Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin kärjistyminen painoi Euroopan markkinoita

Euroopan osakemarkkinoilla nähtiin keskiviikkona varovainen riskin välttely. Yhdysvaltojen ja Iranin konfliktin uusi kärjistyminen nosti öljyn hintaa samaan aikaan, kun maailmanlaajuinen joukkolainamyynti nosti valtionlainojen korkoja. Sijoittajat joutuivat jälleen arvioimaan, kiihtyykö inflaatio ja lykkääntyvätkö koronlaskut.

Osakkeet lähellä kuukauden pohjia

Laaja eurooppalainen STOXX 600 -indeksi sulkeutui 0,2 prosenttia alempana 645,94 pisteeseen, vaikka päivän suurimmat laskut hieman hellittivät. Indeksi kävi aiemmin kuukauden alimmalla tasolla. 9 Tiistaina STOXX 600 oli jo laskenut 0,6 prosenttia yli kuukauden pohjille, vaikka elokuu päättyi indeksille viidenteen peräkkäiseen nousukuukauteen. 23

Saksan DAX oli päivän alkupuolella noin 0,2 prosenttia miinuksella. Muiden suurten kansallisten indeksien tarkkoja päätöslukuja ei toimitetussa aineistossa ole riittävästi vahvistettaviksi.

Korkojen nousu painoi erityisesti korkoherkkiä osakkeita. Vähittäiskauppa oli heikoimpia toimialoja ja laski 2,3 prosenttia. 9 Toimitetussa aineistossa media mainitaan heikoimpana sektorina 1,5 prosentin laskulla. 6

Teleoperaattorit pärjäsivät suhteellisesti paremmin. Nokia nousi lähes 2 prosenttia sen jälkeen, kun yhtiön ilmoitettiin palaavan Euro STOXX 50 -indeksiin. Volkswagenin osake puolestaan kärsi, koska Nokia on vaihtamassa yhtiön indeksissä.

Italian vedonlyöntiyhtiö Lottomatica putosi 6,3 prosenttia ja kaupankäynti sen osakkeella keskeytettiin väliaikaisesti sen ilmoitettua Espanjan Cirsa-yhtiötä koskevasta yritysostosta. 6

Öljy, kaasu ja joukkolainat kiristivät tunnelmaa

Brent-raakaöljyn hinta nousi yli 95 dollariin barrelilta, korkeimmilleen kuuteen viikkoon. Uudet Yhdysvaltojen ja Iranin väliset iskut lisäsivät pelkoa siitä, että kallis energia siirtyy nopeasti kuluttajahintoihin ja yritysten kustannuksiin.

Sama kehitys näkyi korkomarkkinoilla. Saksan 10-vuotisen Bund-lainan korko nousi korkeimmilleen sitten huhtikuun 2011. Euroalueen valtionlainojen korot nousivat jo kuudentena peräkkäisenä kaupankäyntipäivänä.

Markkinoiden huoli ei kuitenkaan liittynyt vain sotaan. Kalliimpi energia vahvisti inflaatiopaineita samaan aikaan, kun sijoittajat pohtivat valtioiden suurta ja kasvavaa velkataakkaa. Tämä nosti lainanoton kustannuksia eri puolilla maailmaa. 1

Euroalueen inflaatio oli jo vahvistanut odotuksia siitä, että Euroopan keskuspankki voisi nostaa korkoa seuraavan viikon kokouksessa. 35 Markkinahinnoittelu arvioi nyt lähes 40 prosentin todennäköisyyden sille, että EKP:n talletuskorko saavuttaa 3 prosentin tason maaliskuuhun 2027 mennessä. Viikkoa aiemmin todennäköisyys oli noin 25 prosenttia.

Euroopan maakaasun hinnan on kerrottu nousseen viime päivinä, mutta toimitettu aineisto ei mahdollista nousun tarkan määrän, mahdollisten toimitushäiriöiden tai kaasunsaannin keskeytysten luotettavaa kvantifiointia. Myöskään kullan hinnan laskusta konfliktin aikana ei ole käytettävissä riittävästi lähdetietoa.

Yritykset ja liikenne kärsivät epävarmuudesta

Lufthansan lentojen keskeytykset kuvastivat alueellisen epävakauden käytännön vaikutuksia. Käytettävissä olevat lähteet eivät kuitenkaan kerro riittävän tarkasti, mitä reittejä keskeytykset koskivat, kuinka pitkään ne kestivät tai miten ne vaikuttivat yhtiön osakekurssiin.

Nokialle paluu Euro STOXX 50 -indeksiin oli selvä yhtiökohtainen myönteinen uutinen, kun taas Volkswagenin odotettu poistuminen painoi sen osaketta. Toimitettu aineisto ei sen sijaan riitä vahvistamaan Deutsche Bankin väitettyä suositusnostoa tai UBS:n tarkkaa näkemystä euroalueen osakkeista.

Yhdysvaltojen työmarkkinadata voi lisätä heiluntaa

Edessä olevat Yhdysvaltojen työllisyysluvut sisältävät markkinoille kaksijakoisen riskin. Vahva raportti voisi vahvistaa käsitystä sitkeästä inflaatiosta ja pitkään korkealla pysyvistä koroista, mikä saattaisi pahentaa joukkolainojen myyntiä. Heikko raportti voisi puolestaan helpottaa korkopaineita, mutta samalla lisätä pelkoa siitä, että energiashokki heikentää talouskasvua.

Kyse on markkina-analyysista, ei toimitetussa lähdeaineistossa erikseen dokumentoidusta tapahtumasta. Kokonaiskuva on silti selvä: Euroopan osakkeita painoi samanaikaisesti kallistuva energia, korkeampi korkotaso, talousaktiivisuuden häiriintymisen uhka ja valtioiden velkahuoli.

Tämä ei ollut tavanomainen geopoliittinen turvasatamareaktio, jossa sijoittajat olisivat siirtyneet laajasti suojaaviin omaisuuslajeihin. Pikemminkin markkinat hinnoittelivat stagflaation riskiä: inflaatio voi kiihtyä, vaikka kasvu hidastuu. 1

Toimitetut lähteet eivät myöskään sisällä riittäviä tietoja viimeaikaisista eurooppalaisista osakerahastovirroista tai indeksien viikkotason kehityksestä, joten niitä ei ole mahdollista esittää luotettavina lukuina.