Mitä Chang’e-7 -kuulento yrittää saavuttaa?

Chang’e-7 on Kiinan suunnittelema miehittämätön Kuu-lento, jonka kohteena on Kuun etelänapa. Tehtävä vietiin Long March-5 Y14 -kantoraketilla Wenchangin laukaisupaikalle 19. elokuuta 2026, mutta laukaisu siirrettiin myöhemmin, koska Kiinan mukaan ehdot laukaisulle eivät täyttyneet. 14

Tehtävän kunnianhimo näkyy sen rakenteessa: Chang’e-7 ei ole yksi laskeutuja vaan neljän avaruusaluksen kokonaisuus. Sen on tarkoitus yhdistää neljä toimintatapaa – kiertäminen, laskeutuminen, pinnalla liikkuminen ja hyppiminen – samaan Kuuta tutkivaan kokonaisuuteen. 210

Neljä alusta, neljä tehtävää

• Kiertolainen kartoittaa Kuuta ja tukee muiden alusten toimintaa.
• Laskeutuja yrittää laskeutua poikkeuksellisen tarkasti etelänavan valaistulle alueelle.
• Kulkija tutkii Kuun pintaa ja liikkuu laskeutumisalueen ympäristössä.
• Hyppivä luotain on suunniteltu pimeisiin, vaikeasti saavutettaviin kraattereihin. Pienten moottoriensa avulla se voisi lentää varjoon, laskeutua kuudelle niveljalalle ja hypätä takaisin valaistulle alueelle lataamaan energiaa. 2

Miksi juuri Kuun etelänapa?

Tehtävän ensisijainen laskeutumisalue on Shackletonin kraatterin reunan lähellä. Kraatterin halkaisija on noin 21 kilometriä, mutta laskeutuja ei ole menossa sen täysin pimeälle pohjalle: tavoite on kraatterin reunalla sijaitseva, auringonvaloa saava alue. Hyppivän luotaimen tehtävänä olisi tutkia pysyvästi varjoon jääviä alueita. 215

Näissä kraattereissa lämpötila kuuluu Aurinkokunnan kylmimpiin, eikä auringonvalo ole yltänyt niihin mahdollisesti miljardeihin vuosiin. Tutkijoita kiinnostaa erityisesti, ovatko ne säilyttäneet vesijäätä ja muita haihtuvia aineita. Jos jäätä löytyy ja sitä voidaan hyödyntää, sillä voisi olla merkitystä tuleville Kuuhun suuntautuville lennoille: vettä voi käyttää sekä elämiseen että mahdollisesti polttoaineen valmistukseen. Chang’e-7:n varsinainen tavoite on kuitenkin ennen kaikkea kartoittaa ja varmistaa, mitä etelänavan varjoisissa ympäristöissä todella on. 215

Laskeutuminen on tehtävän vaikeimpia vaiheita

Kuun etelänavalla maasto, matalalta paistava Aurinko ja pitkät varjot tekevät navigoinnista tavallista hankalampaa. Laskeutumisjärjestelmän tavoitteena on noin 100 metrin tarkkuus – huomattavan pieni poikkeama Kuuhun laskeutuvalle alukselle. 2

Yhteydenpito ei myöskään onnistu kaikkialla suoraan Maahan. Korkeilla leveysasteilla Chang’e-7 tukeutuu Queqiao-2-välityssatelliittiin, joka laukaistiin vuonna 2024 ja toimii viestiyhteyksien välittäjänä Kuun ja maapallon välillä. 2

Mukana on kansainvälisiä tutkimuslaitteita

Chang’e-7:n yhteydessä puhutaan 21 tieteellisestä hyötykuormasta, kun myös Queqiao-2:n mukana olevat laitteet lasketaan mukaan. Kiinan avaruusviranomaisen mukaan kuusi laitetta on peräisin kuudesta maasta ja yksi kansainväliseltä järjestöltä. Kumppaneihin kuuluvat Egypti, Bahrain, Italia, Venäjä, Sveitsi, Thaimaa ja International Lunar Observatory Association. 311

Tämä tarkennus on olennainen: kyse on seitsemän kumppanin yhteistyökehyksestä, mutta ei välttämättä seitsemästä eri maasta. Lähteiden mukaan ulkomaisia laitteita tulee kuudesta maasta, ja seitsemäs osallistuja on kansainvälinen järjestö. 11

Hyppivä luotain voisi avata uuden luvun Kuussa liikkumisessa

Jos luotain onnistuu tekemään hallittuja lentoja tai hyppyjä pysyvästi varjoisiin kraattereihin, se olisi merkittävä edistysaskel planeettojen pinnalla liikkumisessa. Pyörillä kulkevat kulkijat soveltuvat hyvin tasaisemmille alueille, mutta hyppivä laite voisi ylittää jyrkkiä reunoja ja siirtyä paikkoihin, joihin tavallinen kulkija ei pääse.

Ennen onnistunutta lentoa on kuitenkin syytä välttää liian pitkälle meneviä ennätysväitteitä. Luotaimesta voisi onnistuneen toiminnan jälkeen tulla toinen Maan ulkopuolisella taivaankappaleella itsenäisesti lentävä alus NASA:n Ingenuity-helikopterin jälkeen ja ensimmäinen jalkarakenteinen tutkimuslaite. Tämä on toistaiseksi mahdollinen virstanpylväs, ei saavutettu ennätys.

Osa Kiinan pidemmän aikavälin Kuustrategiaa

Chang’e-7 on ennen kaikkea tiede- ja tiedustelutehtävä, mutta sillä on myös strateginen ulottuvuus. Kiina on ilmoittanut tavoittelevansa miehitettyä kuulentoaan noin vuonna 2030 ja Kuun etelänavalle sijoittuvaa, perustason kansainvälistä kuututkimusasemaa noin vuonna 2035. Chang’e-7:n keräämät tiedot ja testaama tekniikka voivat auttaa arvioimaan tulevia laskeutumispaikkoja, viestintää ja mahdollisten luonnonvarojen käyttöä. 2

Tehtävä voi lisätä kilpailua ja yhteistyötä Kuun etelänavan saavutettavuudesta ja vesijäästä erityisesti Kiinan ja Yhdysvaltojen välillä. Sen konkreettisia vaikutuksia Venäjän, Intian ja Japanin toimintaan on tässä vaiheessa liian aikaista arvioida varmasti. 2