Mitä Mylaan iskussa tapahtui? Ammusvaraston räjähdykset surmasivat 37 ihmistä

Venäläisdrone osui 28. elokuuta noin kello 20.10 Ukrainan Kiovan alueen Mylassa, Butšan piirikunnassa sijaitsevaan puolustusvoimien ammusvarastoon. Isku sytytti tulipalon, jota seurasivat varastoitujen kranaattien, miinojen, lennokkien ja muiden ampumatarvikkeiden ketjuräjähdykset. 2514

Ukrainalaisten viranomaisten mukaan ainakin 37 ihmistä kuoli ja 42 loukkaantui, mukaan lukien neljä lasta. Yli 370 ihmistä evakuoitiin vaara-alueelta. Räjähdykset vaurioittivat noin 50 asuinrakennusta ja lähistön rakennuksia, joihin kuului raporttien mukaan myös ikääntyneiden ja vammaisten hoitolaitos. 59131421

Näin räjähdykset etenivät

Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi ensimmäisen iskun osuneen puolustusvoimien ammusvarastoon. Iskun aiheuttama tulipalo sai varastoidut ammukset ja lennokit räjähtämään uudelleen, minkä vuoksi alueella kuultiin peräkkäisiä voimakkaita räjähdyksiä. 25

Varaston sijainti lähellä koteja muutti sotilaskohteeseen tehdyn iskun laajaksi siviilikriisiksi. Jatkuvat räjähdykset ja uusien paineaaltojen vaara tekivät alueesta vaarallisen pelastajille ja asukkaille. Viranomaiset evakuoivat yli 370 ihmistä, vaikka joissakin raporteissa määrä pyöristettiin lähes 400:aan. 7101321

Räjähdykset häiritsivät myös liikennettä Kiovan ja Tšopin välisellä reitillä. Pelastus- ja sammutustöitä jouduttiin tekemään olosuhteissa, joissa varastoitujen räjähteiden aiheuttama lisäriski oli jatkuvasti olemassa. 71114

Kuolonuhrit ja tutkinta

Kuolonuhrien määrä nousi alkuvaiheen arvioista vähintään 37:ään. Loukkaantuneita ilmoitettiin 42, ja heidän joukossaan oli neljä lasta. 5714

Zelenskyi kutsui ammusten varastointia asutuksen vieressä ”hirvittäväksi laiminlyönniksi” ja sanoi, ettei varaston olisi pitänyt sijaita kyseisessä paikassa. Hän määräsi selvittämään, ketkä olivat vastuussa. 210

Ukrainan valtakunnansyyttäjänvirasto aloitti tutkinnan sekä Venäjän iskusta että mahdollisesta viranomais- tai toimintavelvollisuuden laiminlyönnistä. Tutkijat selvittävät muun muassa, säilytettiinkö räjähteitä lain mukaisesti, olivatko tarvittavat luvat ja hyväksynnät kunnossa ja noudatettiinko asutuksen läheisyydessä sovellettavia turvallisuusmääräyksiä. 919

Kyse on kahdesta erillisestä kysymyksestä: Venäjän vastuusta itse iskussa sekä siitä, aiheuttivatko Ukrainan viranomaiset tai varaston ylläpitäjät vältettävissä olleen riskin sijoittamalla ammuksia liian lähelle siviilejä. Saatavilla olevat tiedot eivät vielä ratkaise tutkinnan lopputulosta.

Mitä Venäjä sanoi iskeneensä?

Venäjän puolustusministeriö kuvasi yön laajempaa operaatiota iskuiksi sotilaalliseen infrastruktuuriin, kuten logistiikkakeskuksiin ja muihin sotilaskytköksiä omaaviin kohteisiin. Ukrainan median välittämän venäläisväitteen mukaan Mylan kohteessa säilytettiin FP-1- ja FP-2-tyyppisten pitkän kantaman miehittämättömien ilma-alusten komponentteja ja kiihdyttimiä. Tätä väitettä ei voitu varmistaa riippumattomasti tämän jutun lähdeaineistosta.

