Venäjän lennokkisota kiihtyi: Ukrainaan lähes 2 000 lennokkia yhdessä viikossa

Elokuun 30. päivään päättynyt viikko oli yksi Venäjän ja Ukrainan sodan kiivaimmista pitkän kantaman lennokkien iskujaksoista. Venäjä piti Kiovan ja muita Ukrainan alueita lähes jatkuvan paineen alla, kun taas Ukraina ulotti omat iskunsa entistä syvemmälle Venäjän logistiikkaan, polttoainehuoltoon ja jakeluverkostoihin.

Lukujen mittakaava on huomattava, mutta niitä on tulkittava lähteen mukaan. Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi Venäjän laukaisseen viikon aikana lähes 2 000 hyökkäyslennokkia, yli 1 600 ohjattua pommia ja 31 ohjusta. Mukana oli hänen mukaansa myös Pohjois-Koreasta peräisin olevia ballistisia ohjuksia. Kiova oli samaan aikaan joutunut toistuvien päivä- ja yöiskujen kohteeksi jo neljänä peräkkäisenä päivänä. 6913

Kiova joutui lähes tauotta iskujen kohteeksi

Venäjän lennokit ja ohjukset suuntautuivat Kiovaan ja sen lähialueille toistuvasti 27. elokuuta alkaen. Ilmahälytykset, räjähdykset ja ilmatorjunnan toiminta jatkuivat sekä päivällä että yöllä. Kyse ei siten ollut vain yhdestä suuresta yöhyökkäyksestä, vaan pitkäkestoisesta kulutuskampanjasta, joka piti kaupungin jatkuvassa hälytystilassa. 6914

Iskut ulottuivat myös pääkaupungin ulkopuolelle. Ukrainan viranomaiset ovat aiemmin elokuussa raportoineet eri alueisiin kohdistuneista iskuista, joissa käytettiin lennokkeja, liitopommeja ja ballistisia ohjuksia. Ukrainalaislähteiden mukaan Venäjä on käyttänyt kaupunkeihin kohdistuneissa iskuissa myös Pohjois-Koreasta peräisin olevia KN-23-ohjuksia. 1512

Tarkat kokonaismäärät ja aseiden jakauma perustuvat kuitenkin suurelta osin Ukrainan virallisiiin ilmoituksiin. Eri viikkojen raporteissa on esitetty erilaisia lukuja, eikä lähes 2 000 lennokin määrää tule pitää riippumattomasti varmennettuna taistelukenttämittauksena.

Mylaan osunut isku oli viikon tuhoisin

1. elokuuta venäläinen lennokki osui Mylaan Kiovan länsipuolella. Ukrainan viranomaisten mukaan alueella säilytettiin kranaatteja, miinoja, muuta ampumatarviketta ja lennokkeja. Isku käynnisti suuren tulipalon ja uusia räjähdyksiä, jotka levisivät lähistön koteihin ja muihin rakennuksiin.

Kuolonuhrien määrä nousi uusimman toimitetun raportoinnin mukaan 38:aan. Lisäksi 20 ihmistä loukkaantui ja neljä oli edelleen kateissa. Kymmeniä rakennuksia vaurioitui, ja satoja ihmisiä evakuoitiin. 11

Erillisessä raportissa kerrottiin, että kaksivuotias tyttö kuoli Kiovaan kohdistuneiden lähes taukoamattomien iskujen aikana. Saatavilla olevat lähteet eivät kuitenkaan osoita, että tämä tapaus liittyi juuri Mylaan tehtyyn iskuun.

Tapaus herätti kysymyksiä ammusten säilyttämisestä siviilialueiden läheisyydessä. Ukraina ilmoitti tutkivansa tapahtumaa. Venäjä puolestaan sanoi iskeneensä laitokseen, joka liittyi Ukrainan pitkän kantaman lennokkikykyyn. Osapuolten kuvaukset kohteen tehtävästä ja varastointikäytännöistä ovat edelleen kiistanalaisia.

Venäjä uhkasi energiainfrastruktuuriin kohdistuvilla iskuilla

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti 30. elokuuta valmistelevansa laajamittaisia iskuja Ukrainan energiainfrastruktuuriin. Moskova kuvasi niitä vastatoimiksi Ukrainan Venäjällä sijaitseviin siviili-, polttoaine- ja energiakohteisiin kohdistuneille iskuille.

Ilmoitus oli varoitus mahdollisesta eskalaatiosta, ei todiste siitä, että laajamittainen energiakampanja olisi jo käynnistynyt. Sen merkitys liittyy ennen kaikkea uhkaan uusista pitkäkestoisista infrastruktuuri-iskuista ennen talvea. Sähkö-, lämmitys- ja polttoainejärjestelmien vaurioilla voisi silloin olla laaja vaikutus siviiliväestöön.

Ukraina iski Venäjän logistiikkaan ja verkkokauppaan

Ukrainan vastakampanja kohdistui yhä selvemmin järjestelmiin, jotka tukevat Venäjän sotaponnisteluja. Kohteina oli öljynjalostamoita, teollisuuslaitoksia, satamia ja suuria logistiikkaverkostoja.

Ukrainalaislennokit iskivät Venäjän suurimman verkkokauppayhtiön Wildberriesin sekä maan toiseksi suurimman verkkokauppayhtiön Ozonin yhteydessä oleviin laitoksiin. Ozon kertoi useiden Etelä-Venäjällä sijaitsevien logistiikkakeskustensa joutuneen iskujen kohteeksi. Lisäksi Ufan Ozon-kompleksi suljettiin väliaikaisesti lennokki-iskun jälkeen.

