Kiina asettaa ehdot Yhdysvaltojen tekoälyneuvotteluille

Mitä Kiina vaatii ennen varsinaisia neuvotteluja?

Yhdysvaltojen ja Kiinan on määrä keskustella tekoälystä syyskuussa ennen presidentti Donald Trumpin suunniteltua tapaamista Kiinan presidentin Xi Jinpingin kanssa 24. syyskuuta. Neuvottelujen tarkkaa ajankohtaa, osallistujia ja sisältöä ei kuitenkaan ole vielä vahvistettu. 56

Pekingin julkisuuteen tuoma ehto on, että Washingtonin on ensin muutettava politiikkaa, jota Kiina pitää painostavana teknologiastrategiana. Kiinan valtiolliseen mediaan kytkeytyvän Yuyuantantian-tilin mukaan Yhdysvaltojen pitäisi osoittaa, että sen omia tekoäly-yhtiöitä koskevat turvallisuus-, tiedonanto- ja auditointivaatimukset ovat yhtä tiukkoja kuin kiinalaisiin yrityksiin sovellettavat säännöt. Samalla pitäisi erottaa todelliset turvallisuusuhat pelkästä teknologisesta kilpailusta. 1

Käytännössä Peking vastustaa erityisesti uhattuja tutkintoja, pakotteita ja kaupparajoituksia, joita Washington on väläyttänyt kiinalaisille AI-yhtiöille. Kiinan kauppaministeriö kutsui tätä linjaa ”tekoälyhegemonismiksi” ja varoitti vastatoimista, jos Yhdysvaltojen toimet aiheuttavat Kiinan eduille merkittävää vahinkoa. 4

Kaikkien ehtojen tarkkaa toimeenpanoa ei ole julkisista lähteistä saatavilla. Siksi väitteitä yksityiskohtaisesta, virallisesti vahvistetusta ennakkoehtojen listasta olisi ennenaikaista pitää varmana tietona. 1

Miksi Anthropic on Kiinan ja Yhdysvaltojen kiistan keskiössä?

Yhdysvaltalainen Anthropic, Claude-tekoälymallin kehittäjä, lähetti 10. kesäkuuta Yhdysvaltojen senaattoreille kirjeen, jossa se syytti Alibabaan ja sen Qwen-tekoälylaboratorioon kytkeytyneitä toimijoita laajamittaisesta mallin ominaisuuksien hankkimisesta.

Anthropicin mukaan toimijat loivat lähes 25 000 vilpillistä tiliä ja tekivät niiden avulla yli 28,8 miljoonaa vuorovaikutusta Clauden kanssa 22. huhtikuuta–5. kesäkuuta 2026. Yhtiön mukaan tavoitteena oli mallin tislaus: kehittyneemmän mallin vastauksia kerätään järjestelmällisesti, jotta niiden avulla voidaan kouluttaa toinen järjestelmä jäljittelemään alkuperäisen mallin kykyjä. 23

Anthropic sanoo kampanjan kohdistuneen erityisesti ohjelmistokehitykseen, itsenäiseen päättelyyn ja agenttimaiseen työskentelyyn. Yhtiön mukaan kyse ei siis ollut tavallisesta yksittäisestä käyttäjästä tai satunnaisesta testauksesta, vaan teollisen mittakaavan yrityksestä siirtää Clauden hyödyllisiä ominaisuuksia Qwen-järjestelmiin.

Kyse on kuitenkin edelleen Anthropicin esittämästä syytöksestä, ei tuomioistuimen vahvistamasta löydöksestä. Saatavilla oleva aineisto ei myöskään vahvista Alibaban omaa kantaa asiaan. 210

Pekingin vastareaktio: kyse ei Kiinan mukaan ole vain tekijänoikeuksista

Kiina on kuvannut Anthropicin väitettä ja mahdollisia Yhdysvaltojen pakotteita osaksi laajempaa pyrkimystä säilyttää amerikkalainen teknologiajohtoasema. Pekingin näkemyksen mukaan Washington käyttää immateriaalioikeus- ja vientivalvontasyytöksiä kiinalaisen tekoälysektorin jarruttamiseen.

Yhdysvaltojen puolella taas pelätään, että edistyneet yhdysvaltalaiset sirut, mallit ja tekninen osaaminen vahvistavat Kiinan sotilaallisia ja kybertoimintakykyjä. Näin sama tapahtuma voidaan nähdä joko IP-oikeuksien valvontana tai osana suurvaltojen välistä teknologista valtakamppailua.

Kiina on lisäksi pohtinut omia rajoituksiaan kehittyneimpien tekoälymalliensa ulkomaiselle saatavuudelle. Reutersin mukaan Kiinan viranomaiset ovat keskustelleet muun muassa Alibaban, ByteDancen ja Z.ai:n kanssa sekä suljetuista että avoimilla painoilla julkaistavista malleista, myös järjestelmistä, joita ei ole vielä julkaistu. Raportoidut keskustelut ovat olleet valmistelua, eivät vahvistettu lopullinen päätös.

Saatavilla oleva raportointi viittaa tässä yhteydessä ennen kaikkea Kiinan kauppaministeriöön. Väite siitä, että juuri teollisuus- ja tietoteknologiaministeriö olisi tehnyt lopullisen päätöksen, ei ole aineiston perusteella varmistettavissa.

Mistä syyskuun AI-keskusteluissa voidaan puhua?