Ukrainan presidentin esittämä kuvaus oli tarkempi: hänen mukaansa ensimmäinen isku osui puolustusvoimien ammusvarastoon, jossa oli kranaatteja, miinoja, muita ammuksia ja lennokkeja. Riippumatta siitä, miten Venäjä kuvasi sotilaallista kohdetta, Mylan seuraukset ulottuivat laajasti siviileihin, koska varasto sijaitsi asuinrakennusten lähellä. 2522

Myla oli osa laajempaa ilmahyökkäystä

Mylan isku oli vain yksi osa paljon suurempaa yön yli jatkunutta hyökkäystä. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 267 lennokkia, yhden Oniks-laivantorjuntaohjuksen ja yhden Iskander-M-ballistisen ohjuksen. Ilmapuolustus ilmoitti ampuneensa alas tai muutoin lamauttaneensa 233 lennokkia. Osumia kirjattiin kuitenkin 15 paikassa, ja torjuttujen kohteiden jätteitä putosi neljään muuhun paikkaan.

Hyökkäykset kohdistuivat Ukrainan eri osissa myös satamiin, teollisuuskohteisiin ja jakelulaitoksiin. Reuters on aiemmin raportoinut iskuista droonien komponentteja valmistaviin laitoksiin, sotilasvarastoon ja Kiovan ympäristön logistiikkakeskukseen.

Tämä on yksi syy siihen, miksi Ukraina on toistuvasti vaatinut lisää ja tehokkaampia ilmapuolustusjärjestelmiä. Torjuntatilastot eivät yksin kerro hyökkäyksen seurauksista: vaikka suurin osa lennokeista ilmoitettiin neutraloiduksi, osumat useissa paikoissa aiheuttivat silti kuolonuhreja, loukkaantumisia ja aineellista tuhoa.

Yhteys heinäkuun Vyšneven räjähdykseen

Mylassa tapahtunut oli viranomaisten mukaan toinen vastaava tapaus noin kahden kuukauden sisällä. Heinäkuun 6. päivänä venäläisisku osui Kiovan länsipuolella Vyšnevessä sijaitsevaan ammusvarastoon. Isku käynnisti laajat toissijaiset räjähdykset ja johti rikostutkintaan. 17

Kaksi samankaltaista tapausta on lisännyt painetta tarkastella Ukrainan sodanaikaisia ammusvarastoinnin turvajärjestelyjä. Ilmapuolustuksen vahvistamisen lisäksi esiin on noussut erillinen kysymys: miten räjähteitä sisältävät varastot voidaan sijoittaa riittävän kauas asutuksesta ja pitää lain sekä turvallisuusvaatimusten mukaisina. Saatavilla olevat tiedot eivät osoita, liittyivätkö Mylan ja Vyšneven tapaukset samoihin ylläpitäjiin tai samaan varastointijärjestelmään.

Miksi tapaus on merkittävä?

Mylan tuho osoittaa, kuinka yhteen sotilaskohteeseen tehty isku voi muuttua joukkouhreja aiheuttavaksi katastrofiksi, jos varastoidut ammukset räjähtävät kotien läheisyydessä. Se korostaa myös sitä, ettei laajaa ilmahyökkäystä voi arvioida pelkästään torjuttujen lennokkien määrällä.

Välitön saldo oli ainakin 37 kuollutta, 42 loukkaantunutta ja satoja evakuoituja. Pidemmän aikavälin kysymykset koskevat sekä Venäjän hyökkäysten torjumista että Ukrainan omia varastointijärjestelyjä: olisiko parempi ilmapuolustus voinut estää iskun, täyttikö varaston sijainti ja luvitus Ukrainan lain vaatimukset ja millaisia turvallisuustoimia tutkintojen jälkeen otetaan käyttöön.