Ukraina on perustellut iskuja väittämällä, että verkkokauppayhtiöt ovat osa Venäjän sotataloutta tukevaa infrastruktuuria. Moskova ja yhtiöt ovat kiistäneet väitteet. Iskut osoittivat silti, että Ukraina käyttää pitkän kantaman lennokkeja kaupallisia jakeluverkostoja vastaan kaukana rintamasta.

Venäjän viranomaiset ilmoittivat myös ukrainalaislennokkien aiheuttamista kuolemista Venäjällä ja Venäjän miehittämillä Ukrainan alueilla. Reuters raportoi vähintään kymmenestä kuolleesta 22. elokuuta tehdyissä iskuissa, mutta myöhempien elokuun tapausten uhrimäärät vaihtelivat.

Öljynjalostamot olivat keskeisiä kohteita

Ukraina oli jo heinäkuun lopulla iskenyt jalostamoihin ja logistiikkalaitoksiin Permissä, Rjazanissa, Taganrogissa ja Krimillä. Jalostamoihin kohdistunut kampanja jatkui elokuussa, ja raporttien mukaan iskut aiheuttivat tulipaloja, tuotantokatkoja ja paikallisia polttoainepulaa.

1. elokuuta julkaistun raportin mukaan Venäjän bensiinintuotanto oli jalostamohäiriöiden jälkeen laskenut noin 70 prosenttiin kotimaisesta kulutuksesta. Luku perustui alan lähteisiin, eikä toimitettu aineisto vahvista sitä itsenäisesti koko maan tasolla. Sitä on siksi pidettävä raportoituna arviona, ei varmistettuna kansallisena kokonaislukuna.

Sama varovaisuus koskee väitteitä siitä, että Ukraina aikoo kasvattaa pitkän kantaman iskujaan noin 300:sta 1 000 lennokkiin päivässä. Zelenskyin ilmoitus kuvasi tavoitetta tai poliittista määräystä, ei jo osoitettua operatiivista suorituskykyä.

Lennokkisodasta on tullut teollinen kilpailu

Viikon tapahtumat korostivat kolmea muutosta ilmasodassa:

1. Määrästä on tullut ase itsessään. Venäjän ilmoitettu tuhansien lennokkien ja pommien käyttö yhden viikon aikana pyrkii ylläpitämään painetta, venyttämään Ukrainan ilmatorjuntaa ja pitämään siviilit pitkään uhan alla. 613
2. Kohteet ovat siirtymässä syvemmälle taloudelliseen infrastruktuuriin. Ukrainan iskut jalostamoihin, varastoihin ja verkkokaupan jakelukeskuksiin tähtäävät logistiikan ja energiantuotannon häiritsemiseen, eivät vain rintaman lähellä oleviin sotilaskohteisiin.
3. Lennokkisodasta on tullut teollisuuspolitiikkaa. Zelenskyi sanoo Ukrainan valmistavan 10 miljoonaa lennokkia vuodessa ja tavoittelevan 20 miljoonan vuosituotantoa. Luvut ovat hänen ilmoittamiaan, eivät riippumattomasti tarkastettuja tuotantotietoja, mutta ne kertovat Kiovan tavoitteleman tuotantomittakaavan suuruudesta.

Euroopan tuki vahvistaa tätä teollista suuntaa. Euroopan komissio ilmoitti heinäkuussa maksaneensa Ukrainalle vielä miljardi euroa lennokkien hankintaan osana laajempaa EU:n ja Ukrainan puolustusteollista kumppanuutta. Tavoitteena on lisätä lennokkien ja niitä torjuvien järjestelmien yhteistuotantoa. 18

Onko Ukrainasta tullut yksi Euroopan johtavista sotilasvalloista?

Saatavilla oleva näyttö tukee rajatumpaa johtopäätöstä: Ukrainasta on tullut yhä tärkeämpi eurooppalainen keskus taistelulennokkien, pitkän kantaman iskujärjestelmien ja taistelukentältä saadun teknisen kokemuksen alalla. Ilmoitetut tuotantotavoitteet, käytännön sotakokemus ja kasvavat eurooppalaiset kumppanuudet viittaavat tähän suuntaan. 18

Ukrainan yksiselitteinen nimeäminen yhdeksi Euroopan johtavista sotilasvalloista menisi kuitenkin pidemmälle kuin toimitettu näyttö mahdollistaa. Lennokkituotanto on vain yksi sotilaallisen voiman mittari. Muita ovat esimerkiksi ilmatorjunta, henkilöstö, teollinen kapasiteetti, ammusvarastot, taisteluilmailu, merivoimat ja kyky ylläpitää operaatioita pitkällä aikavälillä.

Viikon selkein johtopäätös on siksi täsmällisempi. Venäjä osoitti pystyvänsä ylläpitämään laajaa ja jatkuvaa iskujen sarjaa Ukrainan kaupunkeja vastaan. Ukraina puolestaan osoitti kykenevänsä aiheuttamaan kustannuksia syvällä Venäjän alueella iskemällä logistiikkaan, vähittäiskaupan jakeluun ja polttoaineinfrastruktuuriin. Sodan painopistettä määrittävät yhä enemmän tuotantokapasiteetti, ilmatorjunnan kestävyys ja kyky häiritä vastustajan taloudellisia verkostoja – eivät ainoastaan rintamalinjat.