Venäjän budjetti ajautui kassakriisiin – useimpia siviilimenoja leikataan 35 prosenttia

Venäjän vuoden 2026 budjettiongelma ei ole vain suuri alijäämä. Maan hallinto näyttää joutuneen myös tilanteeseen, jossa nopeasti käytettävissä oleva käteinen ei riitä kaikkien suunniteltujen maksujen hoitamiseen ajallaan. Sotaan liittyvien menojen kasvu on kiristänyt valtion rahoitusta, vaikka puolustus ja muut Kremlin kannalta tärkeät menot on asetettu etusijalle.

Tämä on ristiriidassa valtiovarainministeri Anton Siluanovin julkisten vakuuttelujen kanssa siitä, että suunnitellut menot ovat täysin rahoitettuja. 25

Huhtikuun kassakriisi käynnisti leikkaukset

Bloombergin haastattelemien lähteiden mukaan Siluanov varoitti pääministeri Mihail Mišustinia huhtikuussa, ettei valtiolla välttämättä olisi tarpeeksi käteistä kaikkien tarvittavien maksujen suorittamiseen. Venäjän yhdistetyn valtionkassan tilin kerrotaan painuneen noin 5,5 biljoonaa ruplaa alijäämäiseksi. 2

Luku kuvaa valtion kassatilannetta, ei suoraan koko vuoden kertynyttä liittovaltion budjettialijäämää. Ero on olennainen: kassasaldo kertoo maksuvalmiudesta, kun taas budjettialijäämä mittaa tulojen ja menojen välistä kumulatiivista vajetta. Yhdessä luvut kuitenkin viittaavat poikkeuksellisen kovaan rahoituspaineeseen.

Kriisin jälkeen Venäjä otti käyttöön tiukan säästölinjan. Useimpien ei-priorisoitujen budjettikohtien menoja on raporttien mukaan leikattu noin 35 prosenttia huhtikuusta lähtien. Virastoja on myös kehotettu lykkäämään ei-välttämättömiä menoja ja valmistautumaan mahdollisiin 15 prosentin henkilöstövähennyksiin. 142

Puolustus ja sosiaalimenot säästyvät

Leikkaukset eivät tietojen mukaan koske puolustusmenoja, sosiaalietuuksia, julkisen sektorin palkkoja, alueille maksettavia tukia tai valtionvelan hoitoa. 142

Ratkaisu kertoo Kremlin prioriteeteista. Siviilihallinnon harkinnanvaraisia menoja supistetaan, jotta puolustus, perustavanlaatuiset sosiaalimaksut ja muut poliittisesti herkät menot voidaan turvata. Lyhyellä aikavälillä tämä vähentää presidentti Vladimir Putinin hallinnon poliittisia ja sotilaallisia riskejä. Samalla paine siirtyy julkisiin palveluihin, investointeihin ja valtionhallinnon toimintaan.

Bloombergin mukaan näiden suojattujen menojen kokonaismäärä on noin 4 biljoonaa ruplaa vuodessa. 2

Alijäämä ylitti jo alkuperäisen vuosin tavoitteen

Venäjän valtiovarainministeriön alustavien tietojen mukaan liittovaltion budjetin alijäämä oli tammi–heinäkuussa 6,455 biljoonaa ruplaa, mikä vastasi 2,8:aa prosenttia bruttokansantuotteesta. Koko vuoden budjettilaissa alijäämäksi oli alun perin arvioitu 3,786 biljoonaa ruplaa eli 1,6 prosenttia bruttokansantuotteesta. 510

Toisin sanoen seitsemän ensimmäisen kuukauden virallinen kertymä oli jo noin 1,7-kertainen koko vuoden alkuperäiseen tavoitteeseen verrattuna. Heinäkuussa budjetti oli Bloombergin valtiovarainministeriön tietoihin perustuvien laskelmien mukaan 724 miljardia ruplaa alijäämäinen. 10

Venäjän hallituksen budjettidatan perusteella koko vuoden menojen ja alijäämän on aiemmin arvioitu voivan ylittää virallisen suunnitelman. Heinäkuussa esitetyn arvion mukaan menot voisivat nousta 45,11 biljoonaan ruplaan, kun budjettilaissa summa oli 44,07 biljoonaa ruplaa. Tällöin alijäämä olisi noin 4,83 biljoonaa ruplaa eli selvästi alkuperäistä 3,786 biljoonan ruplan tavoitetta suurempi. 9

Mitä 8,654 biljoonan ruplan luku kertoo?

Sekundäärilähteissä on raportoitu, että alijäämä oli 24. elokuuta 8,654 biljoonaa ruplaa. Luku ei perustu valtiovarainministeriön säännölliseen kuukausijulkistukseen, vaan säästötoimia käsittelevään toissijaiseen raportointiin. 14

Jos luku pitää paikkansa, alijäämä olisi noin 2,3-kertainen alkuperäiseen 3,786 biljoonan ruplan vuosittaiseen tavoitteeseen nähden – ja tilivuotta olisi ollut jäljellä vielä neljä kuukautta. Lukua on siksi syytä käsitellä raportoituna arviona, ei lopullisesti vahvistettuna budjettipäätöksenä.

Samasta syystä huhtikuulle raportoitua 5,8–5,9 biljoonan ruplan budjettialijäämää ja valtionkassan –5,5 biljoonan ruplan kassasaldoa ei pidä laskea yhteen. Ensimmäinen luku kuvaa budjetin tulojen ja menojen kertynyttä virtaa, toinen taas käytettävissä olevan käteisen määrää. Yhdessä ne kertovat sekä suuresta budjettivajeesta että heikosta maksuvalmiudesta.

Vuoden lopun näkymä on yhä epävarma

Jos alijäämä asettuu vuoden lopussa 3,2–3,8 prosenttiin bruttokansantuotteesta, se olisi vähintään noin kaksinkertainen alkuperäiseen 1,6 prosentin tavoitteeseen verrattuna. Sotilas- ja turvallisuusmenoihin mahdollisesti tarvittava 2–4 biljoonaa ruplaa voisi kasvattaa ylityksen todennäköisyyttä, mutta kyse on arviosta, ei virallisesti vahvistetusta lisämäärärahasta.

Kriisi osoittaa, kuinka sodan kustannukset voivat näkyä tavallisten budjettikohtien leikkauksina, vaikka puolustusmenoja pyritään suojaamaan. Se ei vielä tarkoita, että Venäjän valtio olisi maksukyvytön, mutta se kertoo rahoituksen muuttuneen aiempaa kireämmäksi ja hallinnon joutuneen priorisoimaan maksujaan.

Myös poliittinen vastavoima on heikentynyt

Syyskuun parlamenttivaalit tarjoaisivat teoriassa mahdollisuuden ilmaista tyytymättömyyttä sota- ja talouspolitiikkaan. Käytännössä vaihtoehto on kuitenkin rajallinen: Venäjän korkein oikeus poisti Jabloko-puolueen vaalilistalta. Jablokoa on kuvattu ainoaksi rekisteröidyksi puolueeksi, joka vastusti avoimesti Venäjän sotaa Ukrainassa. 36

Budjettileikkaukset ja vaaliosallistumisen rajoittaminen muodostavat yhdessä kuvan järjestelmästä, jossa taloudellista painetta pyritään hallitsemaan ennen kaikkea siviilimenoja supistamalla – ei muuttamalla sodan rahoituksen prioriteetteja.