Islanti äänestää EU-neuvottelujen aloittamisesta – ei vielä jäsenyydestä

Tästä äänestyksessä todella päätetään

Elokuun 29. päivän kansanäänestyksessä kysytään, pitäisikö Islannin aloittaa uudelleen Euroopan unionin jäsenyyttä koskevat liittymisneuvottelut. Kyse ei siis ole suorasta äänestyksestä EU-jäsenyydestä. Kyllä palauttaisi vuonna 2013 keskeytetyt neuvottelut, kun taas ei merkitsisi jäsenyyshankkeen jäämistä todennäköisesti sivuun pitkäksi aikaa. 38

Ero on olennainen: äänestäjät päättävät siitä, selvitetäänkö mahdollisen jäsenyyssopimuksen ehdot – eivät siitä, hyväksytäänkö valmis sopimus.

Mitä kyllä-ääni käynnistäisi?

Kyllä-voitto avaisi neuvottelut uudelleen Brysselin kanssa 35 politiikan alalla. Prosessin arvioidaan kestävän noin 18–24 kuukautta. Sen aikana Islanti voisi selvittää jäsenyyden ehdot ja palata kysymyksiin, jotka tekivät aiemmista neuvotteluista poliittisesti vaikeita. 57

Neuvottelujen valmistuminen ei kuitenkaan tekisi Islannista automaattisesti EU:n jäsentä. Mahdollinen liittymissopimus vaatisi vielä Islannin parlamentin hyväksynnän, perustuslain muutoksen, kaikkien 27 EU-maan yksimielisen hyväksynnän sekä uuden kansanäänestyksen Islannissa. 57

Kansanäänestys on Islannin lain mukaan neuvoa-antava, vaikka hallitus on ilmoittanut kohtelevansa tulosta poliittisena toimeksiantona.

Ei-voitto ei muuttaisi Islannin nykyistä suhdetta EU:hun. Hallitus on kuitenkin kuvannut hylkäystä ratkaisuksi, joka voisi lopettaa yritykset käynnistää jäsenyysprosessi uudelleen ainakin kokonaiseksi sukupolveksi tai ennalta määrittelemättömäksi tulevaisuudeksi. 310

Miksi äänestystä aikaistettiin?

Islannin hallitus oli aiemmin ilmoittanut, että kansanäänestys järjestettäisiin viimeistään vuonna 2027. Päätös tuoda äänestys jo elokuuhun liittyy muuttuneeseen turvallisuusympäristöön: Venäjän sota Ukrainassa, kasvava kilpailu arktisella alueella ja epävarmuus Yhdysvaltojen sitoutumisesta ovat lisänneet keskustelua Islannin asemasta Euroopassa. 346

Yhdysvaltain presidentin Donald Trumpin toistuvat puheet Grönlannin hallinnan tai hankkimisen mahdollisuudesta ovat antaneet keskustelulle erityisen arktisen sävyn. Puheet koskivat Grönlantia, mutta Trumpin kerrotaan kutsuneen sitä useaan otteeseen virheellisesti Islanniksi. Tämä on lisännyt huolta maassa, joka sijaitsee Pohjois-Atlantilla ja jonka turvallisuus nojaa Natoon sekä Yhdysvaltojen kanssa tehtyyn kahdenväliseen puolustusjärjestelyyn. 2312

EU-neuvottelujen kannattajat katsovat, että tiiviimmät institutionaaliset yhteydet Eurooppaan voisivat vahvistaa Islannin poliittista ja taloudellista turvallisuutta. Äänestys ei kuitenkaan korvaisi Nato-jäsenyyttä tai Yhdysvaltojen puolustussuhdetta, joiden viranomaiset sanovat säilyvän tärkeinä tuloksesta riippumatta. 1

Talous puhuttaa: voisiko euro vakauttaa arkea?

