Venäjän suurhyökkäys ei kohdistunut vain kaupunkeihin – myös Ukrainan viljavienti joutui tulilinjalle

Venäjän yön yli kestänyt hyökkäys 26.–27. elokuuta oli merkittävä paitsi laajuutensa myös kohteidensa vuoksi. Ukrainan viranomaisten mukaan iskuissa tähdättiin satamiin, viljan varastointiin, energiantuotantoon, teollisuuteen ja muuhun infrastruktuuriin. Reuters raportoi lisäksi satamiin, teollisuuskohteisiin ja vähittäiskaupan jakelukeskuksiin kohdistuneista iskuista. 1

Hyökkäys osui ajankohtaan, jolloin Mustanmeren satamiin ja kauppa-aluksiin kohdistuneet toistuvat iskut olivat jo hidastaneet sekä Ukrainan että Venäjän viljan kuljetuksia tärkeällä sadonkorjuun jälkeisellä vientikaudella.

Mitä yön aikana tapahtui?

Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 258 lennokkia, Oniks-meritorjuntaohjuksia sekä Iskander-M/KN-23-ballistisia ohjuksia. Ukrainan mukaan ilmatorjunta tuhosi tai lamautti 233 ilmamaalia. 89

Erillisessä raportissa kerrottiin Ukrainan joukkojen ampuneen alas seitsemän ballistista ohjusta ja 258 lennokkia. Kyse on sotilasviranomaisten ilmoittamista luvuista, eikä niitä pidä tulkita riippumattomasti varmennetuksi arvioksi jokaisesta laukaisusta, torjunnasta tai osumasta. 7

Ukrainan viranomaiset kuvasivat iskussa käytettyjä aseita myös hypersonisiksi ohjuksiksi. Ukrainan ilmavoimien yksityiskohtaisemmassa kuvauksessa mainitaan kuitenkin ballistiset ohjukset ja Oniks-meritorjuntaohjukset. Saatavilla olevat lähteet eivät vahvista riippumattomasti kaikkien hyökkäyksessä käytettyjen ohjustyyppien tarkkaa jakaumaa. 789

Kohdeluettelo on olennainen. Satamat ja viljavarastot ovat suoria lenkkejä vientiketjussa, kun taas energia- ja teollisuuskohteet tukevat maataloustuotteiden käsittelyä, jalostusta ja kuljetusta. Yhdenkin ketjun osan vaurioituminen voi hidastaa toimituksia, vaikka viljaa olisi edelleen pelloilla, siiloissa tai sisämaan varastoissa.

Hyökkäyksen aikana viiden lennokin ilmoitettiin myös lentäneen Moldovan ilmatilaan. Moldovan presidentti Maia Sandu kutsui toistuvia ilmatilaloukkauksia pelotteluksi. 210

Miksi Mustanmeren meriliikenne on ratkaiseva kysymys?

Yön hyökkäys oli osa laajempaa kärjistymistä, jossa kohteina ovat olleet Mustanmeren ja Asovanmeren satamat, viljaterminaalit ja kauppa-alukset. Iskut olivat jo pakottaneet varustamot lykkäämään tai perumaan lastauksia keskellä vilkkainta vientikautta.

Ukrainan viljavienti supistui raporttien mukaan noin 75 prosenttia vuodentakaisesta elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Ukrainan satamahallinnon mukaan Venäjän joukot olivat tehneet yli 70 iskua Ukrainan Mustanmeren satamainfrastruktuuriin ja 62 iskua aluksiin.

Satamia on vaikea korvata nopeasti. Reutersin mukaan Ukrainan Mustanmeren satamien kautta kulki ennen häiriöitä noin 90 prosenttia maan viljaviennistä. Toisen raportin mukaan vaihtoehtoiset vientireitit eivät saavuttaisi tarvittavaa kapasiteettia ennen elokuun loppua, ja niiden kautta voitaisiin kuljettaa vain noin puolet siitä määrästä, joka aiemmin kulki Mustanmeren satamien kautta.

