NATO ei näe välitöntä Venäjän hyökkäystä, mutta varoitukset kasvavat

Mitä NATO arvioi hyökkäysriskistä?

NATO:n julkinen viesti on kaksijakoinen: Venäjän Euroopassa harjoittama hybriditoiminta on voimistunut, mutta liittokunta ei tällä hetkellä näe merkkejä välittömästi uhkaavasta tavanomaisesta sotilaallisesta hyökkäyksestä jäsenmaata vastaan. NATO kertoo kuitenkin pysyvänsä valppaana ja seuraavansa erilaisia uhkia jatkuvasti. 22

Tämä ei tarkoita, että riski olisi poistunut. Yhdysvaltalaisissa tiedusteluarvioissa on uutisraporttien mukaan tarkasteltu mahdollisuutta, että Venäjä yrittäisi tulevina vuosina testata Naton yhteisen puolustuksen uskottavuutta rajatulla operaatiolla etenkin liittokunnan itäisellä sivustalla. Kyse on skenaarioista ja varautumisarvioista, ei tiedosta siitä, että hyökkäys olisi päätetty aloittaa. 12

Mikä hybriditoiminnassa huolestuttaa?

Hybriditoiminnalla tarkoitetaan tässä toimia, jotka jäävät avoimen sodan ja rauhan välimaastoon. Niihin voi kuulua esimerkiksi sabotaasia, kyberhyökkäyksiä, vakoilua, disinformaatiota, väkivaltaoperaatioita, drooni- ja ilmatilaloukkauksia sekä paikannusjärjestelmien häirintää.

Euroopan viranomaiset ovat yhdistäneet Venäjän tiedustelupalveluihin tai niiden väitettyihin asiamiehiin muun muassa:

• tuhopolttoja ja muuta sabotaasia tehtaissa, rautateillä ja kriittisessä infrastruktuurissa
• kyberhyökkäyksiä, digitaalista vakoilua ja vaaleihin liittyvää häirintää
• GPS- ja muiden satelliittipaikannussignaalien häirintää ja väärentämistä
• luvattomia drone-lentoja ja ilmatilan loukkauksia
• epäiltyä tiedustelua Ukrainan sotilasavun kuljetusreiteillä
• väkivalta- ja salamurhasuunnitelmia koskevia tutkintoja. 1217

Euroopan komission aineistossa Venäjän ja Valko-Venäjän hybridiuhiin luetaan myös droonien ja hävittäjien ilmatilaloukkaukset sekä satelliittinavigoinnin häirintä. Komission mukaan EU-alueella havaittujen vihamielisten välikohtausten kasvu osoittaa, että uhka jatkuu ja turvallisuudessa on edelleen aukkoja. 17

Välikohtaukset lisäävät painetta

Viime kuukausina huolta ovat lisänneet muun muassa epäillyt iskut logistiikkaan ja kriittiseen infrastruktuuriin, sotilasapua kuljettavien reittien ympärillä havaittu kyber- ja valvontatoiminta sekä luvattomat dronet arkaluonteisten kohteiden läheisyydessä. Saksassa on raportoitu räjähteillä varustettuihin droneihin liittyneistä tapauksista lentokentällä, ja Virossa Venäjää on syytetty droneja valmistaneen yrityksen tulipalosta. 456

Puolan viranomaiset ovat puolestaan kertoneet estäneensä Venäjään yhdistettyjä tuhopoltto- ja väkivaltajuonia. Puolan pääministeri Donald Tusk on varoittanut maan joutuvan ”kriittisiin kuukausiin” ja sanonut, ettei Venäjän provokaatiota mitään NATO-maata vastaan voida sulkea pois. Aiemmin Tusk arvioi, että Venäjä voisi kyetä hyökkäämään NATO:n jäsenmaahan kuukausien kuluessa. 19

Viron johtajat ovat kuvanneet sabotaasin, elektronisen sodankäynnin ja vakoilun lisääntyneen. Liettuan presidentti Gitanas Nausėda puolestaan sanoi tiedusteluarvioiden viittaavan mahdollisiin rajattuihin iskuihin kriittistä infrastruktuuria vastaan Liettuassa, muissa Baltian maissa tai Puolassa. Kohteina voisivat olla esimerkiksi energia- ja liikennejärjestelmät. 1820

Kuinka luotettavia incidenttiluvut ovat?

