Miksi Putin määräsi laajat iskut Ukrainan energiainfrastruktuuriin?

Venäjä esitti Vladimir Putinin 1. syyskuuta antaman määräyksen laajoista iskuista Ukrainan energiainfrastruktuuriin vastatoimena. Putinin mukaan Ukrainan iskut venäläiseen siviili-infrastruktuuriin sekä polttoaine- ja energiasektorille saisivat vastauksen. 5613

Kyse on Moskovan omasta perustelusta, ei itsenäisesti vahvistetusta arviosta iskujen perimmäisestä syystä. Tapahtumien järjestys oli kuitenkin selvä: Ukraina oli tehostanut pitkän kantaman iskujaan Venäjän öljylaitoksiin, minkä jälkeen Venäjä laajensi iskujaan Ukrainan energia- ja kaupunki-infrastruktuuriin.

Mihin Venäjä vetosi?

Venäläiset viranomaiset ja Venäjän media nostivat esiin useita Ukrainan iskuja öljy- ja energiakohteisiin:

• Bashkortostanissa sijaitseva Bashneft-Novoilin jalostamo sekä Jaroslavlin alueen Slavneft-JANOS. Ukrainan mukaan iskujen tarkoituksena oli rajoittaa öljytuloja, joilla Venäjä rahoittaa sotaa. 19
• Gazprom Neftekhim Salavatin öljynjalostus- ja petrokemian kompleksi, jossa Ukrainan viranomaiset kertoivat lennokki-iskun aiheuttaneen tulipalon. 17
• Lukoilin Permin jalostamo, johon Ukraina sanoi iskeneensä pitkän kantaman aseilla.
• Venäjän Itämeren rannikon Ust-Lugan satamassa sijaitseva Novatek-Ust-Lugan öljynkäsittelykompleksi. Ukrainan viranomaisten mukaan iskussa vaurioitui keskeisiä prosessilaitteita ja syttyi tulipalo. Myös Venäjän alueviranomaiset kertoivat satama-alueen tulipalosta yön yli tehdyn lennokki-iskun jälkeen. 10

Putin mainitsi lisäksi Ukrainan lennokkitoiminnan Moskovan ja Pietarin lähistöllä. Hänen julkisessa kuvauksessaan nämä iskut liittyivät päätökseen valmistella laajamittainen kampanja Ukrainan energiakohteita vastaan. 56913

Odesa ja Kiova joutuivat nopeasti iskujen kohteiksi

Venäjän vastaiskuiksi kuvaamat iskut osuivat pian muuallekin kuin sähköntuotantoon. Odesan alueella vaurioitui energiainfrastruktuurin lisäksi satamien vientirakenteita ja Romanian vastainen rajanylityspaikka. Ukrainan viranomaisten mukaan iskut aiheuttivat laajoja sähkökatkoja, ja pelastuspalvelu ilmoitti myös asuinrakennuksessa syttyneestä tulipalosta.

Syyskuun 1.–2. päivän yönä Odesan alueella oli jossain vaiheessa ilman sähköä yli 350 000 kotitaloutta. Korjaukset aloitettiin heti, kun turvallisuustilanne sen salli, mutta ensimmäisen palautusvaiheen aikana noin 173 000 kotitaloutta oli edelleen ilman sähköä.

Kiovassa venäläiset lennokit iskivät keskustan alueille hyökkäysten seitsemäntenä peräkkäisenä päivänä. Reutersin mukaan 11 ihmistä haavoittui, ja asuin- sekä yliopistorakennuksia vaurioitui. Iskukampanja häiritsi kaupungin arkea, liikennettä ja logistiikkaa.

Vaikutukset ulottuivat siis sotilaskohteita laajemmalle: ihmisiä haavoittui, koteja ja oppilaitoksia vaurioitui, sähköt katkesivat ja liikenne, vienti sekä tavalliset kaupunkipalvelut häiriintyivät. Raporttien mukaan iskuja kohdistui asuinalueille ja muille siviilikohteille sekä Kiovan että Odesan alueilla.

Miksi ajoitus ennen lämmityskautta on merkittävä?

