Jäätikön romahdus saattoi käynnistää Nepalin ja Tiibetin rajaa koetelleen katastrofin

Mitä rajaseudulla tapahtui?

Elokuun 26. päivänä Nepalin ja Kiinan Tiibetin rajaseudulla tapahtui korkean vuoriston romahdus, jossa jäätä, kiveä ja mutaa syöksyi jokilaaksoon. Se synnytti voimakkaan, nopeasti edenneen maa-ainesvyöryn ja salamatulvia, jotka levisivät Nepalin Rasuwan alueelle ja Kiinan Tiibetin autonomisen alueen Gyirongin piirikuntaan. Tapahtuman tarkka laukaisija ja uhrien lopullinen määrä olivat vielä 27. elokuuta selvityksen alla, ja viranomaisten sekä tiedotusvälineiden ilmoittamat luvut erosivat toisistaan huomattavasti. 415

Oliko syynä Langtang Lirungin jäätikön romahdus?

Alustavien satelliittihavaintojen perusteella Langtang Lirungin läheisyydessä sijaitsevan jäätikön alaosa saattoi irrota noin 5 200 metrin korkeudella ja iskeytyä laakson pohjalle noin 1 200 metriä alempana. 413

Muiden alustavien arvioiden mukaan kyseessä saattoi olla jopa noin 800 metriä leveä jäämassa, joka irtosi noin 5 200 metrin korkeudesta ja syöksyi tuhansia metrejä alaspäin. Jää sekoittui kallioon ja mutaan, jolloin syntyi kapea-alaisissa vuoristolaaksoissa vyörynyt erittäin tuhoisa maa-ainesvirta. 413

Jäätikön romahdusta pidettiin vahvana selityksenä, mutta mekanismi oli edelleen alustava. Alueella oli aluksi esitetty myös maanjäristyksen mahdollisuutta laukaisijana, mutta Yhdysvaltain geologian tutkimuskeskus USGS kuvasi tapahtumaa jäätikön romahdukseksi. Romahduksen aiheuttama isku rekisteröityi tietojen ja tutkijoiden analyysien mukaan voimakkuudella 5,2. 2319

Kuinka nopeasti tulva eteni?

Raportit kuvasivat muta- ja tulvavirtaa erittäin nopeaksi, mutta sen tarkasta nopeudesta ei ollut saatavilla riippumattomasti varmennettua arviota. Siksi yksittäisiin nopeuslukuihin on syytä suhtautua varauksella. 6

Kiinan hallituksen geologi Guo Zhaocheng arvioi, että jäästä ja kivestä muodostunut maa-ainesvirta kulki noin 50 metrin sekuntivauhtia. Eräässä myöhemmässä raportissa mainittiin alun perin mitattu noin 120 mailin eli noin 193 kilometrin tuntinopeus. Nämä luvut eivät kuitenkaan kuvaa koko tapahtuman varmistettua keskinopeutta. 7817

Kuinka paljon uhreja ja kateissa olevia oli?

Elokuun 26.–27. päivään mennessä raporteissa puhuttiin vähintään noin 160 kuolleesta ja yli 1 300 kateisiin jääneestä. Myöhemmissä tilanneraporteissa yhteenlasketut luvut nousivat tätä korkeammiksi. Erot johtuivat muun muassa siitä, että tuhoutuneille ja eristyneille alueille oli vaikea päästä, uhreja tunnistettiin eri tahtiin ja Nepal sekä Kiina käyttivät omia tilastointi- ja raportointijärjestelmiään. 2915

Kateissa oli trekkailijoita, pyhiinvaeltajia, matkailualan työntekijöitä, rakennus- ja vesivoimahankkeiden työntekijöitä sekä rajanylityspaikan käyttäjiä. Nepalin varhaisessa arviossa lähes 400 ulkomaalaista matkailijaa ilmoitettiin kateisiin. Myöhemmissä raporteissa yli 500 ihmistä 32 maasta oli yhä tavoittamatta, ja heidän joukossaan kerrottiin olevan noin 90 Yhdysvaltain kansalaista. 89

Perheet eri puolilla maailmaa yrittivät saada tietoa läheisistään. Tuhoutuneissa laaksoissa kokonaisia asutuksia, tienvarsien yrityksiä, rakennustyömaita ja vesivoimakohteita jäi veden, mudan ja kivien alle lähes ilman varoitusaikaa. 115

Millaisia tuhoja tulva aiheutti?

