Hormuzin kriisi on jatkunut puoli vuotta – energiashokki leviää öljyä laajemmalle

Kuusi kuukautta Iranin sodan alkamisen jälkeen energiakriisi ei ole enää vain öljyn hinnan sisältämä riskilisä. Kyse on konkreettisesta tarjontashokista: Hormuzinsalmen liikenne on yhä vakavasti rajoittunutta, jalostettujen polttoaineiden ja nesteytetyn maakaasun eli LNG:n markkinat ovat kireät, ja vaikutukset jakautuvat epätasaisesti.

Osa yhdysvaltalaisista öljy-yhtiöistä hyötyy korkeammista hinnoista ja jalostusmarginaaleista. Öljyä ja kaasua tuoville maille, kuten Bangladeshille, seuraukset näkyvät sen sijaan kasvavina energia-, lannoite- ja kuljetuskustannuksina.

Hormuzista on tullut pysyvä pullonkaula

Ennen sotaa noin viidennes maailman öljy- ja LNG-kuljetuksista kulki Hormuzinsalmen kautta. Reitti välitti noin 18 miljoonaa barrelia raakaöljyä ja jalostettuja öljytuotteita päivässä. Reutersin lainaamien alustietojen mukaan määrä putosi heinäkuussa 4,8 miljoonaan barreliin päivässä ja oli elokuussa keskimäärin noin 2 miljoonaa barrelia päivässä.

Romahdus ei johdu pelkästään fyysisistä vaurioista. Hyökkäykset, merimiinojen riski, sotilaalliset rajoitukset, miehistöjen haluttomuus ja saatavilla olevan vakuutuksen puuttuminen – tai sen kohtuuttoman korkea hinta – ovat tehneet salmen läpikulusta kaupallisesti vaikeaa, vaikka alukset voisivat teknisesti liikkua. 3 Elokuun 25. päivänä salmen kautta kulki vain viisi raaka-aineita kuljettanutta alusta, selvästi alle sotaa edeltäneen tason.

Ero on olennainen: vesiväylä voi olla juridisesti tai sotilaallisesti osittain avoin ja silti käytännössä suljettu tavanomaiselta kaupalliselta liikenteeltä. Seurauksena on epävarmempi pääsy raakaöljyyn, LNG:hen ja jalostettuihin tuotteisiin sekä suuremmat rahti-, vakuutus- ja toimituskustannukset.

Öljyshokista on tullut laajempi polttoainemarkkinoiden kriisi

Brent-raakaöljyn hinta nousi iskujen jälkeen jyrkästi ja ylitti kriisin huipulla 100 dollaria barrelilta. Ennen sotaa hinta oli noin 71 dollaria. 24 Raakaöljyn hinta kertoo kuitenkin vain osan häiriöstä.

Erityisen haavoittuviksi ovat osoittautuneet jalostetut polttoaineet. Reutersin mukaan maailman jalostamoiden tuotanto jäi heinäkuussa lähes viisi miljoonaa barrelia päivässä edellisvuotista pienemmäksi. Dieselin ja muiden jalostettujen tuotteiden markkinoita kuvattiin poikkeuksellisen kireiksi. ExxonMobil ja Chevron varoittivat, että polttoaineiden tarjonta voi pysyä rajallisena vuoden jälkipuoliskolla, vaikka niiden jalostustoiminta hyötyi korkeammista marginaaleista. 18

Kansainvälinen energiajärjestö IEA arvioi, että maailman öljyntuotanto vähenee vuonna 2026 yhteensä 4,3 miljoonalla barrelilla päivässä eli noin neljä prosenttia. Syynä ovat Hormuzin sulku, muualla tehdyt iskut ja muut tarjontahäiriöt. Samalla IEA laski vuoden 2026 öljynkysyntäennustettaan, mikä kertoo korkeiden hintojen ja talousvahinkojen alkavan jo vähentää kulutusta.

Markkinoiden tasapaino on siksi hankala. Heikompi kysyntä voi ajan mittaan hillitä raakaöljyn hintaa, mutta diesel, LNG ja muut tuotteet voivat pysyä kalliina, koska jalostus-, nesteytys-, kuljetus- ja varastointikapasiteettia ei voida korvata nopeasti.

