Miksi osakkeet ja valtionlainat laskivat yhtä aikaa?

Kyse ei ollut yhdestä yksittäisestä markkinaromahduksesta, vaan laajasta uudelleenhinnoittelusta. Yhdysvaltojen ja Iranin välisten taistelujen uusi kiihtyminen nosti öljyn hintaa ja lisäsi pelkoa siitä, että inflaatio pysyy korkealla. Samaan aikaan sijoittajat vaativat suurempaa tuottoa valtioiden velkakirjoilta, kun julkisen velan määrä, puolustusmenot ja korkokulut herättivät huolta. Seurauksena valtionlainojen hinnat laskivat, korot nousivat ja osakkeet joutuivat paineeseen yhtä aikaa. 249

Öljy käynnisti ketjureaktion

Markkinoiden tärkein välittymiskanava oli energia. Uudet iskut ja Hormuzinsalmen liikenteeseen liittyvä häiriöuhka nostivat raakaöljyn hinnan viiden viikon huipulle syyskuun 1.–2. päivän kaupankäynnissä. Kalliimpi energia näkyy nopeasti kuljetusten, tuotannon ja kotitalouksien kustannuksissa. Samalla keskuspankkien on vaikeampi palauttaa inflaatiota tavoitteeseensa. 917

Korkonäkymä muuttui tämän seurauksena. Sijoittajat eivät enää keskittyneet mahdollisiin koronlaskuihin, vaan alkoivat hinnoitella suurempaa mahdollisuutta sille, että Yhdysvaltain keskuspankki Fed ja muut keskuspankit joutuvat pitämään korot korkealla pidempään – tai jopa nostamaan niitä – uuden inflaatiopaineen hillitsemiseksi. Reutersin mukaan euroalueen inflaatio nousi elokuussa jälleen yli 3 prosentin energiakustannusten kasvun vuoksi, ja markkinoilla alettiin pitää mahdollisena myös Yhdysvaltain koronnostoa.

Miksi valtionlainojen korot nousivat ympäri maailmaa?

Lainan hinnan ja sen tuoton suhde toimii vastakkaiseen suuntaan: kun sijoittajat myyvät valtionlainoja, niiden hinta laskee ja tuotto eli korko nousee. Tuotto kertoo, millaista korvausta sijoittajat vaativat lainatessaan rahaa valtiolle. Siksi nousu merkitsee samalla korkeampia rahoituskustannuksia laajemmin taloudessa.

Uudelleenhinnoittelu näkyi useissa suurissa talouksissa:

• Yhdysvaltain 10-vuotisen valtionlainan korko nousi noin 4,8 prosenttiin, raportointijakson korkeimmalle tasolle ja lähelle monivuotista huippua. 910
• Japanin 10-vuotisen valtionlainan korko nousi 3 prosenttiin ensimmäistä kertaa sitten vuoden 1996. 210
• Saksan 10-vuotinen korko saavutti noin 15 vuoden korkeimman tasonsa, ja Britannian 30-vuotinen korko nousi korkeimmilleen sitten vuoden 1998. 1012

Inflaatio ei ollut ainoa selitys. Sijoittajia huolestutti myös se, kuinka paljon valtionvelkaa hallitusten on laskettava liikkeeseen alijäämien, puolustusmenojen ja kasvavien korkolaskujen rahoittamiseksi. Kun tarjolla on runsaasti uutta velkaa, valtioiden on mahdollisesti tarjottava korkeampaa korkoa houkutellakseen ostajia – etenkin silloin, kun inflaatio- ja talouspolitiikan riskit ovat jo koholla. 24

Miksi osakkeet laskivat lainojen jälkeen?

Valtionlainojen korkojen nousu vaikuttaa osakkeisiin kahdella tavalla. Ensinnäkin turvallisemmat korkosijoitukset kilpailevat osakkeiden kanssa sijoittajien pääomasta. Toiseksi korkeampi korko nostaa diskonttokorkoa, jolla yritysten tulevia voittoja muutetaan nykyarvoksi.

Vaikutus on voimakkain kasvuosakkeissa, sillä suuri osa niiden odotetuista voitoista syntyy vasta vuosien päästä. Kun korko nousee, nämä tulevaisuuden kassavirrat ovat tämän päivän hinnoissa vähemmän arvokkaita.

