Ranskan ja Espanjan inflaatio kiihtyi elokuussa – mitä luvut kertovat EKP:n koronnostosta?

Ydinviesti: energiasokki näkyi molemmissa maissa

Ranskan ja Espanjan elokuun alustavat inflaatioluvut osoittivat, että hintapaineet olivat kiihtymässä uudelleen. Nousu oli selvästi voimakkaampi Espanjassa, mutta molempien maiden kehityksen tärkein yhteinen nimittäjä oli energia – etenkin öljytuotteet ja liikenteen polttoaineet.

Kyse näytti ensisijaisesti Lähi-idän konfliktin pahentamasta tarjontasokista, ei laaja-alaisesta kotimaisesta hintakierteestä. Riski oli kuitenkin se, että kallis energia siirtyisi ajan mittaan elintarvikkeisiin, palkkoihin ja palveluihin, jolloin tilapäinen sokki muuttuisi sitkeämmäksi inflaatioksi. 4515

Ranska: inflaatio 2,4 prosenttiin

Ranskan kansallinen kuluttajahintaindeksi nousi elokuussa 2,4 prosenttia vuodentakaisesta, kun heinäkuun lukema oli 2,1 prosenttia. Tulos vastasi markkinoiden 2,4 prosentin konsensusennustetta. Euroalueen maiden väliseen vertailuun tarkoitettu yhdenmukaistettu inflaatiomittari nousi 2,7 prosenttiin heinäkuun 2,4 prosentista. 57

Nousu johtui ennen kaikkea energiasta. Energian vuotuinen hintainflaatio kiihtyi 16,7 prosenttiin heinäkuun 12,6 prosentista, ja erityisesti öljytuotteet kallistuivat. Myös elintarvikkeiden hintapaine vahvistui hieman: elintarvikeinflaatio nousi 1,1 prosenttiin, kun heinäkuussa lukema oli 1,0 prosenttia.

Kokonaiskuva ei kuitenkaan ollut kauttaaltaan yhtä kuuma. Palvelujen hintainflaatio hidastui 2,0 prosenttiin heinäkuun 2,2 prosentista, ja teollisuustuotteiden hinnat laskivat edelleen vuodentakaisesta. Tämä viittasi siihen, että Ranskan inflaation kiihtyminen oli suhteellisen kapea-alainen ja pääosin energiaan keskittyvä.

Espanja: nousu oli selvästi rajumpi

Espanjassa kansallinen kuluttajahintaindeksi nousi elokuussa 4,3 prosenttia vuodentakaisesta, kun heinäkuun lukema oli 3,6 prosenttia. Nousua kertyi seitsemän kymmenystä, ja tulos ylitti hieman markkinoiden 4,2 prosentin odotuksen.

Yhdenmukaistettu inflaatio nousi 4,5 prosenttiin heinäkuun 3,9 prosentista. Sen sijaan pohjainflaatio, josta volatiilit energia- ja jalostamattomien elintarvikkeiden hinnat on rajattu pois, laski kymmenyksen 2,9 prosenttiin. Tämä vahvisti kuvaa siitä, että Espanjan elokuun voimakas kokonaisinflaation nousu johtui ennen kaikkea energiasta eikä kaikissa hintaryhmissä samanaikaisesti voimistuneesta paineesta.

Espanjan tilastoviranomaisen INE:n mukaan keskeinen tekijä olivat yksityisautoilun polttoaineet ja voiteluaineet. Niiden hinnat nousivat elokuussa, kun ne olivat laskeneet vuoden 2025 vastaavana kuukautena. Myös elintarvikkeet ja alkoholittomat juomat vaikuttivat, mutta niiden hinnat laskivat viime vuotta hitaammin.

Kuukausitasolla Espanjan kansallinen kuluttajahintaindeksi nousi alustavasti 0,7 prosenttia heinäkuusta, ja yhdenmukaistettu indeksi 0,6 prosenttia.

Mitä kuukausiluvut kertovat?

Kuukausimuutos kuvaa hintatason muutosta edelliseen kuukauteen verrattuna, kun taas vuotuinen inflaatio vertaa elokuun 2026 hintoja elokuun 2025 hintoihin. Siksi Espanjan polttoaineiden vertailu viime vuoden poikkeuksellisen matalaan hintatasoon voimistaa vuotuista lukemaa niin sanotun vertailuvaikutuksen kautta.

