Iranin sota nosti valtionlainojen korot vuosien huippuihin

Tavallisesti geopoliittinen kriisi ohjaa sijoittajia valtionlainoihin, joita pidetään turvasatamana. Iranin sodan kärjistyminen synnytti kuitenkin päinvastaisen reaktion. Uudet taistelut nostivat öljyn hinnan yli 90 dollariin barrelilta ja herättivät pelon siitä, että energiakustannukset pitävät inflaation korkealla ja pakottavat keskuspankit jatkamaan tiukkaa rahapolitiikkaa – tai jopa kiristämään sitä. Sijoittajat myivät valtionlainoja, jolloin niiden hinnat laskivat ja tuotot nousivat. 217

Joukkolainamyynti oli ennen kaikkea inflaatioshokki

Markkinat eivät käsitelleet konfliktia tavanomaisena turvasatamatapahtumana. Huolena oli Persianlahden liikenteen häiriintyminen ja öljyn hinnan uusi nousu, joka voisi siirtyä kuluttajahintoihin ja vaikeuttaa keskuspankkien koronlaskuja. Brent-öljy nousi Yhdysvaltain ja Iranin taistelujen jatkuttua hieman yli 92 dollariin barrelilta. Eräässä elokuun lopun kaupankäyntipäivässä öljyn hinta nousi noin kolme prosenttia. 2

Valtionlainan korko kertoo markkinoiden odotuksista tulevien korkojen ja inflaation suhteen sekä siitä lisäkorvauksesta, jota sijoittajat vaativat lainan pitämisestä pitkään. Kun korkojen odotetaan pysyvän korkeina pidempään, pitkien lainojen tuottojen on yleensä noustava. Se painaa jo liikkeellä olevien lainojen hintoja ja nostaa rahoituskustannuksia laajasti.

Yhdysvaltain, Euroopan ja Japanin korot nousivat

Voimakkain liike nähtiin Yhdysvaltain valtionlainakäyrän pitkässä päässä:

• Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko nousi noin 5,32 prosenttiin, korkeimmilleen sitten vuoden 2007. Eri raporteissa päivänsisäiseksi huipuksi ilmoitettiin 5,321–5,327 prosenttia. 317
• Yhdysvaltain 10-vuotinen korko nousi syyskuun alussa noin 4,78 prosenttiin, lähes 20 kuukauden huipulle. 12
• Japanin 10-vuotisen valtionlainan korko nousi 30 vuoden huipulle ja kaksivuotinen korko 31 vuoden korkeimmalle tasolle elokuun lopulla. 1117
• Saksan 10-vuotisen Bund-lainan korko kohosi korkeimmilleen sitten vuoden 2011, ja Ranskan 10-vuotinen korko nousi 17 vuoden huippuun. 10

Huippulukemat syntyivät eri päivinä ja koskevat eri laina-aikoja, joten vertailu ei ole täysin yksi yhteen. Yhdessä ne osoittavat kuitenkin myyntiaallon olleen maailmanlaajuinen ja painottuneen erityisesti pitkäaikaisiin valtionlainoihin.

Miksi Kevin Warshin puhe pahensi markkinoiden huolta?

Yhdysvaltain keskuspankin Fedin pääjohtaja Kevin Warsh vahvisti Jackson Holen puheessaan käsitystä, että lähiajan rahapolitiikkaa ohjaa ennen kaikkea inflaatio, ei heikko talouskasvu. Warsh sitoutui uudelleen Fedin 2 prosentin PCE-inflaatiotavoitteeseen ja sanoi korkeiden hintojen olevan keskuspankin tärkein huomion kohde. Puhe sai sijoittajat lisäämään vetoja siitä, että Yhdysvaltain korot voivat pysyä korkeina tai nousta vielä.

Tuoreimmat PCE-luvut antoivat viestille lisäpainoa. Heinäkuun kokonaisinflaatio oli 3,7 prosenttia vuodentakaisesta ja ruoan ja energian vaihtelut pois sulkeva pohjainflaatio 3,3 prosenttia. Molemmat olivat edelleen Fedin 2 prosentin tavoitteen yläpuolella.

Myös aiemmat luvut kertoivat samasta ongelmasta: PCE-inflaatio oli noussut toukokuuhun päättyneiden 12 kuukauden aikana 4,1 prosenttia ja PCE-energiahinnat peräti 24 prosenttia. Uusi öljyshokki uhkasi siten pitkittää inflaatio-ongelmaa, joka ei ollut vielä palautunut tavoitetasolle, eikä jäädä lyhyeksi hintapiikiksi.

Euroopassa kasvoivat uudet koronnostopaineet

Sama logiikka levisi Eurooppaan ja Japaniin. Kalliimpi öljy lisäsi sitkeän inflaation riskiä, samalla kun sota heikensi uskoa nopeaan diplomaattiseen ratkaisuun. Sijoittajat arvioivat uudelleen, joutuvatko suuret keskuspankit pitämään rahapolitiikan rajoittavana vielä pitkään.

