Iranin, Israelin ja Yhdysvaltojen konflikti jäi puolen vuoden jälkeen ratkaisematta

Kuusi kuukautta Operation Roaring Lion -iskujen alkamisen jälkeen Iranin, Israelin ja Yhdysvaltojen välinen konflikti näyttää enemmän pitkittyneeltä pattitilanteelta kuin ratkaistulta sodalta. Yhdysvaltojen ja Israelin ensimmäinen kampanja aiheutti Iranille huomattavan sotilaallisen ja poliittisen iskun, mutta Iran säilytti kykynsä vastata. Samalla meriliikenteestä, energiasta ja epäonnistuneesta diplomatiasta tuli konfliktin keskeisiä rintamia.

Kysymyksessä mainittuja yksityiskohtaisia lukuja – kuten väitettä yli 200 ohjuksesta ja lennokista, 11 kuolleesta, 140 loukkaantuneesta tai Iranin laivaston kohtalosta – ei voida vahvistaa riippumattomasti luotettavimmista saatavilla olevista lähteistä. Niihin on siksi syytä suhtautua sodan osapuolten tai niitä lähellä olevien tahojen esittäminä väitteinä.

Miksi sota alkoi?

Israel kuvasi 28. helmikuuta käynnistettyä Operation Roaring Lion -operaatiota ennaltaehkäiseväksi iskuksi, jolla pyrittiin torjumaan Iranin muodostama eksistentiaalinen uhka. Israel nosti esiin erityisesti Iranin ydinohjelman, ballistiset ohjukset, sotilasjohdon ja maan pitkään jatkuneen vihamielisyyden Israelia kohtaan. Israelin asevoimien mukaan yhteisoperaation tavoitteena oli poistaa uhka Israelilta, Lähi-idän alueelta ja koko maailmalta. 8

Reutersin mukaan iskut esitettiin ennaltaehkäisevinä, ja ne alkoivat tilanteessa, jossa diplomaattinen ratkaisu Iranin ydinkiistaan oli jo vaarantunut. 5 Iranin valtionmedia kertoi Reutersin mukaan, että maan korkein johtaja Ali Khamenei kuoli sodan ensimmäisissä iskuissa. 4

Iran vastasi – mutta sotatietojen varmistaminen on vaikeaa

Iran vastasi ohjus- ja lennokki-iskuilla Israeliin, Yhdysvaltojen joukkoja vastaan ja alueen muihin kohteisiin. Reuters kertoi myöhemmin Iranin laukaisseen pitkän kantaman ohjuksia sekä iskuista, joissa loukkaantui kymmeniä ihmisiä Israelin ydinkohteen lähellä. 3

Sodan oloissa osapuolten ilmoitukset ovat kuitenkin usein myös viestintää ja vaikuttamista. Iranin iskujen tarkkaa kokonaismäärää tai kysymyksessä mainittuja uhrilukuja ei ole voitu vahvistaa itsenäisesti kattavasti. Myöskään Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin väitteelle, että Iranin laivasto olisi tuhottu, tai amiraali Shahram Iranin vastakkaiselle lausunnolle ei löydy riittävää korkealaatuista riippumatonta vahvistusta. Niitä on perustellumpaa pitää kilpailevina sotilaallisina viesteinä kuin varmistettuina faktoina.

Konflikti ulottui kauas taistelukentiltä

Sota lisäsi epävarmuutta koko alueella. Riskit koskivat Yhdysvaltojen joukkoja, Israelia, Persianlahden valtioita, meriliikennettä ja energiainfrastruktuuria. Myös siviilien hinta on ollut raskas, vaikka uhriluvuista on edelleen erimielisyyttä. BBC:n siteeraaman Human Rights Activists News Agencyn mukaan Iranissa oli kuollut 1 407 ihmistä, heidän joukossaan 214 lasta. Aktiivisen sodan keskellä lukuja on kuitenkin vaikea varmistaa riippumattomasti. 6

Hormuzinsalmen merkitys nousi neuvotteluissa erityisen näkyväksi. Salmi on Persianlahden kapea merireitti, jonka kautta kulkee merkittävä osa maailman öljy- ja nesteytetyn maakaasun kuljetuksista. Sen avaamisesta tuli Yhdysvaltojen keskeinen tavoite ja yksi kesäkuussa laaditun järjestelyn ehdoista. 16

Hormuzinsalmi antoi Iranille painostusvoimaa

Salmen liikenteen häiriintyminen tai sen uhka nosti maailmanlaajuisten öljy- ja LNG-kuljetusten riskiä. Samalla se antoi Iranille vaikutusvaltaa valtioihin, jotka ovat riippuvaisia Persianlahden energiaviennistä.

