Islanti torjui EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen uudelleen

Islanti on torjunut EU-jäsenyysneuvottelujen aloittamisen uudelleen. Lauantaina 29. elokuuta 2026 järjestetyssä kansanäänestyksessä 52,8 prosenttia äänestäneistä vastusti neuvottelujen käynnistämistä ja 47,2 prosenttia kannatti sitä. Äänestysaktiivisuus oli 82,5 prosenttia. 3

Tulos on poliittisesti merkittävä, mutta sen välitön oikeusvaikutus on rajallinen: islantilaiset eivät äänestäneet EU-jäsenyydestä. Heiltä kysyttiin, saako hallitus aloittaa neuvottelut. Mahdollinen jäsenyyssopimus olisi joka tapauksessa pitänyt hyväksyä erillisessä kansanäänestyksessä. 23

Mitä äänestyksessä päätettiin?

Äänestyslippuun kirjattu kysymys koski sitä, pitäisikö Islannin jatkaa Euroopan unionin kanssa käytäviä liittymisneuvotteluja. Kyllä-tulos olisi avannut keskustelut uudelleen Brysselin kanssa, mutta se ei olisi sitonut maata liittymään unioniin.

Neuvotteluissa olisi arvioitu muun muassa talouspolitiikkaa, kalastusta ja kansallista päätösvaltaa. Vasta näiden ehtojen selvittyä kansalaiset olisivat päässeet äänestämään varsinaisesta jäsenyydestä. 213

Ei-tulos pitää Islannin EU:n ulkopuolella ja jäädyttää liittymisprosessin. Pääministeri Kristrún Frostadóttirin hallitus ilmoitti, ettei se vie neuvotteluja eteenpäin. Reykjavik aikoo sen sijaan vahvistaa suhdettaan Euroopan talousalueeseen eli ETAan. 9

Kalastus teki EU-kysymyksestä itsemääräämisoikeuskysymyksen

EU-jäsenyyden vastustajien tärkein huolenaihe oli kalastus. EU:n yhteisen kalastuspolitiikan säännöissä kiintiöt perustuvat historiallisiin kalastusmääriin. Vastustajat pelkäsivät tämän kaventavan Islannin mahdollisuuksia päättää itse aluevesiensä käytöstä ja kalastuskiintiöiden jakamisesta. 3

Islannissa kalastus ei ole vain yksi elinkeino muiden joukossa. Merialueiden hallinta liittyy tiiviisti talouteen, itsenäisyyteen ja kansalliseen identiteettiin. Siksi kiista näyttäytyi monille ennen kaikkea kysymyksenä siitä, kuinka paljon päätösvaltaa maa olisi valmis siirtämään EU:lle. 47

Ei-kampanja ei kuitenkaan ajanut Islannin eristäytymistä Euroopasta. Maa kuuluu jo Euroopan talousalueeseen, jonka kautta se osallistuu EU:n sisämarkkinoille, ja Schengen-alueeseen, joka mahdollistaa vapaan liikkumisen ilman sisärajatarkastuksia. 68

Vastustajien viesti oli näin ollen pikemminkin nykytilan puolustus kuin Euroopasta vetäytymisen vaatimus: Islanti voisi säilyttää pääsyn Euroopan markkinoille ja matkustamisen helppouden ilman EU-jäsenyyttä ja siihen liittyvää suurempaa päätösvallan jakoa. Neuvottelujen avaamista pidettiin riskinä, jonka hyödyistä ei ollut takeita. 24

Kannattajat hakivat talouteen vakautta ja Euroopasta turvaa

EU-neuvottelujen kannattajat perustelivat kantaansa Islannin talouden haavoittuvuudella. Heidän mukaansa tiiviimpi eurooppalainen integraatio ja mahdollinen euron käyttöönotto voisivat vakauttaa valuuttaoloja, laskea korkoja ja helpottaa inflaation sekä elinkustannusten painetta. 67

Keskustelu sai lisäpainoa Pohjois-Atlantin ja arktisen alueen turvallisuustilanteesta. Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toistuvat pyrkimykset saada Yhdysvalloille määräysvaltaa Grönlannissa – sekä puhe, jossa Islanti ja Grönlanti ovat ajoittain menneet sekaisin – toivat Islannin kansainvälisen aseman entistä näkyvämmin esiin. 367

Kannattajien argumentti oli, että vahvempi institutionaalinen yhteys Eurooppaan voisi tarjota pienelle saarivaltiolle poliittista tukea epävarmassa Pohjois-Atlantissa. Kyse ei kuitenkaan ollut lupauksesta uudesta sotilasliitosta: Islanti on jo Naton jäsen, ja ETA- sekä Schengen-järjestelyt yhdistävät sen Eurooppaan monin tavoin. 6

Äänestys jatkoi vuoden 2009 EU-hakemuksen tarinaa

Islanti haki EU:n jäsenyyttä vuonna 2009, maan pankki- ja finanssikriisin jälkeen. Liittymisneuvottelut alkoivat vuonna 2010, mutta ne keskeytettiin hallituksen vaihduttua vuonna 2013 ja päätettiin virallisesti vuonna 2015.

Frostadóttirin hallitus ja sen koalitiokumppanit yrittivät vuonna 2026 avata kysymyksen uudelleen. Kyllä-tulos olisi antanut hallitukselle valtuudet neuvotella mahdollisista suojauksista ja selvittää, millaisin ehdoin jäsenyys voisi toteutua, ennen lopullista kansanäänestystä. Ei-tulos sulkee tämän reitin toistaiseksi. 12

Tulos on tappio hallitukselle – mutta keskustelu ei välttämättä pääty tähän

Kansanäänestys oli takaisku Frostadóttirin EU-myönteiselle hallitukselle ja voitto niille puolueille sekä äänestäjille, jotka korostavat kalastusta, itsenäisyyttä ja kansallista päätösvaltaa. Ero oli melko pieni, mikä osoittaa EU-kysymyksen jakavan Islannin syvästi. Samalla 52,8 prosentin ei-tulos oli riittävä estämään neuvottelujen aloittamisen. 34

Islanti jatkaa nyt nykyisessä eurooppalaisessa kehyksessään: läheisesti Eurooppaan kytkeytyneenä, mutta EU:n ulkopuolella. Käytännössä mikään ei muutu heti ETA- tai Schengen-järjestelyissä.

Sen sijaan mahdollisuus neuvotella kalastusta ja itsemääräämisoikeutta koskevista ehdoista jäi käyttämättä. Siksi äänestys ei välttämättä ratkaissut kysymystä lopullisesti, vaan siirsi sen myöhemmäksi. 69