Musk ei luvannut Bitcoinille kvanttiturvaa – näin kryptotreidaajat tulkitsivat fysiikkaväitettä

Kryptomarkkinoilla tehtiin tässä klassinen loikka oletuksesta varmuuteen. Elon Musk kommentoi Oxfordissa työskentelevän fyysikon Tim Palmerin teoriaa maailmankaikkeuden diskreetistä rakenteesta. Palmerin ajatuksen tulkittiin rajoittavan kvanttitietokoneiden skaalautuvaa lomittumista, minkä jälkeen osa treidaajista päätteli, ettei Bitcoinin allekirjoituksia voisi koskaan murtaa kvanttilaskennalla.

Muskin 29. elokuuta julkaisema viesti oli kuitenkin paljon suppeampi. Hän kirjoitti X-palvelussa: ”The universe is integer in units of Planck cubes” eli että maailmankaikkeus muodostuu kokonaislukumäärästä Planckin kuutioita. Viestissä ei mainittu Bitcoinia, kryptovaluuttoja, yksityisiä avaimia, Shorin algoritmia tai Bitcoinin turvallisuutta. 68

Miten väite Bitcoinin kvanttiturvasta syntyi?

Sijoittaja ja kryptovaikuttaja Fred Krueger rakensi Muskin kommentin ympärille ehdollisen päättelyketjun. Hänen mukaansa Bitcoin saattaa olla jo kvanttiturvallinen, jos Palmer on oikeassa siinä, että käyttökelpoinen koherentti lomittuminen jää nykyisellä laitteistolla noin 200–400 kubittiin eikä voisi missään oloissa ylittää 1 000 kubittia. Tällöin Bitcoinin allekirjoitusten murtamiseen arvioitu vähintään noin 835 loogisen kubitin Shor-hyökkäys olisi mahdoton. 104

Tämä ei kuitenkaan ole näyttö siitä, että Bitcoin olisi turvassa. Se on muotoa ”jos teoria pitää paikkansa, seuraus voisi olla tämä” oleva argumentti.

Palmerin teoria ei edusta vakiintunutta kvanttifysiikkaa

Palmerin esittämä kova yläraja on kiistanalainen. Valtavirran kvanttiteoria ei tällä hetkellä aseta luonnolle tunnettua perustavanlaatuista 400 tai 1 000 kubitin rajaa. Siksi Bitcoinin turvallisuutta ei voida perustaa vahvistamattomaan fysiikan tulkintaan.

Lisäksi keskustelussa menevät helposti sekaisin fyysiset ja loogiset kubitit. Fyysinen kubitti on todellisen kvanttilaitteen häiriöherkkä laskentayksikkö. Looginen kubitti puolestaan muodostetaan virheenkorjauksella useista fyysisistä kubiteista, jotta sillä voidaan tehdä luotettavia ja pitkiä laskuja. Nykyisten koneiden fyysisten kubittien määrää ei voi verrata suoraan Bitcoin-hyökkäyksen vaatimaan loogisten kubittien määrään.

835 kubittia ei ole pysyvä turvaraja

Myöskään 835 kubitin luku ei ole Bitcoinin pysyvä ”turvaraja”. Heinäkuussa 2026 julkaistussa esijulkaisussa kuvattiin aiempaa tilatehokkaampi elliptisen käyrän diskreetin logaritmin ongelmaan tarkoitettu kvanttipiiri. Se liittyy Bitcoinin secp256k1-käyrään perustuviin allekirjoituksiin ja laski 256-bittisen käyrän hyökkäysarvion noin 835 loogiseen kubittiin. Aiemmin yleisesti siteeratut arviot olivat noin 1 098 ja 1 175 loogista kubittia. Pienempi kubittimäärä saavutetaan kuitenkin huomattavan porttimäärän kustannuksella. 213

Tämä on olennainen varoitus kryptokeskusteluun: hyökkäysarviot muuttuvat algoritmien, virheenkorjauksen ja laitteistoarkkitehtuurien kehittyessä. Yksi tämänhetkinen lukema ei muodosta luonnonlakeihin kirjattua rajaa.

IBM:n vuoden 2029 tavoite testaa väitteitä, ei Bitcoinia

IBM:n tiekartta havainnollistaa, miksi Palmerin teoriaa ei ole vielä todistettu oikeaksi eikä vääräksi. Yhtiö suunnittelee vuodelle 2029 Starling-järjestelmää, joka pystyisi käyttämään 200 loogista kubittia ja suorittamaan 100 miljoonan kvanttiportin piirejä. Määrä jää selvästi alle 835 kubitin, mutta se olisi samalla tasolla, jolla Palmerin esittämä lähivuosien rajoite alkaisi joutua empiiriseen testiin. 1

IBM:n tavoite ei silti tarkoita, että järjestelmä pystyisi hyökkäämään Bitcoinin allekirjoituksia vastaan. Hyökkäys vaatisi paitsi riittävän määrän vakaita loogisia kubitteja myös sopivan algoritmin, virheenkorjauksen ja tarpeeksi pitkään toimivan laskennan. Vuoden 2029 suunnitelma on varhainen mittapuu, ei hyökkäysvalmis vertailukohta. 12

Bitcoinin kehittäjät eivät voi odottaa fysiikan ratkaisua

Bitcoin ei voi nojata todistamattomaan oletukseen siitä, että kvanttitietokoneet pysähtyvät tiettyyn kubittimäärään. Siksi keskustelu postkvanttisesta siirtymästä – uusista allekirjoitusmenetelmistä, osoite- ja kulutuskäytäntöjen muutoksista sekä mahdollisista konsensuspäivityksistä – on edelleen ajankohtainen.

Ratkaiseva koe voi olla edessä vasta vuosikymmenen loppupuolella. Jos virheenkorjatut kvanttitietokoneet kehittyvät selvästi satojen loogisten kubittien yli ja lopulta kohti tuhatta kubittia samalla, kun ne pystyvät suorittamaan pitkiä hyödyllisiä laskuja, Palmerin yläraja joutuu kovaan paineeseen.

Bitcoinin käytännön puolustus riippuu kuitenkin yhtä paljon verkon päätöksistä kuin fysiikasta. Tärkeää on, ehtiikö Bitcoin ottaa käyttöön kvanttihyökkäyksiä kestävät allekirjoitukset ennen kuin kryptografisesti merkityksellinen kvanttikone pystyy hyödyntämään paljastettuja julkisia avaimia. Muskin kommentti ei ratkaissut tätä kysymystä – se ainoastaan käynnisti uuden kierroksen spekulaatiota.