Siksi meriliikenteen infrastruktuuriin kohdistuvilla iskuilla voi olla vaikutuksia paljon varsinaista tuhoaluetta laajemmalti. Ne voivat keskeyttää lastaukset, pakottaa alukset odottamaan tai vaihtamaan reittiä, nostaa vakuutus- ja rahtikustannuksia sekä täyttää varastot tilanteessa, jossa uusi sato saapuu markkinoille.

Ukrainan vaihtoehtoiset reitit törmäävät pullonkauloihin

Ukraina on ohjannut osan lasteista Tonavalle sekä rautatie- ja maantieverkostoihin. Nämä reitit lisäävät järjestelmän kestävyyttä, mutta eivät ole kapasiteetiltaan suora korvaaja syväykseltään suuremmille Mustanmeren satamille.

Myös Tonavan reitti oli jo ruuhkautunut. Romanian Sulinan kanavan läheisyydessä odotti raporttien mukaan jopa 70 alusta. Luotsipula ja muiden lastien etusija hidastivat pääsyä Ukrainan satamiin.

Ukraina perusti lisäksi vaihtoehtoisen merireitin sen jälkeen, kun varustamot keskeyttivät liikennöinnin Odessan alueen satamiin aluksiin kohdistuneiden iskujen vuoksi. Reitti pysyi kuitenkin alttiina tilanteen uudelle kärjistymiselle, ja sen kapasiteetti oli normaalia meriliikennejärjestelmää pienempi.

Kiova on vaatinut muun muassa vaihtoehtoisten reittien kehittämistä, lisää varastointikalustoa, väliaikaisia vienninhallinnan järjestelyjä ja siviilimerenkulun parempaa suojaa. Toimet voisivat vähentää ruuhkia ja ehkäistä sadon pilaantumista, mutta käytettävissä olevat tiedot eivät osoita niiden pystyvän täysin korvaamaan turvallista ja suuren kapasiteetin Mustanmeren yhteyttä.

Häiriöt eivät rajoittuneet Ukrainaan. Myös Venäjän viljakuljetusten odotettiin jäävän elokuussa normaalin tasonsa alapuolelle. Erään raportin arvion mukaan Venäjän toimitukset voisivat jäädä alle puoleen viiden vuoden keskiarvosta. Kyse ei siis ole vain siitä, että lastit siirtyisivät yhdeltä viejältä toiselle, vaan koko alueellisen tarjonnan supistumisesta ja häiriintymisestä.

Mitä hyökkäys voi merkitä ruokaturvalle?

Välitön vaikutus on ennen kaikkea logistinen – ei välttämättä se, että vilja katoaisi yhtäkkiä maailmanmarkkinoilta. Viljaa voi olla maatiloilla, siiloissa tai sisämaan terminaaleissa, mutta se ei pääse tehokkaasti ostajille, jos satamat, alukset, terminaalit ja merireitit ovat vaarallisia tai suljettuja.

Keskeiset painepisteet ovat:

• Kuljetus- ja vakuutuskustannusten nousu: alukset voivat joutua käyttämään pidempiä reittejä, lisäämään turvajärjestelyjä tai maksamaan suurempia riskilisiä.
• Toimitusten viivästyminen: tuojamaat voivat joutua odottamaan lasteja pidempään juuri silloin, kun uutta satoa yritetään saada liikkeelle.
• Varastopula: jos vienti hidastuu sadonkorjuun jatkuessa, siilot ja muut varastotilat voivat täyttyä nopeasti. Reutersin mukaan Ukrainan varastointivaje voisi kasvaa 11 miljoonaan tonniin.
• Haavoittuvien kuluttajien suurempi riski: raaka-aineiden ja kuljetusten kallistuminen koettelee eniten maita ja kotitalouksia, joilla on vähän mahdollisuuksia sopeutua hinnannousuun.

Latvian ulkoministeri Baiba Braže sanoi viljainfrastruktuuriin, satamiin ja merireitteihin kohdistuvien iskujen koskettavan noin 400 miljoonaa ihmistä, erityisesti haavoittuvissa maissa. Kyse on poliittisesta varoituksesta, ei itsenäisestä humanitaaristen vaikutusten arviosta, mutta se kuvastaa Mustanmeren kaupan häiriöiden kansainvälistä merkitystä.