Lähteet tukevat arviota siitä, että sota ja pakotteet ovat pahentaneet Iranin taloudellisia vaikeuksia. Saatavilla olevien aineistojen perusteella ei kuitenkaan voida luotettavasti ilmoittaa tarkkoja lukuja inflaatiosta, tuotannon menetyksistä tai siviilien elinolojen heikkenemisestä. Näitä koskeviin suuriin prosenttilukuihin on siksi suhtauduttava varauksella.

Kesäkuun sopu ei kestänyt

Pakistanin ja Qatarin välityksellä syntyi alustava 14-kohtainen Yhdysvaltojen ja Iranin yhteisymmärrys. Se tuli voimaan 18. kesäkuuta ja sisälsi vihollisuuksien keskeyttämisen, Hormuzinsalmen avaamisen sekä 60 päivän neuvottelujakson pysyvän sopimuksen valmistelemiseksi. 27

Järjestelyn heikkous oli sen rakenteessa: vaikeimmat kysymykset siirrettiin myöhemmäksi. Niihin kuuluivat Iranin ydinohjelman rajoitukset, pakotteiden poistaminen, valvonta, ohjusohjelma ja Israelin asema. Reuters varoitti jo tuolloin, että alustavan kehyksen muuttaminen pysyväksi sopimukseksi olisi huomattavasti vaikeampaa. 2

Lopulta järjestely raukesi neuvottelujen horjuessa. 6 Turkki, Egypti ja Saudi-Arabia pystyivät edistämään yhteyksiä ja ajamaan alueen jännityksen lieventämistä, mutta yksikään niistä ei kyennyt ratkaisemaan Yhdysvaltojen, Iranin ja Israelin välistä peruskiistaa.

Israel ei pidä mahdollista Yhdysvaltojen ja Iranin sopimusta riittävänä

Israelin energiaministeri Eli Cohen on uhannut uusia iskuja, jos Iran rakentaa uudelleen ydin- tai ballististen ohjusten kykyjään. Lausunto osoittaa, ettei Israel pidä pelkkää Yhdysvaltojen ja Iranin välistä sopimusta riittävänä turvallisuustakuuna. 5

Tämä on merkittävää, koska kesäkuussa raportoidun kehyksen ei kerrottu rajoittavan Iranin ballististen ohjusten ohjelmaa. 12 Käytännössä Israel siis varaa itselleen oikeuden toimia yksipuolisesti, vaikka Washington ja Teheran saavuttaisivat keskinäisen sopimuksen.

Mitä seuraavaksi?

Washingtonin linja on vaihdellut uuden sotilaallisen iskun uhkien ja ehdollisen pidättyvyyden välillä. Yhdysvallat on ilmoittanut olevansa valmis lykkäämään uutta hyökkäystä, jos Iran suostuu nopeasti sopimukseen, joka rajoittaa sen ydinohjelmaa ja avaa Hormuzinsalmen. 1

Teheran puolestaan korostaa sekä diplomatiaa että jäljellä olevaa sotilaallista kapasiteettiaan osoituksena siitä, ettei sitä ole lyöty.

Israel on lisäksi ilmoittanut olevansa valmis toimimaan itsenäisesti. Siksi jopa Yhdysvaltojen ja Iranin välinen sopimus voisi pienentää uuden sodan riskiä, mutta tuskin poistaa sitä. Lähitulevaisuuden todennäköisin vaihtoehto on epävakaa ja pakotteisiin, pelotteeseen sekä ajoittaiseen diplomatiaan perustuva tauko – ei kattava rauhansopimus.