Peskov: Moskova ei näe lähiaikoina mahdollisuuksia Venäjän ja EU:n suhteiden paranemiselle

Dmitri Peskovin 29. elokuuta esittämä arvio kertoo Kremlin julkisen EU-kuvan jyrkästä koventumisesta. Kremlin tiedottaja sanoi, ettei hän näe tällä hetkellä syytä odottaa suhteiden paranemista Euroopan kanssa. Hänen mukaansa Euroopan poliittinen johto suhtautuu Venäjään vastakkainasettelevasti sekä puheissa että teoissa. 57

Lausunto poikkeaa keväällä 2026 esiin nousseesta ehdollisesta avauksesta. Tuolloin Kreml kertoi Vladimir Putinin olevan valmis keskustelemaan eurooppalaisten johtajien kanssa ja pohti jopa suhteiden palauttamista. Yhteistä pohjaa ei kuitenkaan löytynyt Ukrainan sodan, pakotteiden, Euroopan turvallisuuden ja mahdollisen rauhansopimuksen ehdoista.

Mitä Peskov sanoi EU:sta?

Peskovin mukaan Euroopasta on tullut lausuntoja, joiden perusteella Venäjää pidetään ”vastustajana” tai jopa ”vihollisena”. Hän syytti EU:n nykyisiä poliitikkoja Venäjän haastamisesta paitsi retoriikassa myös käytännön toimilla. 56

Peskovin vakavin väite oli, että Euroopan viranomaiset mobilisoivat sotilaallisia voimavaroja Venäjää vastaan ja osallistuvat suoraan vihollisuuksiin. Saatavilla olevissa uutisraporteissa ei yksilöity, mihin eurooppalaisiin lausuntoihin hän viittasi. Väitteitä onkin syytä käsitellä Kremlin esittäminä näkemyksinä, ei riippumattomasti vahvistettuina tosiasioina. 5613

Johtopäätös oli yksiselitteinen: Moskova ei Peskovin mukaan näe tällä hetkellä näkyvää perustaa Venäjän ja EU:n suhteiden parantamiselle. 7

Miten lausunto poikkesi Putinin aiemmasta linjasta?

Elokuun viesti oli selvästi kovempi kuin Kremlin toukokuussa esittämät kommentit. Peskov sanoi 8. toukokuuta, että Putin oli valmis neuvottelemaan ”kaikkien” kanssa, myös Euroopan maiden kanssa. Moskova ei kuitenkaan aikonut tehdä aloitetta, koska sen mukaan Bryssel ja yksittäiset Euroopan pääkaupungit olivat ajaneet suhteet lähes nollatasolle. 316

Toukokuun 17. päivänä Kreml ilmoitti Venäjän olevan valmis neuvottelemaan EU:n jäsenmaiden kanssa kahdenvälisten suhteiden palauttamisesta. Samalla se esitti, että käytännöllinen lähestymistapa voisi avata tien takaisin vuoropuheluun. 14

Avaus oli alusta lähtien ehdollinen. Kesäkuussa Peskov sanoi Venäjän olevan valmis keskusteluun Euroopan maiden kanssa, mutta torjuvan painostuksen ja uhkavaatimukset. Hänen mukaansa Euroopan pitäisi muuttaa suhtautumistaan Moskovaan, jotta neuvotteluissa voitaisiin edetä. 112

Muutos ei siis ollut siirtymä ehdoitta tarjotusta yhteistyöstä avoimeen vihamielisyyteen. Moskova liitti vuoropuhelun jo aiemmin siihen, kuka tekee ensimmäisen aloitteen ja millä ehdoilla neuvotteluja käydään. Elokuun lausunto kuitenkin poisti jopa odotuksen siitä, että suhteiden paraneminen olisi lähiaikoina realistista.

Miksi diplomaattinen avaus ei kantanut?