Tulvavirta rikkoi siltoja, vei koteja ja monikerroksisia rakennuksia sekä vaurioitti teitä ja sähkö- ja vesivoimahankkeita. Se iski myös Gyirongin satamaan eli rajaporttiin, joka on alueen keskeinen Kiinan ja Nepalin välisen kaupan sekä matkailun yhteyspiste. 169

Teiden, siltojen ja viestintäyhteyksien tuhoutuminen hidasti pelastustöitä ja vaikeutti samalla uhrien määrän selvittämistä. Nepalissa helikopterit etsivät eloonjääneitä ja kuljettivat hätäapua muta- ja kivimassojen eristämille alueille. Kiina koordinoi hätätoimia omalla puolellaan rajaa. 214

Mikä vaikeutti pelastustöitä?

Pelastajat työskentelivät jyrkissä ja epävakaissa vuoristolaaksoissa, joissa sateet, sortumavaara, katkenneet tiet ja sillat sekä heikot tai kokonaan poikki menneet viestintäyhteydet rajoittivat toimintaa. Uusien tulvien mahdollisuus teki etsinnöistä entistä vaarallisempia. 213

Nepalille ja alueen avustustoimille alettiin toimittaa rahaa, hätäaputarvikkeita, teknistä tukea ja muuta apua. Kansainvälisen Punaisen Ristin ja Punaisen Puolikuun yhdistysten liiton kerrottiin vapauttaneen yli 1,2 miljoonaa dollaria Nepalin Punaisen Ristin avustustyöhön. 57

Punaisen Ristin alustavien arvioiden mukaan noin 93 000 ihmistä Nepalissa tarvitsi tukea. Eloonjääneitä ja kotinsa menettäneitä uhkasivat uudet tulvat ja maanvyörymät, saastunut vesi ja taudit, kylmät olot korkealla vuoristossa sekä ruoan, suojan ja avun saannin vaikeutuminen. Lisäsateiden ennusteet pahensivat riskejä. 1013

Miksi alueella pelättiin uutta tulvaa?

Ensimmäinen maanvyörymä padotti jokiuomia ja synnytti luonnollisia patoaltaita eli järviä muun muassa Gyirongin piirikunnan alueelle. Kiinan viranomaiset ilmoittivat, että yhden tukoksen taakse oli kertynyt noin kolme miljoonaa kuutiometriä vettä. Nepal puolestaan varoitti Bhotekoshi-jokeen muodostuneen irtauma-aineksen patoaman järven pinnan noususta ja mahdollisesta murtumisesta. 713

Jos luonnollinen pato pettäisi, vesi voisi syöksyä uutena tuhoisana aaltona alavirran laaksoihin, jotka olivat jo valmiiksi kärsineet ensimmäisestä tulvasta. Kiinan puolella ennustettiin noin kolmen miljoonan kuutiometrin vesimäärän virtaavan padotun järven yhteyteen seuraavien päivien aikana. 8

Mitä tapauksesta tiedetään varmasti?

Kyse oli nopeasti kehittyneestä monivaiheisesta katastrofista, jossa jäätikön mahdollinen romahdus, kiviaineksen vyöryminen ja jokiuomien padottuminen yhdistyivät tuhoisaksi tulvaksi. Langtang Lirungin lähellä tapahtunutta jäätikön romahdusta pidettiin todennäköisenä laukaisijana, mutta tutkinta oli vielä kesken. Myös kuolleiden, kateissa olevien ja tuhoutuneiden kohteiden määrät muuttuivat, kun pelastajat pääsivät eristyneille alueille ja uhreja pystyttiin tunnistamaan. 24