IMF:n Georgieva: Hormuzin kriisi ei kaatanut maailmantaloutta, mutta velkariskit kasvavat

Maailmantalous on toistaiseksi kestänyt Hormuzinsalmen sulkemiseen liittyneen energiashokin paremmin kuin Kansainvälinen valuuttarahasto IMF alun perin pelkäsi. IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva ei kuitenkaan kuvannut tilannetta turvalliseksi.

Georgieva sanoi ennen G20-maiden valtiovarainministerien kokousta Yhdysvaltain Ashevilleissä, että maailmantalous on kahden vastakkaisen voiman puristuksessa: Persianlahden energiatoimitusten häiriö jarruttaa kasvua, kun taas tekoälyyn liittyvä investointibuumi tukee kysyntää ja talousaktiivisuutta. 12

IMF:n perusennusteessa maailmantalous kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2026. Georgievan suurempi huoli koskee kuitenkin sitä, mitä tapahtuu, jos energian hinta nousee uudelleen samaan aikaan, kun valtioiden velka on korkealla, julkinen talous heikossa kunnossa ja lainanotto kallista. 16

Öljy ja tekoäly vetävät taloutta eri suuntiin

Georgieva kuvasi tilannetta ”köydenvedoksi”. Toisella puolella on Persianlahden energiashokki, joka uhkaa hidastaa kasvua ja pysäyttää inflaation hidastumisen. Toisella puolella on vahva tekoälyinvestointien aalto, joka pitää yllä taloudellista aktiivisuutta. 15

Tekoälybuumi alkoi pitkälti Yhdysvalloista, mutta siitä on Georgievan mukaan tulossa laajempi kasvumoottori. Myös muut maat rakentavat datakeskuksia ja niihin liittyvää infrastruktuuria. 25 Yhdysvaltalaisyritysten tekoälyyn liittyvät tulot ja kulutus ovat samalla lieventäneet energiashokin välittömiä vaikutuksia. 17

Tekoälyinvestointeja ei silti pidä pitää suojakilpenä geopoliittisia tai rahoitusmarkkinoiden häiriöitä vastaan. Ne tarjoavat taloudelle vetoapua, mutta eivät ratkaise julkisen talouden velkaongelmia tai inflaatiota.

Miksi Hormuzin shokki on jäänyt toistaiseksi odotettua pienemmäksi?

Energiatoimitusten häiriön ensimmäisiä vaikutuksia ovat vaimentaneet useat tekijät:

• hallitukset ja markkinat ovat purkaneet öljy- ja kaasuvarastoja
• Persianlahden ulkopuolinen energiatarjonta on kasvanut
• energian heikompi kysyntä on vähentänyt saatavuuteen kohdistuvaa painetta
• uusiutuvan energian tuotanto on lisääntynyt
• osa energiankulutuksesta on siirtynyt takaisin kivihiileen. 3616

Näiden puskurien ansiosta maailmantalous on selviytynyt häiriöstä tasaisemmin kuin etukäteen odotettiin. Samalla ne osoittavat, miksi nykyinen sitkeys voi olla väliaikaista: varastoja ei voida purkaa loputtomasti, eivätkä vaihtoehtoiset toimitukset tai kysynnän heikkeneminen välttämättä riitä, jos salmi pysyy pitkään suljettuna.

Energiakriisi ei ole vielä ohi

Georgievan arvio ”odotettua paremmasta” kehityksestä ei tarkoittanut, että kriisi olisi päättynyt. Raporttien mukaan Brent-öljyn hinta liikkui noin 80–90 dollarissa barrelilta, ja energiantoimitusten häiriö oli edelleen ratkaisematta. 116

Jos öljyn hinta nousee jälleen, inflaation hidastuminen voi hidastua tai kääntyä takaisin nousuun. Keskuspankit saattavat joutua pitämään rahapolitiikan kireänä pidempään, mikä nostaisi kotitalouksien, yritysten ja valtioiden lainakustannuksia. Erityisen vaikea tilanne olisi maille, joilla on jo ennestään paljon julkista velkaa ja vähän liikkumavaraa investointeihin tai muuhun julkiseen kulutukseen. 116

Julkisen talouden heikkeneminen on suurempi haavoittuvuus

Georgievan keskeinen huoli ei ollut vain se, kestääkö maailmantalous yhden energiashokin. Häntä huolestuttavat myös heikkenevät julkiset taloudet, nousevat valtionlainojen korot ja inflaation hidastumisen pysähtyminen. 19

Korkea velka tekee toisesta shokista vaarallisemman. Jos öljy kallistuu ja inflaatio pysyy sitkeänä, keskuspankeilla voi olla vähemmän mahdollisuuksia laskea korkoja. Samaan aikaan valtioiden velanhoitomenot kasvavat, kun velkaa joudutaan jälleenrahoittamaan aiempaa kalliimmalla. Näin talous voi joutua puristuksiin kahdelta suunnalta.