Keskeinen kiista koski diplomatian suhdetta sotaan. EU jatkoi Venäjän hyökkäyksen kuvaamista hyökkäyssodaksi ja vahvisti tukensa Ukrainan itsenäisyydelle, suvereniteetille ja alueelliselle koskemattomuudelle. Unionin linjaan kuuluivat poliittinen, taloudellinen, humanitaarinen, sotilaallinen ja diplomaattinen tuki Ukrainalle sekä Venäjään kohdistuvat pakotteet ja muu painostus.

Moskova puolestaan vastusti neuvotteluja, joita se piti painostukseen perustuvina. Venäläisviranomaiset korostivat myös, että mahdollisten rauhanehdotusten pitäisi heijastaa ”tilanteen realiteetteja”. Muotoilu nosti rintamatilanteen ja Venäjän vaatimukset mahdollisen ratkaisun keskiöön.

Näiden näkemysten väliin jäi hyvin vähän yhteistä tilaa. Euroopan hallitukset pohtivat, miten EU voisi osallistua tulevaan Venäjän ja Ukrainan diplomatiaan. EU:n edustajat kuitenkin kyseenalaistivat, oliko Moskova aidosti kiinnostunut rauhasta, ja katsoivat, ettei neuvotteluilla voitu yksinkertaisesti laillistaa Venäjän alueellisia vaatimuksia.

Rauhanponnistelut jumittuivat taistelujen jatkuessa

Diplomaattinen avaus jäi myös rintamatapahtumien varjoon. Kreml ilmoitti 16. heinäkuuta, ettei Ukrainan rauhanneuvottelujen jatkamiselle ollut välittömiä näkymiä, vaikka Venäjä väitti olevansa edelleen avoin neuvotteluille.

Elokuun lopulla ukrainalaisviranomaiset puhuivat mahdollisista uusista teknisistä neuvotteluista, mutta eivät odottaneet nopeaa sopua. Erillisissä raporteissa Venäjän ja Ukrainan neuvotteluja kuvattiin ”syvässä tauossa”, samalla kun Venäjän joukot jatkoivat sotatoimiaan. 1920

Reuters kertoi lisäksi Venäjän jatkaneen ohjus- ja drooni-iskuja Ukrainaan elokuun lopulla. 17 Rajallinen diplomaattinen yhteydenpito yhdistettynä jatkuviin sotilasoperaatioihin sai keskikesän keskusteluyritykset näyttämään tunnustelevilta, ei todelliselta paluulta sotaa edeltäneisiin suhteisiin.

Mitä käänne merkitsee Venäjän ja EU:n suhteille?

Peskovin lausuntoa on perusteltua tulkita merkkinä siitä, että varovainen avaus jäi yhteensopimattomien tavoitteiden jalkoihin – ei vain yksittäisenä sanamuodon muutoksena. Moskova jatkoi Euroopan kuvaamista vihamieliseksi toimijaksi, joka tukee Ukrainaa ja painostaa Venäjää. EU puolestaan piti hyökkäystä perustavanlaatuisena uhkana Euroopan turvallisuudelle ja jatkoi Ukrainan tukemista sekä Venäjän vastaisia pakotteita.

Diplomatialle jäi näin kapea ja epävakaa tila. Kreml saattoi ilmoittaa olevansa valmis keskusteluun, mutta samalla torjua uhkavaatimukset, edellyttää Euroopalta ensimmäistä siirtoa ja vaatia ratkaisua Venäjän omilla ehdoilla. Euroopan hallitukset saattoivat puolestaan selvittää diplomaattisia kanavia ja samalla korostaa, että kestävän rauhan on turvattava Ukrainan suvereniteetti ja noudatettava YK:n peruskirjaa sekä kansainvälistä oikeutta. 112

1. elokuuta esitetty lausunto ei siten julistanut kaiken yhteydenpidon loppua. Se osoitti kuitenkin, ettei Moskova enää esittänyt Venäjän ja EU:n suhteiden paranemista realistisena lähiajan tavoitteena. Niin kauan kuin sota, pakotteet, turvallisuusvaatimukset ja rauhansopimuksen ehdot ovat ratkaisematta, keskikesällä 2026 mahdolliselta näyttänyt diplomaattinen liennytys pysyy pysähdyksissä.