Ranskan elokuun kansallinen kuukausimuutos oli saatavilla olevien alustavien tietojen mukaan 0,7 prosenttia. Molempien maiden luvut ovat kuitenkin flash-arvioita, joita voidaan tarkistaa lopullisissa julkaisuissa. Ranskan tilastoviranomainen INSEE korosti, että alustavat tulokset perustuvat rajalliseen hintahavaintojen määrään ja osin arvioituihin muutoksiin.

Yhteys euroalueen inflaatioon ja EKP:n korkopäätökseen

Euroalueen vuotuinen inflaatio oli noussut heinäkuussa 2,9 prosenttiin kesäkuun 2,8 prosentista ja siten EKP:n kahden prosentin tavoitteen yläpuolelle. Energian ja polttoaineiden kallistuminen oli keskeinen syy nousuun. Ranskan ja Espanjan elokuun luvut viittasivat siihen, että paine jatkui myös seuraavassa kuussa – Espanjassa huomattavan voimakkaana. 1015

Tämä vahvisti markkinoilla ja ekonomistien keskuudessa vallinnutta odotusta, että EKP nostaisi ohjauskorkoja vielä 25 korkopisteellä eli 0,25 prosenttiyksiköllä 10. syyskuuta. Reutersin elokuun kyselyssä 83 prosenttia vastaajista odotti yhtä lisänostoa ja sen jälkeen korkojen pitämistä ennallaan ainakin vuoden 2027 puoliväliin saakka. 7

EKP:n kannalta ongelma ei ollut vain yksi öljyn hinnan nostama inflaatiolukema. Huolena olivat niin sanotut toisen kierroksen vaikutukset: kallis energia voisi nostaa kuljetus- ja tuotantokustannuksia, siirtyä elintarvikkeiden hintoihin ja lisätä palkkavaatimuksia. Jos palveluiden ja palkkojen hintapaine vahvistuisi, inflaatio voisi juurtua talouteen energiashokin hellittäessäkin. EKP oli jo todennut Lähi-idän sodan aiheuttavan inflaatiopaineita, mutta samalla korostanut energian hinnan suurta vaihtelua ja poikkeuksellisen korkeaa epävarmuutta. 45

Kasvun kannalta hankala yhdistelmä

Korkeampi öljyn hinta heikentää kotitalouksien ostovoimaa ja nostaa yritysten kustannuksia. Samalla Euroopan kuivuus, helleaallot ja maastopalot uhkasivat maatalouden tarjontaa, elintarvikkeiden hintoja, sähköntuotantoa ja kuljetusketjuja. Reutersin siteeraaman Triodos Bankin arvion mukaan kuumuuteen liittyvät häiriöt voisivat leikata EU:n bruttokansantuotetta noin yhdellä prosentilla vuonna 2026. Kyse on ulkopuolisesta arviosta, ei EKP:n ennusteesta. 1819

Tässä piilee EKP:n korkopolitiikan vaikea vaihtokauppa: korkeammilla koroilla voidaan hillitä kysyntää ja inflaatio-odotuksia, mutta samalla ne voivat heikentää investointeja ja kasvua tilanteessa, jossa energiashokki jo puristaa taloutta tarjonnan puolelta.

Yhdysvaltain keskuspankki ja euro–dollari

Yhdysvaltain keskuspankin, Federal Reserven, syyskuun näkymä muuttui elokuun lopulla. Aiemmin pehmeämmät inflaatiotiedot olivat saaneet markkinat odottamaan korkojen pitämistä ennallaan. Fedin puheenjohtajan Kevin Warshin Jackson Holessa esittämien kommenttien ja uusien inflaatiotietojen jälkeen markkinoiden hinnoittelema syyskuun koronnoston todennäköisyys nousi noin 60 prosenttiin. 172021

Siksi varma kuva Yhdysvaltain korkojen laskusta vuoden lopulla ei ollut perusteltu. Saatavilla olevat lähteet eivät kuitenkaan anna luotettavaa täsmällistä lukua vuoden lopun korkourasta eivätkä vahvistettua ajantasaista EUR/USD-kurssia.

Suunta oli kaksijakoinen: EKP:n odotettua tiukempi linja voisi tukea euroa, mutta samanaikainen Fedin koronnostojen uudelleenhinnoittelu voisi vahvistaa dollaria. Euro–dollari-parin liike riippui siten siitä, kumpi keskuspankki nähtiin markkinoilla lopulta tiukempana ja kuinka pitkäksi korkojen uskottiin jäävän korkealle.