Kyllä-kampanja on nostanut elinkustannukset keskeiseksi perusteluksi. Islannin kruunun kurssivaihtelut, inflaatio ja korkeat korot ovat lisänneet kiinnostusta siihen, voisivatko EU-jäsenyys ja mahdollinen myöhempi euroon siirtyminen tuoda rahatalouteen vakautta ja alentaa rahoituskustannuksia. Kannattajat korostavat myös syvempää integroitumista EU:n sisämarkkinoihin. 25

Euron käyttöönotto ei silti tapahtuisi nopeasti eikä automaattisesti. Se riippuisi neuvottelujen tuloksesta ja mahdollisen jäsenyyssopimuksen ehdoista, ja itse liittymissopimus olisi vielä uuden kansanäänestyksen kohteena. 519

Kyllä-äänestäjille nyt kyse onkin ennen kaikkea mahdollisuudesta selvittää, voisivatko jäsenyyden taloudelliset hyödyt ja haitat parantaa kotitalouksien asemaa ja pitkän aikavälin vakautta. Äänestys ei ole lupaus siitä, että EU-jäsenyys tai euro poistaisi nopeasti inflaation tai korkeat korot.

Kalastus ja suvereniteetti ovat ei-kampanjan ytimessä

Vastustajien vahvin argumentti liittyy määräysvaltaan. Kalastusala ja pääsy Islannin vesille ovat kietoutuneet tiiviisti kansalliseen suvereniteettiin, ja kalastus on ollut johdonmukaisesti yksi EU-jäsenyysneuvottelujen kiistanalaisimmista kysymyksistä. 19

Ei-kampanjan kannattajat pelkäävät, että EU:n yhteisen kalastuspolitiikan säännöt rajoittaisivat Islannin mahdollisuuksia päättää kiintiöistä ja siitä, kuka maan vesillä saa kalastaa. Heidän mukaansa Islanti pystyy suojelemaan etujaan paremmin EU:n ulkopuolella ilman, että päätösvaltaa siirtyy lisää eurooppalaisille instituutioille. 12

Siksi kansanäänestys koskee kalastuspolitiikan lisäksi laajempaa kysymystä kansallisesta päätösvallasta. Kyllä merkitsisi sen testaamista, löytyisikö kalastuksesta ja muista suvereniteettikysymyksistä toimiva kompromissi. Ei säilyttäisi nykyisen järjestelyn, mutta samalla mahdollisuus neuvotella uusista ehdoista EU:n kanssa jäisi käyttämättä.

Miksi lopputulosta on vaikea ennustaa?

Kampanja on jakanut äänestäjät kahden erilaisen turvallisuuskäsityksen välille. Toiset näkevät taloudellisen ja poliittisen integraation Eurooppaan suojana epävarmassa geopoliittisessa tilanteessa. Toisille kansallinen päätösvalta – ennen kaikkea kalastuksen hallinta – on Islannin turvallisuuden ja vaurauden perusta. 14

Mielipidemittaukset ovat heijastaneet jakoa. Maskínan 21.–25. elokuuta tekemässä kyselyssä neuvottelujen uudelleen aloittamista kannatti 51,3 prosenttia ja vastusti 48,7 prosenttia vastaajista. Myöhempi Gallupin kysely antoi niukan enemmistön ei-vastaukselle, mikä viittasi asetelman kääntymiseen viimeisinä päivinä. 1820

Kummankaan kyselyn perusteella ei voi nimetä selvää suosikkia. Lopputulokseen voivat vaikuttaa äänestysaktiivisuus sekä ne äänestäjät, jotka eivät olleet tehneet päätöstään ennen vaalipäivää.

Äänestysajat ja tulosten aikataulu

Äänestyspaikat avautuivat kello 9.00 ja niiden oli määrä sulkeutua kello 22.00 Islannin aikaa eli GMT-aikaa. Perjantai-iltaan mennessä ennakkoon oli äänestänyt yli 63 000 ihmistä, yli viidennes äänioikeutetuista. Ensimmäisiä tuloksia odotettiin varhain sunnuntaina.

Välittömästi selviää, palaako Islanti EU-neuvotteluihin. Suurempi kysymys – liittyykö maa todella unioniin – ratkaistaisiin vasta myöhemmin neuvottelujen ja uusien kansallisten sekä eurooppalaisten hyväksyntöjen jälkeen.