Musk ja Zuckerberg haluavat tekoälylle lisää datakeskuksia ja kevyempää sääntelyä

Elon Musk ja Mark Zuckerberg veivät Chapel Hillissä Pohjois-Carolinassa järjestettyyn G20:n innovaatioministerikokoukseen selkeän viestin: tekoälyn kehitystä pitäisi nopeuttaa rakentamalla lisää datakeskuksia, turvaamalla niiden tarvitsema sähkö, tukemalla startup-yrityksiä ja pitämällä sääntely kevyenä. Syyskuun 1.–2. päivän kokous teki tekoälyn infrastruktuurista talous- ja turvallisuuspoliittisen kysymyksen, ei vain teknologiaregulaation aihetta. 17

Rakentamista korostava linja törmäsi samaan aikaan kasvavaan paikalliseen vastustukseen. Uusien datakeskusten kriitikot ovat nostaneet esiin sähkölaskujen nousun ja jatkuvan melun. Näin kansallinen tavoite säilyttää johtoasema tekoälyssä joutuu ristiriitaan niiden paikallisten kustannusten kanssa, joita infrastruktuurin sijoittaminen yhteisöihin voi aiheuttaa.

Mitä Musk ja Zuckerberg halusivat hallitusten tekevän?

Lisää datakeskuksia ja niiden tarvitsemaa sähköä

Muskin ja Zuckerbergin mukaan tekoälykilpailu ratkaistaan osittain fyysisellä infrastruktuurilla. Pelkkien tehokkaampien sirujen varaan ei voi laskea: tarvitaan lisää datakeskuksia ja enemmän sähköä niiden käyttöön.

Musk kehotti maita kehittämään uusia energialähteitä Kiinan ulkopuolella. Hänen strateginen huolensa oli, että maa, joka pystyy kasvattamaan sähköntuotantoaan nopeimmin, voi saada etulyöntiaseman tekoälyn käyttöönotossa. Kokousta koskevissa raporteissa hänen kerrottiin myös varoittaneen merkittävästä sähkövajeesta jo seuraavana vuonna.

Kevyempi lähestymistapa tekoälysääntelyyn

Musk arvosteli eurooppalaistyylisiä sääntöjä innovaation jarruna ja kannatti suhteellisen vähäistä sääntelyä sekä suurempaa itsesääntelyn roolia. Kokouksessa esillä ollut Yhdysvaltojen linja painotti, ettei kokonaan uusia tekoälysääntöjä pitäisi luoda silloin, kun nykyiset lait jo kattavat ongelman. 17

Perusteluna oli, että näin uudet teknologiat säilyisivät nopeasti käyttöönotettavina ja kilpailukykyisinä. Kyse ei kuitenkaan ollut yksimielisestä päätelmästä, ettei sääntelyllä olisi lainkaan sijaa. Kokous järjestettiin keskellä kansainvälistä keskustelua siitä, miten tekoälyn taloudelliset mahdollisuudet ja riskit pitäisi sovittaa yhteen. 12

Tukea startup-yrityksille

Johtajat yhdistivät tekoälyn kilpailukyvyn myös yrittäjyyteen. Zuckerberg sanoi tekoälyn voivan pienentää yrityksen perustamisen kustannuksia huomattavasti. Kokouksessa esitetyn politiikkalinjan mukaan innovaatiotuen pitäisi ulottua startup-yrityksiin eikä keskittyä vain suuriin, jo vakiintuneisiin teknologiayhtiöihin. 913

Muskin ennusteet tekoälyn talousvaikutuksista

Musk esitti kokouksessa useita pitkälle meneviä ennusteita. Hänen mukaansa tekoäly voisi tehdä tavaroista ja palveluista huomattavasti halvempia ja hoitaa lopulta käytännössä kaiken digitaalisen työn, myös ohjelmistokehityksen. Hän arvioi tekoälyohjelmistojen saavuttavan ”Stockfish-tason” noin 12–18 kuukaudessa. Stockfish on yksi maailman vahvimmista shakkimoottoreista. Muskin mukaan ihmiset eivät tämän jälkeen enää pystyisi kilpailemaan tekoälyn kanssa ohjelmistokehityksessä.

Nämä ovat Muskin ennusteita, eivät G20-maiden hyväksymiä johtopäätöksiä tai riippumattomasti vahvistettuja arvioita. Lähteissä kuvataan hänen väitteensä ja niitä ympäröivä politiikkakeskustelu, mutta ne eivät osoita, että esitetyt aikataulut toteutuvat.