Neuvottelut voivat keskittyä kysymyksiin, joissa yhteistyö on teknisesti mahdollista, vaikka poliittinen luottamus olisi heikko:

• Rajatason tekoälymallien riskit: Mitä tapahtuu, jos mallit kehittyvät niin voimakkaiksi, että niitä on vaikea hallita tai niiden avulla voidaan toteuttaa vaarallista väärinkäyttöä? Kiinassa on oltu huolissaan myös Anthropicin uusien mallien kyberominaisuuksista. 7
• Kyberturvallisuus ja mallien väärinkäyttö: Keskusteluissa voidaan käsitellä sitä, miten tekoäly voi auttaa kyberhyökkäyksissä sekä miten mallivarkauksia ja tislausta pitäisi ehkäistä. 4
• Yhteinen määritelmä rajatason mallille: Osapuolet voisivat yrittää sopia teknisestä kynnyksestä, jonka ylittävät mallit edellyttäisivät esimerkiksi riskiraportointia tai turvallisuustestejä.
• Avoimilla painoilla julkaistavat mallit: Kiinalaiset yhtiöt ovat edenneet nopeasti malleissa, joiden painot voidaan ladata ja joita voidaan muokata. Yhdysvaltalaiset yhtiöt puolestaan hallitsevat usein suljettujen malliensa käyttöoikeuksia tiukemmin. Tämä synnyttää erilaiset käsitykset siitä, miten turvallisuusrajoituksia voidaan valvoa. 89

Miksi laaja sopimus on epätodennäköinen?

Tekoälyn turvallisuus on keskustelujen näkyvä aihe, mutta kiistan ytimessä on myös strateginen etu. Washington pyrkii rajoittamaan teknologian päätymistä Kiinan sotilas- ja kyberkäyttöön. Peking puolestaan vastustaa rajoituksia, joiden se katsoo ylläpitävän Yhdysvaltojen ylivaltaa.

Anthropic-syytösten ympärille suunnitellut mahdolliset pakotteet ovat jo vaarantaneet keskusteluyhteyden. 4 Lisäksi osapuolten näkemykset eroavat vientivalvonnasta, immateriaalioikeuksien täytäntöönpanosta, mallien rajat ylittävästä saatavuudesta ja turvallisuusauditoinneista.

Siksi todennäköisin rajattu tulos voisi olla yhteinen tekninen määritelmä ”rajatason tekoälylle” tai periaatteellinen sitoumus lisäkeskusteluihin. Vientirajoituksista, mallien omistuksesta tai laajasta valvontajärjestelmästä sopiminen olisi paljon vaikeampaa.

Egypti näyttää, että kilpailu jatkuu neuvottelupöydän ulkopuolella

Yhdysvaltojen ja Kiinan kilpailu ei rajoitu Washingtonin ja Pekingin välisiin tapaamisiin. Huawei on tarjonnut Egyptin hallinnolle tekoälydatakeskuksia, joita voitaisiin käyttää sotilas-, valvonta- ja muissa julkishallinnon tarpeissa. Tarjoukseen sisältyisi 1 408 Ascend 950 -sirua tekoälymallien kouluttamiseen sekä 600 sirua päättelyklustereihin, joissa valmiita malleja ajetaan. 1718

Washingtonissa valmistellaan Bloombergin mukaan vastatarjousta. Egyptin hanke havainnollistaa laajempaa kilpailua siitä, kuka toimittaa kehittyvien maiden tekoälyn perusrakenteet: laskentatehon, sirut, pilvipalvelut ja datakeskukset. Tällaiset ratkaisut voivat vaikuttaa vuosiksi siihen, mihin teknologia- ja standardiekosysteemiin maa kytkeytyy.

Kaksi kilpailevaa visiota tekoälyn maailmanjärjestyksestä

Kiina pyrkii samalla rakentamaan vaihtoehtoa Yhdysvaltojen vaikutusvallalle. Peking on korostanut avointen painojen tekoälymalleja ja Xi Jinping käynnisti heinäkuussa ehdotuksen Maailman tekoäly-yhteistyöjärjestöstä. Kiina tarjoaa tällä tavalla mallien laajempaa saatavuutta vaihtoehdoksi yhdysvaltalaisten yhtiöiden suljetummalle mallikehitykselle.

Avoimuus ei kuitenkaan poista turvallisuusongelmia. Ladattavaa ja muokattavaa mallia on vaikeampi keskitetysti valvoa, mutta se voi myös levitä nopeasti kehittäjille ja yrityksille. Reutersin mukaan kiinalaiset avoimilla painoilla julkaistavat mallit ovat vahvistaneet asemaansa yhdysvaltalaisten omistamien järjestelmien rinnalla.

Tämän vuoksi syyskuun keskustelut ovat ennen kaikkea riskienhallinnan yritys keskellä kiihtyvää teknologista kilpailua. Niissä voidaan ehkä rakentaa vähäistä luottamusta, mutta niiden ei odoteta ratkaisevan siruja, kauppapakotteita, vientivalvontaa, IP-kiistoja tai globaalia vaikutusvaltaa koskevaa vastakkainasettelua.

Saatavilla oleva raportointi ei riitä vahvistamaan kysymyksessä mainittuja yksityiskohtaisia droonien vientivalvontatoimia, kaikkien Afrikkaan ja Lähi-itään kaavailtujen yhdysvaltalaisten infrastruktuuritarjousten laajuutta tai tarkkaa muutosta Kiinan osuudessa maailman tekoälymallien käytöstä. Varmempi johtopäätös on laajempi: tekoälyturvallisuudesta neuvotellaan nyt osana kilpailua siruista, malleista, datakeskuksista, vientirajoituksista ja sääntöjen määrittelyvallasta.