Venäjän pitkä dronehyökkäys painosti Kiovaa ja Ukrainan koko huoltojärjestelmää

Venäjän elokuun lopun hyökkäys Kiovan ympäristössä erottui ennen kaikkea kestonsa ja jatkuvan paineensa vuoksi. Ukrainan viranomaiset kertoivat, että neljän ensimmäisen päivän aikana laukaistiin noin 800 suihkumoottorilla varustettua Shahed-tyyppistä lennokkia. Iskut jatkuivat viidentenä päivänä, ja lennokkojen rinnalla käytettiin myös ohjuksia. Kohteina olivat sotilaskohteiden lisäksi varastot, satamat, teollisuusalueet ja vähittäiskaupan jakeluinfrastruktuuri. 1217

Hyökkäysten mittakaava muutti dronekampanjan luonnetta

Shahed-tyyppisistä lennokeista on tullut keskeinen osa Venäjän pitkän kantaman hyökkäyksiä Ukrainaa vastaan. Viisipäiväinen torjuntataistelu osoitti, kuinka Venäjä pyrkii pitkillä ja suurilla hyökkäysaalloilla pitämään Ukrainan ilmapuolustuksen valmiustilassa lähes ympäri vuorokauden.

Suihkumoottorilla varustetut versiot ovat erityisen vaikeita torjua. Ukrainan ilmavoimien edustajat arvioivat aiemmin, että noin 15–20 prosenttia Shahed-lennokeista kulki suihkumoottorin voimalla ja että niiden nopeus saattoi olla noin 400 kilometriä tunnissa. Ne ovat siten nopeampia kuin tavanomaiset potkurikäyttöiset mallit. 18

Raporteissa on kuvattu myös mahdollisia lentoreittejä Valko-Venäjän rajan tuntumassa sekä mahdollisuutta käyttää valkovenäläisiä matkapuhelinverkkoja suunnistamiseen. Näitä on esitetty selityksiksi lennokkien reiteille, mutta tiedot eivät vahvista riippumattomasti jokaisen tämän viisipäiväisen hyökkäyssarjan lennokin käyttäneen kyseistä reittiä tai menetelmää.

Iskut osuivat myös siviilitalouden toimintakykyyn

Hyökkäykset kohdistuivat järjestelmiin, joiden kautta ruoka ja muut tavarat liikkuvat Ukrainassa. Reutersin mukaan Venäjän iskut vaurioittivat Kiovan ympäristössä ja muualla vähittäiskaupan jakelukeskuksia, satamia ja teollisuuskohteita. 17

Ukrainan maatalousministeri sanoi, että viimeaikaiset iskut olivat tuhonneet noin 90 prosenttia vähittäiskauppaketjujen ylläpitämästä elintarvikelogistiikasta. Kyse on viranomaisen arviosta, mutta luku havainnollistaa varastojen ja jakelukeskusten strategista merkitystä: vaikka myymälät pysyisivät avoinna, vaurioituneet terminaalit ja kuljetusverkostot voivat vaikeuttaa tavaroiden säännöllistä toimittamista. 1

Venäjän viranomaiset puolestaan kuvasivat osan kohteista sotilaslogistiikkaan liittyviksi. Osapuolet luonnehtivat sodan kohteita eri tavoin, eikä käytettävissä oleva uutisointi vahvista riippumattomasti jokaisen tuhotun varaston tai logistiikkakeskuksen käyttötarkoitusta. 8

Mȳlan varastoiskusta tuli hyökkäysten tappavin tapaus

1. elokuuta venäläinen lennokki osui Kiovan länsipuolella Mȳlassa sijaitsevaan varastoon. Ukrainan viranomaisten mukaan alueella säilytettiin ammuksia tai muita räjähtäviä esineitä. Isku sytytti laajan tulipalon, jota seurasivat toistuvat räjähdykset. Lähitalot ja muut rakennukset vaurioituivat, ja satoja ihmisiä evakuoitiin. 26

Elokuun 30. päivään mennessä ilmoitettu kuolonuhrien määrä oli noussut 38:aan. Ihmisiä oli edelleen kateissa, ja lisäksi raportoitiin loukkaantuneista. Ukrainan ja kansainvälisten tiedotusvälineiden mukaan kyse oli tuolloin Ukrainan vuoden tappavimmasta iskusta. 45

Tapaus herätti Ukrainassa kysymyksiä myös varaston sijainnista. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi, ettei ampumatarvikkeita olisi pitänyt säilyttää kyseisessä paikassa. Ukrainan viranomaiset käynnistivät tutkinnan mahdollisesta laiminlyönnistä, kun aiemmin oli tapahtunut toinen varastotapaus. 37

Talvi lisää huolta energiaiskuista

Hyökkäykset herättivät uudelleen pelon siitä, että Venäjä voi ennen talvea keskittää iskujaan Ukrainan sähkö- ja lämmitysinfrastruktuuriin. Aiemmissa arvioissa Ukrainan ilmapuolustuksen valmistautumisesta on todettu, että Venäjän kylmän vuodenajan iskut ovat kohdistuneet energiakohteisiin. Seurauksena on ollut sähkökatkoja ja lämmityksen menetyksiä joillakin alueilla.