Wall Streetillä S&P 500 laski noin 0,7 prosenttia kolmantena peräkkäisenä laskupäivänä ja Nasdaq 100 1,3 prosenttia. Teknologiaosakkeet kuuluivat suurimpiin laskijoihin, ja Nvidia menetti raportoidussa kaupankäyntipäivässä 1,5 prosenttia. 1920

Sama kuvio toistui Aasiassa. Syyskuun 2. päivänä Japanin Nikkei 225 laski 3 prosenttia, Etelä-Korean Kospi 3,6 prosenttia ja Hongkongin Hang Seng 0,8 prosenttia. OpenAI:hin sijoittavan SoftBankin osake putosi 6,3 prosenttia, Samsung Electronicsin 3,3 prosenttia ja SK Hynixin 3,5 prosenttia. 18

Euroopassa markkinoita painoivat samaan aikaan öljyn kallistuminen, korkojen nousu ja odotukset rahapolitiikan kiristymisestä. Laaja STOXX 600 -indeksi laski yhdessä raportoidussa kaupankäyntipäivässä 0,99 prosenttia, kun Saksan 10-vuotinen korko nousi inflaationäkymän heikennyttyä. 8

Mitä tämä kertoo tekoälyinvestoinneista?

Myyntiaalto ei tarkoita, että tekoälyn kysyntä olisi yhtäkkiä kadonnut. Se osoittaa, miksi tekoälyyn liittyvät yritykset ja hankkeet voivat olla herkkiä korkojen muutoksille.

Nopeasti kasvavia yrityksiä arvostetaan usein niiden tulevaisuuden kasvun perusteella. Siksi pitkien korkojen nousu voi painaa niiden arvostuskertoimia, vaikka liiketoiminnan lähiajan näkymä ei olisi muuttunut. Korkeammat korot nostavat myös pääomavaltaisten hankkeiden, kuten datakeskusten, puolijohdetehtaiden ja muun AI-infrastruktuurin, rahoituskynnystä.

Riskit ovat siis kaksijakoiset: sijoittajat voivat olla valmiita maksamaan tulevasta kasvusta aiempaa vähemmän, ja yritysten rahoituskustannukset voivat nousta juuri silloin, kun niiden pitäisi investoida kasvun toteuttamiseen. Markkinareaktio kertoo ennen kaikkea arvostusten ja rahoituksen kallistumisesta – ei siitä, että tekoälyn teknologiasykli olisi päättynyt.

Vaikutukset asuntolainoihin, yrityksiin ja kotitalouksiin

Valtionlainojen korot vaikuttavat laajasti muihin lainakustannuksiin. Yhdysvaltain valtionlainojen tuotot toimivat tärkeänä vertailukohtana yrityslainoille ja muulle rahoitukselle, ja 10-vuotinen valtionlainan korko liittyy läheisesti myös asuntolainojen korkoihin. 10

Jos korot pysyvät korkealla, yritykset voivat lykätä investointeja, kotitalouksien asuntolainat kallistua ja kuluttajat vähentää kulutustaan. Syntyy hankala yhdistelmä: energia pitää inflaatiota korkealla samalla, kun tiukemmat rahoitusolot heikentävät kasvua. Tämä lisää stagflaation kaltaisen puristuksen riskiä, vaikka käytettävissä oleva raportointi ei osoita tällaisen lopputuloksen olevan varma. 45

G20-jännitteet olivat taustatekijä, eivät yksin syy myyntiaaltoon

G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien johtajien kokous järjestettiin tilanteessa, jossa korkea velka, inflaatio, sota ja kallistuva rahoitus painoivat maailmantaloutta. Kokouksen puheenjohtajan lausunnon hyväksyivät kaikki paikalla olleet jäsenet Kiinaa lukuun ottamatta. Kiina vastusti useita kohtia.

Kokouksesta raportoidut erimielisyydet koskivat muun muassa valtionvelkaa, maailmantalouden tasapainottomuuksia, kasvua, Iraniin kohdistuvaa talouspainetta ja Venäjän osallistumista.

Diplomaattiset kiistat eivät itsessään käynnistäneet valtionlainojen myyntiaaltoa. Niiden merkitys oli siinä, että ne korostivat, kuinka vaikeaa suurten talouksien voi olla koordinoida vastausta samanaikaisiin energia-, velka- ja inflaatioshokkeihin.

Mitä markkinoilla seurataan seuraavaksi?

Ratkaiseva kysymys on, jääkö öljyshokki lyhytaikaiseksi vai alkaako se näkyä pysyvästi inflaatio-odotuksissa. Jos energian hinta laskee nopeasti ja odotukset koronnostoista peruuntuvat, paine valtionlainoja ja kasvuosakkeita kohtaan voi helpottaa. Jos öljy pysyy kalliinana ja hallitukset jatkavat runsasta velanottoa, korot voivat pysyä korkealla talouskasvun hidastumisesta huolimatta.

Tähän markkinat reagoivat: korkojen odotetaan pysyvän korkeina pidempään, julkiseen talouteen liittyvä riski on kasvanut ja eri omaisuuslajien heilunta lisääntynyt. Nousevat korot painavat joukkolainojen hintoja, pitkän aikavälin kasvu- ja AI-osakkeiden arvostuksia sekä kotitalouksien ja yritysten rahoitusta.

Maailmanlaajuinen myyntiaalto ei siten ollut tuomio yhdelle toimialalle. Se oli varoitus siitä, että rahan hinta – ja geopoliittisen riskin hinta – oli nousussa.