Mistä John Ratcliffen salainen Moskovan-matka todella kertoi – ja mitä se sai aikaan?

John Ratcliffen salainen Moskovan-matka oli todennäköisimmin tiedustelukanavan kautta tehty tunnusteluoperaatio: Yhdysvallat pyrki selvittämään, voisiko Venäjä palata Yhdysvaltain välittämiin neuvotteluihin Ukrainan sodan lopettamiseksi. Kyse ei ollut presidenttien huippukokouksesta eikä varmistetusta läpimurrosta.

CIA:n johtaja matkusti Moskovaan 25. elokuuta, ja tieto vierailusta tuli julkisuuteen seuraavana päivänä. Kremlin mukaan Ratcliffe tapasi venäläisiä tiedusteluviranomaisia, mutta ei presidentti Vladimir Putinia. 12

Mitä vierailusta tiedetään varmasti?

Varmimmin vahvistettu tapaaminen oli Ratcliffen ja Venäjän ulkomaantiedustelupalvelu SVR:n johtajan Sergei Naryškinin välinen keskustelu. Naryškin kuvasi tapaamista työskentelytason kokoukseksi, jossa käsiteltiin tiedustelupalvelujen toimialaan kuuluvia arkaluonteisia asioita. Hänen mukaansa tiedustelupäälliköiden yhteydenpito on tavanomainen työskentelymuoto. 3

Kremlin mukaan Putinille kerrottiin tapaamisten tuloksista, mutta presidentin ja Ratcliffen tapaamista ei ollut suunniteltu. Yhdysvaltain presidentti Donald Trump puolestaan kuvasi matkaa ”jossain määrin rutiininomaiseksi”. Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov ei kertonut keskustelujen sisällöstä tarkemmin. 1

Useissa raporteissa Ratcliffen toiseksi keskustelukumppaniksi mainittiin Venäjän turvallisuuspalvelu FSB:n johtaja Aleksandr Bortnikov. Moskova tai Washington ei kuitenkaan ole virallisesti vahvistanut tapaamisen yksityiskohtia eikä julkaissut keskusteluista tiedotetta. 45

Mikä oli matkan mahdollinen tarkoitus?

Neuvotteluista perillä olevien lähteiden mukaan yksi Ratcliffen matkan tavoitteista oli arvioida, voisivatko Venäjän tiedustelujohtajat auttaa vakuuttamaan Putinin palaamaan Ukrainan kanssa käytäviin, Yhdysvaltain välittämiin neuvotteluihin. Raporteissa Bortnikov kuvattiin mahdolliseksi vaikutuskanavaksi, koska hänellä on pääsy Kremlin päätöksentekoon ja keskeinen asema Venäjän turvallisuuskoneistossa. 9

Muiden lähteiden mukaan Ratcliffe kehotti Moskovaa aloittamaan vakavat neuvottelut ja esitti arvion, jonka mukaan Venäjän sotilaallinen ja taloudellinen asema oli heikkenemässä. Nämä tiedot perustuvat nimettömiin lähteisiin, joten niitä on syytä pitää raportoituna tietona, ei virallisesti vahvistettuna kuvauksena keskusteluista. 8

Julkisuudessa esitettiin myös väitteitä, että Ratcliffe olisi varoittanut Venäjää testaamasta Naton sitoutumista esimerkiksi Baltian maihin kohdistuvilla toimilla. CIA, Valkoinen talo tai Kreml eivät ole vahvistaneet väitettä julkisesti. Trump kiisti, että matkan pääasiallinen tarkoitus olisi ollut varoituksen välittäminen, kun taas osa uutisoinnista liitti sen juuri tähän tavoitteeseen. 14

Esillä ollut Trumpin, Putinin ja Zelenskyin huippukokous

Kunnianhimoisin raportoiduista ehdotuksista oli mahdollinen kolmen johtajan tapaaminen. Axiosin mukaan Ratcliffe olisi nostanut Moskovan keskusteluissa esiin huippukokouksen, johon osallistuisivat Trump, Putin ja Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi. Tieto perustui kahteen asiasta tiedotettuun lähteeseen. Myös muut tiedotusvälineet raportoivat ehdotuksesta, mutta yksikään kolmesta hallituksesta ei ilmoittanut kokouksesta virallisesti. 96

Tällä erolla on merkitystä. Tiedustelukanavassa esitetty ajatus ei ole sama asia kuin sovittu huippukokous. Vierailun jälkeen julkisuudessa ei ollut vahvistettua päivämäärää, paikkaa, asialistaa tai neuvottelukehystä.

Miten Ukraina reagoi?

Zelenskyi kertoi 28. elokuuta, että Yhdysvallat oli tiedottanut Kiovalle Moskovassa järjestetyistä useista tapaamisista. Hän kiitti Washingtonia tiedoista ja Venäjän kanssa käytyjen keskustelujen tarpeelliseksi kuvaamastaan sävystä, mutta ei vahvistanut julkisesti tapaamisten yksityiskohtia tai raportoitua huippukokousehdotusta.

Ukrainan laajempi huoli liittyy siihen, käyttääkö Moskova yhteydenpitoa ajan voittamiseen sen sijaan, että se valmistelisi todellisia myönnytyksiä. Siksi myös Venäjän aikeita ja mahdollisia sotilaallisia suunnitelmia koskeviin väitteisiin on syytä suhtautua varovasti: tiedusteluarvio tai nimettömän virkamiehen väite ei ole sama asia kuin julkisesti varmennettu näyttö.

Voivatko Venäjän ja Ukrainan neuvottelut jatkua syyskuussa?

Uusien työryhmätason neuvottelujen jatkumiselle oli jonkin verran perusteita, mutta optimismi jäi varovaiseksi. Zelenskyin kansliapäällikkönä mainittu Kyrylo Budanov sanoi, että ukrainalaiset ja venäläiset neuvotteluryhmät voisivat tavata syyskuussa Yhdysvaltojen osallistuessa. Yhdysvaltain johtama aiempi prosessi oli pysähtynyt Venäjän aluevaatimusten ja Washingtonin Iranin konfliktiin kohdistuneen huomion vuoksi. 17

Lausunto viittasi kuitenkin mahdollisuuteen, ei valmiiseen diplomaattiseen järjestelyyn. Julkisuudessa ei ollut vahvistettu neuvottelupäivää, asialistaa, tulitauon ehtoja tai sopimusta johtajien huippukokouksesta.

Johtopäätös

Ratcliffen Moskovan-matka näyttää avanneen uudelleen herkän Yhdysvaltojen ja Venäjän välisen tiedustelukanavan ja testanneen, voisivatko Venäjän turvallisuusviranomaiset tukea paluuta neuvottelupöytään. Naryškinin vahvistus osoittaa, että ainakin yksi korkean tason tiedustelutapaaminen järjestettiin. Raportit Bortnikovin tapaamisesta, Natolle esitetyistä varoituksista ja kolmen johtajan huippukokousehdotuksesta perustuvat kuitenkin pääosin lähteisiin, joita hallitukset eivät ole vahvistaneet.

Vierailu oli siis merkki tunnustelevasta diplomatiasta, ei varmennettu rauhan läpimurto. Ratkaisevaa olisi, johtaako yhteydenpito Ukrainan ja Yhdysvaltojen mukana käytäviin virallisiin neuvotteluihin – vai jääkö se jälleen yhdeksi Washingtonin ja Moskovan väliseksi yksityiseksi viestinvaihdoksi.