Georgieva kehotti hallituksia laatimaan ja julkaisemaan uskottavia suunnitelmia, joilla velka ja alijäämät palautetaan kestävälle uralle. Keskuspankkien hän puolestaan sanoi tarvitsevan ”laserintarkkaa” keskittymistä hintavakaustehtäväänsä. 19

Yhdysvaltain korkomarkkina näytti, miten paine leviää

Yhdysvaltain joukkolainamarkkinat tarjosivat konkreettisen esimerkin riskeistä. Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko nousi noin 5,34 prosenttiin, korkeimmilleen 19 vuoteen eli korkeimmalle tasolle sitten vuoden 2007. Taustalla olivat huolet inflaatiosta, valtion velasta ja geopoliittisesta tilanteesta.

Yhdysvaltain valtiovarainministeriö ilmoitti tämän jälkeen kasvattavansa joidenkin pitkien lainojen takaisinosto-operaatioiden kokoa vähintään 4 miljardiin dollariin operaatiota kohden, kun aiempi taso oli 2 miljardia dollaria. Korot laskivat ilmoituksen jälkeen, mutta pysyivät myöhemmin lähellä viimeaikaisia huippuja. Tämä viittasi siihen, että toimi saattoi helpottaa markkinoiden likviditeettipainetta, mutta ei poistanut inflaatioon ja julkisen talouden kestävyyteen liittyviä syvempiä huolia.

Yhdysvaltain korkokehitys on merkityksellinen myös maan rajojen ulkopuolella. Suuren valtionlainamarkkinan korkojen nousu voi nostaa rahoituskustannuksia muualla ja horjuttaa sijoitusmarkkinoita. Tapaus osoittaa, miten aluksi hallittavalta vaikuttava energiashokki voi muuttua vakavammaksi, kun se yhdistyy velka- ja inflaatiohuoliin.

Myös globaalit epätasapainot lisäävät kauppajännitteitä

Georgievan viesti ulottui välittömän kriisinhallinnan ulkopuolelle. Hänen mukaansa maiden on puututtava liiallisiksi kasvaneisiin maailmantalouden epätasapainoihin, jotka lisäävät kauppajännitteitä.

IMF on jo pitkään korostanut, että Kiinan pitäisi tukea kasvua enemmän kotitalouksien kulutuksella ja vähemmän viennillä ja investoinneilla. Alijäämämaiden, kuten Yhdysvaltojen, pitäisi puolestaan pienentää julkisen talouden alijäämiä. 216

Tavoitteena olisi tehdä maailmantaloudesta vähemmän riippuvainen siitä, että joissakin maissa syntyy suuria ylijäämiä ja toisissa jatkuvia alijäämiä. Ilman muutoksia kauppakiistat voivat muodostaa uuden epävarmuuden lähteen samaan aikaan, kun energia ja rahoituskustannukset rasittavat taloutta.

G20-kokouksen ydinviesti

Georgievan arvio oli varovaisen luottavainen, ei huoleton. Energiavarastojen käyttö, Persianlahden ulkopuolisen tarjonnan kasvu, kysynnän heikkeneminen ja tekoälyinvestoinnit auttoivat maailmantaloutta kestämään Hormuzin häiriön. IMF pitää vuoden 2026 kasvuennusteensa 3,0 prosentissa. 16

Energiashokki on kuitenkin ratkaisematta, ja talouden taustalla olevat riskit ovat suurempia kuin kasvuennusteesta voisi päätellä. Uusi öljyn hinnannousu voisi pitää rahapolitiikan kireänä, kasvattaa velanhoitokuluja ja paljastaa heikon julkisen talouden maat aiempaa voimakkaammin.

Georgievan suositus G20-maille on siksi selkeä: hallitusten on esitettävä uskottavat suunnitelmat velan ja alijäämien vakauttamiseksi, keskuspankkien on pidettävä kiinni hintavakaudesta ja maiden on vähennettävä maailmantalouden epätasapainoja, jotka ruokkivat kauppajännitteitä. 19