Ukrainan lennokki-iskut iskivät Venäjän verkkokauppojen logistiikkaan – uhrimäärästä ei varmuutta

Ukrainan 28.–29. elokuuta tekemät lennokki-iskut näyttävät laajentaneen maan iskujen painopistettä Venäjän sotilas- ja energiakohteista kaupalliseen logistiikkaan. Saatavilla olevat raportit vahvistavat vaurioita tai tulipaloja DNS:n ja Ozonin tiloissa Rostovin alueella, mutta koko loukkaantuneiden määrää, Chizhikin kohteen häiriöitä ja useita myöhemmin esitettyjä vaikutuksia ei ole pystytty riippumattomasti varmistamaan. 9

Mitkä kohteet joutuivat iskujen kohteeksi?

Raporttien mukaan lennokit iskivät tai aiheuttivat tulipaloja DNS:n varastolla Aksayssa sekä Ozonin logistiikkakeskuksessa Rostovin alueella. Avoimien lähteiden analyysit nostivat lisäksi esiin Chizhik-supermarketketjun varaston Leninskojessa mahdollisena kohteena.

DNS:n tapauksella on erityistä merkitystä, koska kyse on suuresta elektroniikan ja kodinkoneiden jakelijasta. Häiriö ei siten kosketa vain tavallista vähittäiskauppaa, vaan voi vaikeuttaa myös sellaisten elektroniikkatuotteiden kulkua, joita voidaan käyttää sekä siviili- että sotilastarkoituksiin. 9

Ozon vahvisti, että yksi sen Rostovin alueen logistiikkakeskuksista joutui lennokki-iskun kohteeksi. Yhtiön mukaan paikalla syttyi pieni tulipalo, joka saatiin nopeasti sammumaan, ja toiminta keskeytettiin tilapäisesti pelastusviranomaisten tarkastusten ajaksi. DNS:n varastolla raportoitiin laajemmasta tulipalosta. Osa henkilöstöstä evakuoitiin, ja vahinkojen laajuutta alettiin selvittää.

Kuinka monta ihmistä loukkaantui?

Juuri 28.–29. elokuuta Rostovin alueella tapahtuneista iskuista ei ole saatavilla luotettavaa, yhteen koottua loukkaantuneiden määrää. Joidenkin raporttien mukaan alustavissa tiedoissa ei ollut loukkaantuneita, mutta tätä ei voida pitää lopullisesti vahvistettuna lukuna.

On tärkeää erottaa nämä iskut aiemmista Ozonin varastoihin kohdistuneista hyökkäyksistä. Elokuun aikaisemmissa iskuissa yhtiö kertoi loukkaantuneista joissakin kohteissa, ja ainakin yhdessä tapauksessa toiminta keskeytettiin kokonaan. 6

Rostovin yön iskujen välittömät operatiiviset seuraukset näyttävät olleen varastotoiminnan tilapäinen keskeytys, pelastustyöt, vahinkojen arviointi sekä tilausten ja tavaravirtojen mahdollinen uudelleenohjaus. Tällaiset häiriöt voivat jatkua senkin jälkeen, kun tulipalo on sammutettu, koska rakennusten turvallisuus, varastotilanne ja kuljetusreitit on tarkastettava.

Miten kampanja alkoi Wildberriesistä ja laajeni Ozoniin?

Ukraina aloitti järjestelmälliset iskut Wildberriesin logistiikkakohteisiin 18. heinäkuuta. Elokuun alkuun mennessä kohteita oli raporttien mukaan ollut ainakin 20. Iskut aiheuttivat tulipaloja, tuhosivat varastoitua tavaraa ja häiritsivät yhtiön koko Venäjän laajuista toimitusverkostoa. 4

Seuraavaksi kampanja laajeni Ozonin, Venäjän toiseksi suurimman verkkokauppayhtiön, varastoihin. Kolmen päivän aikana elokuun lopulla iskujen kohteeksi joutui raporttien mukaan kuusi Ozonin varastoa. Yhtiön osakekurssi laski sen jälkeen, kun se kertoi iskuista. 2

Kyse on aiempaa laajemmasta strategiasta: Ukrainan tavoitteena näyttää olevan Venäjän talouden kannalta keskeisten jakeluverkostojen häirintä, ei ainoastaan yksittäisten sotilaskohteiden tuhoaminen.

Miksi Kiova pitää kaupallisia varastoja sotilaallisesti merkittävinä?

Ukrainan perustelu on, että suuret verkkokauppa- ja vähittäiskauppavarastot muodostavat niin sanotun kaksikäyttöisen logistiikkaverkoston. Niissä voidaan koota, säilyttää ja jakaa esimerkiksi elektroniikkaa, viestintälaitteita, lennokkeja ja niiden komponentteja, univormuja sekä ajoneuvojen varaosia.

Ukrainan puolustusministeriö ja ulkopuoliset analyytikot ovat kuvailleet Wildberriesin verkostoa kaksikäyttöiseksi logistiikkakohteeksi, jonka häirintä voisi heikentää Venäjän puolustusteollista perustaa. 8

Väite on kuitenkin kiistanalainen. Ozon, Wildberries ja Venäjän viranomaiset kuvaavat tiloja siviilikäyttöön tarkoitettuina kaupallisina kohteina. Saatavilla olevat tiedot eivät osoita, että jokaisessa isketyssä varastossa olisi juuri iskuhetkellä säilytetty sotilaskalustoa.

Varovaisin johtopäätös onkin, että Kiova pyrkii iskemään verkostojen väitettyyn kaksikäyttöisyyteen ja taloudelliseen merkitykseen. Tämä ei tarkoita, että jokainen varasto olisi todistettavasti sotilasvarikko.