Ukrainan ulkoministeri Andrii Sybiha puolestaan väitti Venäjän pyrkivän palauttamaan hyökkäyksen alkuvaiheesta tutun ruoan hintashokin ja akuutin ruokaturvattomuuden iskemällä siviilialuksiin ja infrastruktuuriin.

Väitteitä siitä, että lähes kolmannes maailman vehnäviennistä kulkisi Venäjän ja Ukrainan satamien kautta tai että vehnän hinta olisi 25 prosenttia tammikuun tasoa korkeampi ja kahden vuoden huipussa, eivät vahvimmat tässä käytettävissä olevat lähteet vahvista johdonmukaisesti. Näihin täsmällisiin lukuihin on siksi syytä suhtautua varauksella.

YK:ssa keskusteltiin ruoasta sodan keskellä

Hyökkäys tapahtui pian sen jälkeen, kun YK:n turvallisuusneuvosto oli järjestänyt ministeritason avoimen keskustelun otsikolla ”Food Under Fire: The Security Council’s Role in Mitigating Global and Local Food Crises” eli ruoasta tulituksen keskellä ja turvallisuusneuvoston roolista maailmanlaajuisten ja paikallisten ruokakriisien lieventämisessä. Keskustelussa tarkasteltiin aseellisten konfliktien, nälän ja laajemman epävakauden yhteyttä. 1718

Kokoukseen osallistui yli 80 edustajaa. Keskustelussa nostettiin uudelleen esiin turvallisuusneuvoston päätöslauselma 2417, jossa tunnustetaan konfliktien ja nälän välinen yhteys ja tuomitaan siviilien nälkiinnyttäminen sodankäynnin keinona. 2022

YK:n pääsihteeri António Guterres varoitti, että elintärkeät ruokajärjestelmät sekä niitä ylläpitävät ihmisten elämät ja toimeentulot ovat hyökkäysten kohteena muun muassa Gazassa, Haitissa, Myanmarissa, Sudanissa ja Ukrainassa. 25

Tämä viitekehys auttaa ymmärtämään, miksi Ukrainan iskuja käsiteltiin muuna kuin vain kansallisena turvallisuustapahtumana. Satamat ja merireitit ovat osa ruokajärjestelmää. Kun niitä vastaan hyökätään, vaikutukset voivat levitä rahtimarkkinoille, varastoverkostoihin, tuontibudjetteihin ja kotitalouksien mahdollisuuksiin hankkia ruokaa.

Johtopäätös

Elokuun 26.–27. päivän hyökkäyksessä yhdistyivät laaja ilmaisku ja iskut infrastruktuuriin, joka on keskeinen Ukrainan taloudelle ja vientikyvylle. Ukrainan mukaan hyökkäyksessä käytettiin 258 lennokkia ja ohjuksia, ja ilmatorjunta tuhosi tai lamautti 233 ilmamaalia. Riippumaton uutisointi vahvisti satamien, teollisuuskohteiden ja jakelupaikkojen kuuluneen vaikutusten piiriin. 18

Hyökkäyksen laajempi merkitys liittyy ajoitukseen. Mustanmeren meriliikenne oli jo rajoittunutta, Ukrainan viljavienti oli romahtanut ja vaihtoehtoiset reitit olivat ruuhkautuneita eivätkä pystyneet korvaamaan satamien normaalia kapasiteettia.

Näyttö tukee selkeää johtopäätöstä: Ukrainan satamiin, viljavarastoihin ja merireitteihin kohdistuvat iskut lisäävät ruokaturvariskiä, koska ne kuristavat järjestelmiä, joiden kautta vilja siirtyy sadolta kansainvälisille ostajille. Mahdollisen maailmanlaajuisen hinta- tai nälkävaikutuksen laajuus on vielä epävarma, mutta vientiketjun pullonkaula on hyvin dokumentoitu.