahtunut epäilty iskuyritys toi kiistaan konkreettisen esimerkin. Saksa ilmoitti, että 4. elokuuta lentoasemalta löydettiin ukrainalaislentokoneen läheltä räjähteillä varustettu drooni. Myöhemmin Saksan hallitus päätteli, että tapaukseen osallistuneet toimivat Venäjän valtion virastojen lukuun. 24

Berliinin syytös perustuu sen tiedustelu- ja poliisiviranomaisten arvioon, eikä kyse ole riippumattomasti oikeudellisesti ratkaistusta havainnosta. Venäjä kiisti väitteen: presidentti Vladimir Putin sanoi Saksan keksineen todisteet. 47

Tapauksen poliittinen merkitys oli silti suuri. Saksan viranomaisten mukaan dronen rakenne, komponentit, räjähteet ja sytytin muistuttivat piirteitä, joita on havaittu aiemmissa Venäjään liitetyissä hybridioperaatioissa ja Venäjän Ukrainassa käymässä sodassa. 12 Eurooppalaisille johtajille tämä esitettiin osoituksena siitä, että sodan turvallisuusvaikutukset ulottuvat Ukrainan taistelukenttien ulkopuolelle.

Ukraina-tuki on myös poliittinen viesti

Kiistan käytännön seuraus on sotilaallisen ja taloudellisen tuen jatkuminen Ukrainalle. Nato-maat lupasivat Ukrainalle vuodeksi 2026 yhteensä 70 miljardia euroa sotilaskalustoon, apuun ja koulutukseen. Euroopan komissio ilmoitti lisäksi maksaneensa heinäkuussa 3,47 miljardia euroa Ukrainan tukilainan puolustusosuudesta. Rahoituksen tarkoituksena on vastata kiireellisiin tarpeisiin, kuten ilmapuolustukseen.

Rutten ja von der Leyenin viesti oli näin sekä puolustuksellinen että poliittinen: painostus, väitetty sabotaasi ja pelottelu eivät lopeta Kiovan tukemista.

Mitä sananvaihto kertoo Euroopan turvallisuudesta?

Lavrovin lausunnot ja Brysselin vastaus kuvaavat itseään vahvistavaa strategista kiistaa. Moskova pitää Naton toimintaa, erityisesti Arktiksella, vihamielisenä saartamisena, joka lisää yhteenoton vaaraa. Naton ja EU:n johtajat taas pitävät Venäjän hyökkäystä Ukrainaan sekä väitettyjä rajat ylittäviä hybridioperaatioita todisteena siitä, että pelotetta, kriisinsietokykyä ja Ukraina-tukea on vahvistettava. 17

Osapuolet eivät erimielisty vain yksittäisistä tapauksista. Ne kiistelevät Euroopan heikentyvän turvallisuustilanteen perimmäisestä syystä. Juuri tämä tekee liennytyksestä vaikeampaa niin arktisella alueella kuin Euroopan liikenne- ja logistiikkainfrastruktuurin ympärilläkin.