Lehdistössä esillä ollut arvio noin 15 Venäjään yhdistetystä välikohtauksesta kuukaudessa huhtikuusta lähtien perustuu tiedustelulähteisiin ja virkamiesten arvioihin. Se ei ole NATO:n julkistama, riippumattomasti tarkistettavissa oleva tilastoluku. Aiempiin kuukausiin verrattuna määrä on kuitenkin raporttien mukaan kasvanut. 5

Yhdysvaltain Helsinki-komission ylläpitämä kartoitus on puolestaan kirjannut lähes 150 Venäjään yhdistettyä tai siitä epäiltyä hybriditoimea NATO:n alueella sen jälkeen, kun Venäjä aloitti täysimittaisen hyökkäyksensä Ukrainaan. Luku kuvaa epäiltyjä tai viranomaisten vastuuttamia operaatioita, ei tuomioistuimessa vahvistettua kokonaismäärää.

Vastuun osoittamiseen liittyykin tärkeä varaus: Euroopan hallitukset ja tiedustelupalvelut ovat monissa tapauksissa syyttäneet Venäjää, mutta koko tapausjoukon osalta vastuu ei ole oikeudellisesti vahvistettu. 27

Voisiko Venäjä testata Naton 5. artiklaa?

Naton 5. artiklan perusajatus on, että hyökkäys yhtä jäsenmaata vastaan katsotaan hyökkäykseksi kaikkia vastaan. Yhdysvaltalaisissa, julkisuuteen raportoiduissa arvioissa mahdolliset tulevat skenaariot ulottuvat kyberhyökkäyksistä ja sabotaasista tunnuksettomien aseistettujen ryhmien lyhytaikaiseen maastoalueen haltuunottoon tai pieneen tavanomaiseen maahyökkäykseen itäisellä sivustalla.

Arvioiden mukaan tavoitteena ei välttämättä olisi laaja aluevaltaus Ukrainan sodan kaltaisella tavalla. Tarkoitus voisi olla selvittää, ryhtyvätkö liittolaiset tosiasiassa yhteiseen puolustukseen, jos pieni itäinen jäsenmaa joutuu rajatun iskun kohteeksi. Tällainen operaatio voisi myös pyrkiä hajottamaan Yhdysvaltojen ja Euroopan liittolaisten yhteistä linjaa.

Mitä länsi on tehnyt?

Yhdysvaltalaisraportoinnin mukaan CIA:n johtaja John Ratcliffe varoitti Moskovaa hyökkäämästä NATO-maihin, erityisesti Viroon, Latviaan tai Liettuaan. Raporttien tulkinta ei kuitenkaan merkitse sitä, että Yhdysvallat tai NATO olisi arvioinut suuren hyökkäyksen olevan välittömästi alkamassa.

Saksan liittokansleri Friedrich Merz on kuvannut Venäjän toimia vakavaksi hybridiu haksi ja vaatinut tiukempaa eurooppalaista vastausta. Euroopan maat ovat käyttäneet muun muassa diplomaattisia vastalauseita, Venäjän-suurlähettiläiden kutsumista puhutteluun, koordinoituja pakotteita ja julkisia vastuuttamisia. Ranska ja Britannia ovat tukeneet toimia Venäjän tiedusteluun yhdistettyjen kyberoperaatioiden vuoksi. 691011

NATO on aiemmin kuvannut liittolaisalueella tapahtunutta sabotaasia, väkivaltaa, kyber- ja elektronista häirintää sekä disinformaatiota voimistuvaksi kampanjaksi, jossa Venäjän väitetään toimivan myös välikäsien kautta.

Miten Moskova vastaa?

Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov on torjunut Venäjää koskevat kyber- ja hybridisotasyytökset perusteettomina. Hänen mukaansa Venäjä ei hyväksy syytöksiä, joita esitetään toistuvasti ilman näyttöä. Moskova on johdonmukaisesti kiistänyt osallisuutensa laajempiin Euroopan sabotaasiepäilyihin. 101112

Onko Ukrainan tuki heikentynyt?

Saatavilla oleva näyttö ei osoita, että epäilty hybridikampanja olisi saavuttanut strategisen tavoitteensa eli heikentänyt Euroopan tukea Ukrainalle olennaisesti. Puola ja Baltian maat ovat pysyneet Ukrainan vahvimpina tukijoina. Ne ovat käyttäneet välikohtauksia perusteluna sille, että pelotteen, kriisinkestävyyden ja Ukrainaan kulkevan sotilasavun reittien suojaa on vahvistettava. 356

Hybriditoiminta voi silti aiheuttaa kustannuksia, häiritä arkea ja lisätä poliittista painetta. Tällä hetkellä ei kuitenkaan ole riittävää näyttöä siitä, että se olisi olennaisesti muuttanut itäisten NATO-maiden linjaa Ukrainan tukemisessa.