Viljanvienti joutui paineeseen

Laajempi iskukampanja on aiheuttanut todellisia vientipullonkauloja. Ukrainan isku Novorossijskiin vaurioitti merkittäviä satamaterminaaleja ja pakotti kaksi suurta viljaterminaalia keskeyttämään toimintansa. Venäjä on maailman suurin vehnän viejä, ja merkittävä osa sen viljasta kulkee Mustanmeren satamien, kuten Novorossijskin, kautta. 10

Teollisuuslähteiden mukaan kolme suurta terminaalia keskeytti toimintansa ja viljalastaukset Novorossijskista kävivät välittömästi mahdottomiksi infrastruktuurivaurioiden vuoksi. 1 Kreml ilmoitti myöhemmin toimista, joilla iskujen vaikutusta viljanvientiin pyritään rajoittamaan. 2

Saatavilla oleva näyttö tukee arviota Venäjän Mustanmeren vientijärjestelmän häiriintymisestä. Sen sijaan tarkkaa, riippumattomasti vahvistettua lukua Venäjän elokuun vehnätoimituksista ei ole. Myöskään väitteitä Rostovin viljavarastojen hätätilasta tai alueellisen poikkeustilan täsmällisestä syystä ei ole voitu varmistaa riittävästi.

Jos terminaaleja suljetaan ja laivoja joudutaan ohjaamaan muualle, vaikutukset ovat mahdollisia ja taloudellisesti merkittäviä. Niitä ei kuitenkaan pidä esittää varmoina ilman alueellisia viranomaislähteitä tai riippumatonta laivaus- ja satamadataa.

Voidaanko vienti siirtää muille reiteille?

Venäjällä on kannustin ohjata viljaa Mustanmeren muihin satamiin sekä Asovanmeren, Itämeren ja Kaspianmeren kautta. Myös rautatie- ja maantieyhteyksiä voidaan käyttää.

Reitit eivät kuitenkaan ole kitkattomia korvikkeita Novorossijskille. Niiden kapasiteetti on rajallinen, kuljetusketjut pidempiä ja käsittelykustannukset korkeampia. Lisäksi joihinkin vaihtoehtoisiin reitteihin liittyy omat turvallisuusriskinsä.

Kremlin ilmoitus vientivaikutusten lieventämiseksi tarvittavista toimista kertoo, että uudelleenreititys ja lisäsuojaukset olivat jo välttämättömiä. 2

Venäjän taloudelliset ja poliittiset seuraukset

Toistuvat iskut pakottavat Venäjän käyttämään enemmän rahaa ilmatorjuntaan, fyysiseen suojaukseen, vakuutuksiin, korjauksiin, varmuusvarastoihin ja tehottomampiin kuljetusreitteihin. Samaan aikaan sota tulee kuluttajien ja yritysten arkeen kaukana rintamasta viivästyneinä toimituksina, tuhoutuneena varastona ja kasvavina kustannuksina.

Yksittäinen varastoisku ei välttämättä ratkaise sotatalouden toimintakykyä. Vaikutus on ennen kaikkea kumulatiivinen: useat samanaikaiset häiriöt tekevät koko verkostosta hitaamman ja kalliimman. 4

Presidentti Vladimir Putin hyväksyi 24. elokuuta asetuksen, joka antaa valtiolle mahdollisuuden ottaa väliaikaisesti määräysvalta kriittiseen infrastruktuuriin, jonka katsotaan olevan puutteellisesti suojattu Ukrainan iskuilta tai jonka korjaaminen on viivästynyt. 4

Toimi voidaan nähdä sekä resilienssipolitiikkana että valtion vaikutusvallan kasvuna yksityisiin energia-, liikenne- ja logistiikkaomaisuuksiin. Se kertoo viranomaisten huolesta siitä, että hajautunut siviili- ja kaupallinen infrastruktuuri on muuttunut pysyväksi haavoittuvuudeksi. 15

Myös Ukraina kärsii vastavuoroisesta painostuksesta

Ukrainalle iskut tarjoavat suhteellisen edullisen keinon lisätä Venäjän taloudellista ja logistista painetta sekä vaikeuttaa sotilaallista ylläpitoa. Samalla Venäjän vastaiskut ovat vaurioittaneet vakavasti Ukrainan kaupallista infrastruktuuria.

Ukrainan mukaan Venäjän iskut satamiin leikkasivat maan viljanvientiä 75 prosenttia elokuun kahden ensimmäisen viikon aikana. Lisäksi Kiova laski kauden 2026/27 viljanvientiennustettaan enimmillään 12 prosenttia Odesan alueen satamiin kohdistuneiden iskujen vuoksi. 12 7

Kokonaiskuvaa voi kuvata vastavuoroiseksi taloudelliseksi pakottamiseksi. Ukraina yrittää muuttaa Venäjän laajan siviililogistiikan ja vientiverkostot sodan kustannukseksi. Venäjä puolestaan jatkaa Ukrainan satamien, jakelukeskusten, teollisuuden ja energiaverkon pommittamista.

Rostovin iskujen välittömät vaikutukset ovat toimituskatkokset, korjaustarve ja lisäkustannukset. Pidemmän aikavälin merkitys riippuu siitä, pystyykö Ukraina ylläpitämään iskujen tahtia ja pystyykö Venäjä suojaamaan, hajauttamaan, korjaamaan ja uudelleenreitittämään verkostojaan nopeammin kuin niitä kulutetaan.