Uhka ei rajoitu yhden ohjuksen tai lennokin aiheuttamaan fyysiseen tuhoon. Suuret hyökkäysaallot pakottavat Ukrainan käyttämään useita puolustuksen kerroksia: ilmatorjuntaohjuksia, elektronista sodankäyntiä, taistelukoneita ja yhä erikoistuneempia torjuntadroonien järjestelmiä. Jos Venäjä pystyy ylläpitämään suuria laukaisumääriä, pienikin läpäisyosuus voi aiheuttaa vakavia seurauksia kaupungeille, varastoille ja energiaverkolle.

Ukraina kehittää nopeampia ja halvempia torjuntadroonien ratkaisuja

Ukraina pyrkii vähentämään riippuvuuttaan kalliista ilmatorjuntaohjuksista. Yritykset kehittävät torjuntad105roneja, joiden tarkoitus on pysäyttää Shahed-tyyppisiä aseita pienemmillä kustannuksilla ja riittävällä nopeudella myös suihkumoottoriversioita vastaan.

SkyFall-yhtiön edustaja kertoi Reutersille, että uusi torjuntadroonimalli oli testattu ja että se oli pudottanut yli tusinan suihkumoottorilla varustettuja Shahedeja. Yhtiö ilmoitti suunnittelevansa massatuotannon aloittamista. Raportissa on kuitenkin kyse yhtiön omista väitteistä ja tuotantosuunnitelmasta, ei koko taistelukentän kattavasta, riippumattomasti varmennetusta tehokkuusmittarista. 19

Taistelukoneet muodostavat edelleen yhden Ukrainan ilmapuolustuksen kerroksista. Ne eivät kuitenkaan yksin pysty tarjoamaan jatkuvaa suojaa koko maan alueelle tiheitä ja matalalla lentäviä lennokkiaaltoja vastaan. Keskeinen ongelma onkin mittakaava: Ukraina tarvitsee riittävästi tutkia ja muita sensoreita, lentokoneita, ohjuksia, elektronisen sodankäynnin järjestelmiä ja torjuntadroonien yksiköitä yö toisensa jälkeen.

Ukraina vie ilmasotaa syvemmälle Venäjälle

Kiova on yrittänyt vähentää painetta iskemällä Venäjän hyökkäyskampanjaa tukevaan infrastruktuuriin. Ukrainan viranomaiset ja kansainvälinen uutisointi ovat kertoneet Engelsin lentotukikohdan iskuista. Tukikohdassa toimii Venäjän strategista ilmailua. Lisäksi iskuja on kohdistettu venäläisiin öljylaitoksiin ja muihin sotilas- tai logistiikkakohteisiin.

Ukraina on sanonut, että energiakohteisiin tehdyt iskut pyrkivät vähentämään Venäjän asevoimien käytettävissä olevia resursseja. Reutersin mukaan ukrainalainen lennokki osui Lukoilin NORSI-jalostamoon, minkä jälkeen raakaöljyn käsittely keskeytettiin teollisuuslähteiden mukaan.

Nämä operaatiot eivät suojaa Kiovaa välittömästi, mutta ne heijastavat laajempaa strategiaa: Venäjän polttoaine-, laukaisu-, tuotanto- ja logistiikkaverkostojen häiritsemistä, jotta se ei pystyisi ylläpitämään yhtä kiivasta ilmakampanjaa.

Ilmasodasta on tullut teollisen kestävyyden kilpailu

Viisipäiväinen hyökkäyssarja kertoo ennen kaikkea tuotannon ja kestokyvyn kamppailusta. Venäjä pyrkii kuormittamaan Ukrainan ilmapuolustusta, pitämään siviilit jatkuvan hälytysten ja hyökkäysten paineessa sekä häiritsemään kaupunkeja ja teollisuutta ylläpitävää logistiikkaa. Ukraina vastaa kehittämällä uusia torjuntajärjestelmiä, kasvattamalla omaa puolustustuotantoaan ja tekemällä pitkän kantaman iskuja Venäjän sotilas- ja talousinfrastruktuuriin.

Käytettävissä oleva uutisointi ei vahvista täsmällisiä tietoja koulujen sulkemisista, valtakunnallisesta koulunkäynnin häiriintymisestä tai Ukrainan lennokkituotannon kokonaismääristä tämän viisipäiväisen jakson aikana. Se osoittaa kuitenkin taistelukentän laajentuneen: ilmasota ei kohdistu enää vain rintaman sotilaskohteisiin, vaan myös varastoihin, polttoainejärjestelmiin, energiainfrastruktuuriin ja teolliseen kapasiteettiin, joiden varassa kokonainen maa toimii.