Iranin ja Omanin reitti tuo helpotusta, ei normaalia tilannetta

Iran ja Oman ovat keskustelleet väliaikaisesta yhteisestä merireitistä Hormuzin läpi sekä yhteistyöstä merimiinojen raivaamiseksi. Öljyn hinta laski hieman neuvottelujen etenemisestä kertoneiden uutisten jälkeen, koska turvallisempi ja ennakoitavampi liikenne voisi vähentää toimitusriskiä.

Kyse on kuitenkin väliaikaisesta liikenteenhallintajärjestelystä – ei todisteesta siitä, että salmi olisi avautunut normaaleille kaupankäyntimäärille. Kestävä elpyminen vaatisi sovitun reitin lisäksi varustamoiden, vakuutusyhtiöiden ja miehistöjen luottamusta siihen, että alukset voivat kulkea säännöllisesti ja turvallisesti ilman uusia iskuja, miinoja tai muuttuvia rajoituksia.

Siksi markkinat ovat suhtautuneet diplomaattisiin edistysaskeliin lähinnä tilapäisenä helpotuksena, eivät kriisin lopullisena päättymisenä. Neuvottelut ovat vaikuttaneet hintoihin toistuvasti, mutta merenkulku on edelleen altis sotilaalliselle eskalaatiolle ja poliittisille katkoksille. 10

Yhdysvaltalaiset öljy-yhtiöt hyötyvät epätasaisesti

Korkeammat raakaöljyn hinnat ja vahvat jalostusmarginaalit ovat tuoneet osalle Yhdysvaltain energiasektorista merkittäviä lisätuloja. ExxonMobil raportoi noin 14,5 miljardin dollarin ja Chevron noin 12,1 miljardin dollarin toisen neljänneksen tuloksen. Molemmat hyötyivät korkeammista hinnoista ja suotuisista jalostusolosuhteista. 1718

Tulokset osoittavat kuitenkin, miksi väite ”korkeat hinnat hyödyttävät öljy-yhtiöitä” on liian yksinkertainen. Exxonin ensimmäisen neljänneksen nettotulos putosi viiden vuoden pohjalle, kun tarjontahäiriöt vaikeuttivat toimintaa, vaikka yhtiö ylitti oikaistujen tulosten ennusteet. 20 Myöhemmin Exxon kertoi ennätyksellisestä dieseltuotannosta, ja Chevronin yhdysvaltalaiset jalostamot käsittelivät yli miljoona barrelia päivässä. 18

Suurimpia hyötyjiä ovat yhtiöt, joilla on monipuolinen tuotanto, runsaasti Yhdysvalloissa sijaitsevaa tuotantoa ja omaa jalostuskapasiteettia. Ne pystyvät hyödyntämään korkeampia marginaaleja ja ovat samalla vähemmän riippuvaisia Persianlahden merikuljetuksista.

Saatavilla oleva näyttö ei kuitenkaan riitä täsmälliseen yhtiökohtaiseen vertailuun siitä, miten Hormuzin häiriöt ovat vaikuttaneet ConocoPhillipsin tai Occidental Petroleumin Persianlahden toimituksiin tai tulokseen. Näiden yhtiöiden vaikutuksia ei siksi pidä liioitella.

Laajempi ero on selvä: monipuoliset tuottajat ja jalostajat voivat hyötyä niukkuudesta taloudellisesti, kun taas toimitettavaa polttoainetta tarvitsevat yritykset ja kuluttajat kohtaavat korkeammat kustannukset ja suuremman toimitusriskin.

Bangladesh näyttää, miten kriisi siirtyy kotitalouksiin

Bangladesh on yksi selvimmistä esimerkeistä siitä, kuinka merenkulun turvallisuus muuttuu kotitalouksien ja julkisen talouden ongelmaksi. QatarEnergy puolitti Bangladeshille sovitut vuoden 2026 LNG-toimitukset, minkä vuoksi valtionyhtiö Petrobangla joutui etsimään vaihtoehtoisia toimittajia ja hankkimaan kalliimpia lasteja spot-markkinoilta.

Maailmanpankin mukaan viisi Petrobanglan kuudesta LNG-sopimuksesta oli julistettu force majeure -tilaan eli sopimusvelvoitteiden täyttämisen estäneeseen poikkeusolosuhteeseen. Spot-LNG:n hinta oli noussut 24–28 dollariin miljoonalta brittiläiseltä lämpöyksiköltä, yli kaksinkertaiseksi aiempaan verrattuna. Pankki arvioi, että energiatukien osuus voisi nousta 2,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta, mikä jättäisi vähemmän rahaa sosiaalimenoihin.