Musk ennusti myös humanoidirobottien nopeaa yleistymistä ja kuvasi robotiikkaa mahdollisesti mullistavaksi tuottavuuden lähteeksi. Saatavilla oleva raportointi tukee ennusteen mittakaavaa ja kunnianhimoa, mutta ei vahvistettua aikataulua tai lopputulosta.

Zuckerberg varoitti työvoimapulasta

Zuckerberg toi infrastruktuurihankkeeseen käytännön rajoitteen: datakeskusten rakentamiseen ja ylläpitoon tarvitaan ihmisiä. Kokousta koskevissa raporteissa korostettiin pulaa datakeskusrakentamisen ammattilaisista, kuten sähköasentajista, rakennustyöntekijöistä ja putkiasentajista.

Tällä on merkitystä, koska tekoälyn nopeampi käyttöönotto vaatii muutakin kuin investointeja, lupia ja laitteistoa. Jos riittävän pätevää työvoimaa ei löydy, rakentaminen voi hidastua, vaikka yrityksillä olisi rahoitus ja pääsy sähköverkkoon.

Miksi paikalliset protestit olivat merkittäviä?

Kokouksen infrastruktuuriviesti osui yhteen niiden yhteisöjen vastustuksen kanssa, joihin uusia datakeskuksia suunnitellaan. Kriitikot ovat huolissaan suurten laitosten sähkönkulutuksesta, kotitalouksien laskuista ja asuinalueille kantautuvasta melusta.

Musk puolusti datakeskuksia tekoälyn laajentumisen kannalta välttämättömänä infrastruktuurina. Presidentti Donald Trump puolestaan arvosteli vastustusta ja varoitti, että se voisi hyödyttää Kiinaa sen sijaan, että yhteisöjen huolia pidettäisiin perusteena kehityksen hidastamiselle.

Tässä näkyi kokouksen keskeinen jännite. Tekoälyinfrastruktuurin hyödyt kuvataan kansallisilla termeillä: talouskasvuna, teknologisena johtoasemana ja kilpailuna Kiinan kanssa. Haitat taas ovat usein paikallisia. Suunniteltujen datakeskusten läheisyydessä asukkaat voivat kohdata maankäyttöön, meluun, sähköverkon investointeihin tai energiakustannuksiin liittyviä vaikutuksia ennen kuin laajemmat taloudelliset hyödyt näkyvät.

Mihin kokous sijoittui G20:n aikataulussa?

Chapel Hillin tapahtuma oli teknologiaan keskittynyt G20-ministerikokous, jonka järjestivät yhdessä Yhdysvaltain kauppaministeriö ja Valkoisen talon tiede- ja teknologiapolitiikan toimisto. Siihen osallistui kauppa- ja teknologiaministereitä yli 20 maasta tai alueelta. 12

Kokous oli osa valmistautumista Miamissa 14.–15. joulukuuta järjestettävään G20-johtajien huippukokoukseen. Chapel Hill tarjosi näin Yhdysvaltain hallinnolle ja teknologiayhtiöiden johtajille foorumin edistää innovaatioita ja kevyttä sääntelyä korostavaa linjaa ennen johtajien tapaamista.

Ratkaisematta jäi, kuka kantaa kustannukset

Musk ja Zuckerberg esittivät tekoälyn kilpailukyvyn kokonaisuutena, jossa yhdistyvät kevyempi sääntely, startup-tuki, datakeskukset, sähköntuotanto ja suurempi osaavien ammattityöntekijöiden joukko. Heidän perustelunsa on, että minkä tahansa ketjun osan hidastuminen voi pienentää taloudellisia hyötyjä ja heikentää Yhdysvaltojen ja sen kumppanien asemaa kilpailussa Kiinan kanssa.

Protestit paljastivat, mitä kokonaisuus ei vielä ratkaise. Hallitusten on edelleen päätettävä, miten sähkön hinta, melu, maankäyttö, sähköverkon vahvistaminen ja muut infrastruktuuripaineet jaetaan. Chapel Hillissä ei siis keskusteltu vain siitä, rakennetaanko tekoälykapasiteettia. Keskustelun ytimessä oli myös se, kuka saa hyödyt, kuka kantaa riskit ja millaisia suojatoimia nopean kehityksen rinnalle tarvitaan.