Euroalueella odotukset Euroopan keskuspankin mahdollisista lisäkiristyksistä nostivat valtionlainoilta vaadittuja tuottoja erityisesti pitkissä maturiteeteissa. Saksa ja Ranska saavuttivat merkittäviä monivuotisia korkohuippuja, kun markkinat hinnoittelivat inflaatio- ja finanssipoliittisen riskin suuremmaksi. 410

Myös Japanin lainamarkkinat joutuivat paineeseen. Korkojen nousu heijasti maailmanlaajuista inflaatio- ja korko-odotusten uudelleenhinnoittelua sekä odotuksia siitä, että Japanin keskuspankki jatkaa irtautumista aiemmasta erittäin kevyestä rahapolitiikasta. 1117

Osakemarkkinat kärsivät siinä sivussa

Korkeammat valtionlainojen tuotot painoivat sekä Euroopan että Yhdysvaltojen osakkeita. Mekanismi on suoraviivainen: riskittömänä pidetyn koron nousu kasvattaa yritysten tulevien voittojen diskonttokorkoa ja pienentää niiden nykyarvoa. Lisäksi rahoituskulut kasvavat, ja joukkolainat voivat näyttää osakkeita houkuttelevammilta.

Reuters raportoi osakemarkkinoiden maailmanlaajuisesta paineesta aiempien konfliktijaksojen aikana, kun öljy nousi yli 90 dollariin. Kesäkuussa konfliktin kärjistyminen osui samaan aikaan MSCI:n maailmanlaajuisen osakeindeksin 1,5 prosentin laskun kanssa. 57

Saatavilla olevat tiedot eivät kuitenkaan vahvista juuri tämän tapahtumajakson tarkkaa kehityslukua energiaosakkeille. Öljyntuottajat voivat lähtökohtaisesti hyötyä raakaöljyn hinnan noususta, mutta konfliktin aiheuttama riskin välttely voi vaikuttaa koko sektoriin eri tavoin. Siksi ei ole perusteltua olettaa, että kaikki energiaosakkeet olisivat menestyneet muita paremmin.

Miksi pitkät lainat ovat erityisen alttiita?

Myyntiaalto liittyi myös valtioiden velanottoon. Sijoittajat arvioivat inflaation ja keskuspankkien lisäksi sitä, kuinka paljon uutta velkaa markkinoiden on absorboitava ja millainen korko riittää houkuttelemaan ostajia. Reuters kuvasi huolta taloudesta, sodasta ja julkisesta taloudesta. Myöhemmässä uutisoinnissa korkojen pysymistä korkealla yhdistettiin myös paisuvan valtionvelan aiheuttamiin pelkoihin. 1

Tästä voi syntyä itseään vahvistava kierre. Korkojen noustessa erääntyvän valtionvelan jälleenrahoitus kallistuu. Suuremmat korkomenot lisäävät julkisen talouden painetta ja voivat pakottaa hallitukset ottamaan lisää lainaa. Sijoittajat saattavat puolestaan vaatia pitkistä lainoista entistä suurempaa riskilisää etenkin, jos inflaationäkymä on epävarma.

Aineisto tukee johtopäätöstä, että huolet valtioiden lainanotosta ja pitkäaikaisesta velasta ovat voimistuneet. Se ei kuitenkaan osoita, että maailmanlaajuinen valtionvelkakriisi olisi väistämättä puhkeamassa lähiaikoina. Välittömämpi tulkinta on, että velkatarjonta, inflaatioriski ja öljyshokki vahvistivat toisiaan joukkolainamarkkinoiden pitkässä päässä.

Mitkä tapahtumat ratkaisevat seuraavan suunnan?

Markkinoille olivat syyskuun alussa erityisen tärkeitä kaksi asiaa.

Ensinnäkin perjantaina julkaistava Yhdysvaltain työllisyysraportti voi muuttaa Fed-odotuksia. Vahvat työllisyysluvut tukisivat näkemystä, että keskuspankki pystyy pitämään korot korkealla, mikä voisi jatkaa joukkolainojen myyntipainetta. Työmarkkinoiden selvä heikkeneminen puolestaan voisi palauttaa odotukset koronlaskuista ja antaa Yhdysvaltain valtionlainoille helpotusta. 12

Toiseksi öljyn hinnan kehitys ja sodan kulku pysyvät ratkaisevina. Alkuvuonna rauhanneuvottelujen eteneminen ja heikommat talousluvut käänsivät korkopiikit jyrkkään laskuun. Se osoitti, kuinka nopeasti joukkolainamarkkinat voivat vaihtaa suuntaa, kun inflaatio-odotukset hellittävät. 6

Ratkaiseva kysymys ei siis ole vain se, muodostuuko konfliktista geopoliittinen riski. Olennaisempaa on, muuttuuko se pitkäkestoiseksi energiahintashokiksi aikana, jolloin inflaatio on jo tavoitetta korkeampi ja valtiot laskevat liikkeeseen runsaasti uutta velkaa. Jos öljy halpenee ja talousluvut heikkenevät, joukkolainojen romahdus voi osittain purkautua. Jos energi hinnat pysyvät korkeina ja korko-odotukset muuttuvat entistä haukkamaisemmiksi, korkojen nousu voi jatkua.