Pula on vaikuttanut myös teollisuuteen ja maatalouteen. Kaasun niukkuus on heikentänyt sähkön ja teollisuuden saatavuutta, kun taas lannoitemarkkinat ovat kiristyneet Lähi-idän energiakatkosten vähentäessä typpilannoitteiden tuotantoa. 4 Raportit ovat yhdistäneet kaasupulan Ashuganjin ureatehtaan sulkemiseen, mutta eri lähteiden kuvaamat ajoitukset ja syyt eivät ole täysin yhdenmukaisia.

Sosiaaliset vaikutukset voivat olla huomattavia. Maailmanpankkiin liittyvän arvion mukaan lähes 600 000 työpaikkaa voi olla vaarassa ja köyhyydestä vuonna 2026 odotettavasti irtautuvien ihmisten määrä voi supistua noin 1,7 miljoonasta noin 500 000:een. Kyse on ennusteista, ei lopullisista toteutuneista luvuista, ja kehitys riippuu konfliktin sekä energiashokin kestosta.

Bangladeshissa vaikutusketju on selkeä: LNG-toimitusten häiriöt pakottavat hätäostoihin spot-markkinoilta, kallis kaasu nostaa sähkön ja teollisuuden kustannuksia, lannoitepula lisää maatalouden kuluja ja suurempi tuontilasku rasittaa tukia, kotitalouksien tuloja ja köyhyyden vähentämistä.

Putkilinjat voivat parantaa kestävyyttä, mutta eivät nopeasti

Persianlahden tuottajat rakentavat tai suunnittelevat putkilinjoja, joiden kautta osa raakaöljystä voitaisiin kuljettaa Hormuzin ohi. Heinäkuussa ainakin seitsemän suurta hanketta oli rakenteilla, suunnitteilla tai keskustelun alla.

Investoinnit voivat vähentää tulevaisuuden riippuvuutta yhdestä merellisestä pullonkaulasta, mutta ne eivät pysty nopeasti korvaamaan salmen koko merikuljetuskapasiteettia. NPR:n haastattelemat energia-analyytikot pitivät riittävän ohitusinfrastruktuurin rakentamista lähiaikoina epätodennäköisenä. Kuluttajat voivat siis joutua maksamaan korkeampia hintoja, vaikka vaihtoehtoisia reittejä laajennettaisiin.

Putkilinjat eivät myöskään ratkaise kaikkia ongelmia. Ne koskevat ennen kaikkea raakaöljyn kuljetusta. LNG-vienti, jalostetut tuotteet, merikuljetusten vakuutukset, jalostamoiden käytettävyys ja miinojen raivaamiseen liittyvät riskit vaativat erillisiä ratkaisuja.

Ratkaiseva muuttuja on politiikka

Puoli vuotta kriisin alkamisen jälkeen energiamarkkinoita määrittää vähemmän pysyvä geologinen niukkuus kuin kuljetusten turvallisuus ja diplomatian kestävyys. Uskottava sopimus, joka turvaisi kaupallisen merenkulun, voisi vapauttaa jumiutunutta tarjontaa ja pienentää riskilisiä. Uudet iskut tai konfliktin laajeneminen voisivat puolestaan painaa kuljetusmäärät uudelleen alemmas.

Vaikka salmi avautuisi virallisesti, vaikutukset eivät katoaisi heti. Tankkereiden pitäisi päästä liikkeelle, vakuutusten palata markkinoille ja varasto- sekä jalostusjärjestelmien löytää uusi tasapaino. LNG:n kaltaisten tuotteiden ostajat, kuten Bangladesh, joutuisivat silti kantamaan keskeytyneiden sopimusten seurauksia.

Varovaisin ja parhaiten perusteltu johtopäätös ei siksi ole ennuste pysyvästi korkeasta öljyn hinnasta. Hormuzin kriisi on osoittanut, kuinka nopeasti yksi merellinen pullonkaula voi muuttua maailmanlaajuiseksi polttoaine-, lannoite- ja julkisen talouden kriisiksi. Väliaikainen Iranin ja Omanin välinen reitti voi hidastaa vahinkoja, mutta tilanteen kääntäminen vaatii turvallisen kauttakulun palautumista ja aikaa toimitusketjujen normalisoitumiseen.