Ukrainan energiasektori on lähestymässä seuraavaa lämmityskautta jo valmiiksi hyvin pienellä turvamarginaalilla. Elokuussa julkaistun arvion mukaan venäläiset iskut ovat lokakuusta lähtien vaurioittaneet yli 9 gigawattia lämpö-, vesi- ja sähkön sekä lämmön yhteistuotantokapasiteettia. Se on yli puolet noin 17,6 gigawatin tuotantokapasiteetista, joka Ukrainalla oli käytettävissään edellisen lämmityskauden aikana. Arvion mukaan Ukraina on palauttanut noin 4 gigawattia ja yrittää palauttaa vielä 6 gigawattia ennen vuosien 2026–2027 lämmityskautta.

Ongelma ei rajoitu sähkön puutteeseen. Tuotantolaitosten, sähköasemien ja lämmitysjärjestelmien vaurioituminen voi heikentää veden pumppausta, kaukolämpöä, viestintää ja liikennettä. Toistuvat iskut voivat lisäksi rikkoa korjattuja kohteita ennen kuin ne palaavat luotettavaan käyttöön. Riski kasvaa juuri silloin, kun energiankulutus nousee talven aikana.

Ilmatorjuntaohjusten puute lisää riskiä

Kampanja käynnistyy tilanteessa, jossa Ukrainalla on pula erityisesti ballististen ohjusten torjuntaan tarkoitetuista torjuntaohjuksista. Institute for the Study of War -ajatushautomo arvioi, että Venäjä saattaa aloittaa seuraavan talvisen iskukampanjansa aiempaa aikaisemmin hyödyntääkseen Ukrainan pienentyneitä varastoja. Se viittasi myös presidentti Volodymyr Zelenskyin lausuntoon, jonka mukaan Ukraina sai elokuussa lähes kolme kertaa vähemmän ballististen ohjusten torjuntaohjuksia kuin vuoden 2026 alussa.

Niukkuus vaikeuttaa suurten, erityyppisiä aseita yhdistävien hyökkäysten torjumista. Venäjä voi käyttää samassa iskussa lennokkeja, harhautusmaaleja ja ohjuksia, jolloin rajalliset ilmatorjuntaresurssit joutuvat koville. Kiovan ympäristössä nopeasti lentävät suihkumoottorilennokit tuovat puolustukselle vielä yhden lisähaasteen.

Ukrainan varautumisessa on yhä aukko

Kiova yrittää vähentää keskitetyn energiantuotannon haavoittuvuutta rakentamalla pieniä kaasukäyttöisiä voimaloita ja hankkimalla varavoimaa lämpö- ja vesihuollon kohteisiin. Syyskuun 1. päivänä julkaistun arvion mukaan näillä laitoksilla oli kuitenkin 920 megawattia varavoimaa, vaikka tarpeeksi arvioitiin 1 215 megawattia. Vaje oli siten lähes 300 megawattia. Hallitus odotti suunniteltujen valmistelujen valmistuvan 1. lokakuuta.

Raportin mukaan pieniä kaasukäyttöisiä voimaloita oli jo käytössä eri puolilla Ukrainaa 1,8 gigawatin edestä. Lisäksi 1,1 gigawattia oli rakenteilla tai valmistelussa. Hajautettu tuotanto voi parantaa järjestelmän kestävyyttä, mutta se ei poista jatkuvien iskujen vaaraa ennen kuin korjaukset, varavoima ja talveen valmistautuminen on saatu päätökseen.

Energiarintama muuttuu yhä vastavuoroisemmaksi

Tapahtumat osoittavat, että sodan energiasta on tullut entistä selvemmin vastavuoroinen rintama. Ukraina iskee Venäjän öljyinfrastruktuuriin painostaakseen polttoainetuotantoa ja sodan rahoitusta, kun taas Venäjä uhkaa Ukrainan sähkö- ja lämmitysjärjestelmää vastauksena. 19

Ukrainan kannalta kysymys ei siksi ole vain siitä, toteuttaako Venäjä lupaamansa laajat iskut. Olennaista on myös se, pystyykö Venäjä jatkamaan kampanjaa juuri sinä lyhyenä aikana, jolloin korjaukset, hajautettu energiantuotanto ja ilmatorjunnan täydennykset ovat vielä kesken.

Syyskuun 2. päivän iskut antoivat jo ennakkokuvan seurauksista: kaupunkien infrastruktuuria vaurioitui, siviilejä haavoittui ja sähkökatkot koskettivat satojatuhansia kotitalouksia ennen lämmityskauden alkua.