Ukraina kasvattaa pitkän kantaman droonien tuotantoa: tavoitteena 1 000 päivässä

Ukraina suunnittelee suurta harppausta pitkän kantaman droonien tuotannossa ja operaatioissa. Presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi iltapuheessaan 28. elokuuta, että nykyisestä keskimäärin yli 300 droonista pitäisi siirtyä tavoitteeseen, jossa Ukraina pystyy valmistamaan ja käyttämään 1 000 pitkän kantaman droonia päivässä. Ilmoitus tuli tilanteessa, jossa Venäjä jatkoi drooni- ja ohjusiskujaan Ukrainan kaupunkeihin ja rauhanneuvottelut olivat edelleen pysähdyksissä. 10

Miksi Ukraina tavoittelee tuhatta droonia päivässä?

Zelenskyi kuvasi tavoitetta osaksi Venäjään kohdistuvia pitkän kantaman ”pakotteita”. Suunnitelmalla on kaksi toisiinsa liittyvää päämäärää:

• Puolustus: Venäjä käyttää aiempaa nopeampia Shahed-tyyppisiä hyökkäysdrooneja, mukaan lukien suihkumoottorilla varustettuja versioita, joiden torjuminen voi olla vaikeampaa. Ukrainian Independentin mukaan noin puolet 28. elokuuta Ukrainaa vastaan laukaistuista 164 Shahed-tyyppisestä droonista oli suihkumoottorisia.
• Iskut syvälle Venäjälle: Suurempi droonimäärä mahdollistaisi säännölliset iskut sotilaskohteisiin, energiainfrastruktuuriin ja muuhun Venäjän alueella sijaitsevaan infrastruktuuriin sen sijaan, että Ukraina turvautuisi vain ajoittaisiin suuriin hyökkäyksiin.

Tavoite on yli kolminkertainen nykyiseen keskimäärään verrattuna. Se on tuotanto- ja toimintatavoite, ei osoitus siitä, että Ukraina laukaisisi jo nyt 1 000 pitkän kantaman droonia joka päivä. 10

Viimeaikaiset hyökkäykset osoittavat mittakaavan

Ilmoitusta edelsi useita poikkeuksellisen suuria ukrainalaisia droonioperaatioita. Venäjän viranomaiset sanoivat, että yhden yön aikana neutraloitiin 822 ukrainalaista droonia, joista noin 600 oli suunnattu Moskovan alueelle. Muissa raporteissa iskua kuvattiin yhdeksi Ukrainan suurimmista Venäjän täysimittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen. 111

Luvut ovat peräisin Venäjän viranomaisilta, ja ne koskevat drooneja, jotka viranomaisten mukaan ammuttiin alas tai neutraloitiin muulla tavoin. Niitä ei siksi pidä tulkita riippumattomasti vahvistetuksi määräksi onnistuneita laukaisuja tai osumia. Raportoitu mittakaava auttaa silti ymmärtämään, miksi Kiovassa puhutaan 1 000 droonin päivittäisestä kapasiteetista.

Jalostamoiskut kertovat ulottuvuudesta – vaikutuksista ei ole varmuutta

Ukrainalaiseksi väitetty isku Slavneft–YANOS-jalostamolle Jaroslavlissa osoitti, että Ukrainan droonit voivat yltää merkittävään teollisuusinfrastruktuuriin kaukana rintamalinjasta. Venäjän ja Ukrainan viranomaiset kuvasivat tapahtumia eri tavoin: The Moscow Times kertoi tulipalosta ja yhden ihmisen kuolemasta, kun taas alueen kuvernööri sanoi kaikkien 67 ukrainalaisen dronen tulleen ammutuiksi alas ja yhdisti vahingot putoaviin jäänteisiin.

Strateginen ajatus on selvä: jalostamoihin kohdistuvat iskut voivat uhata Venäjän armeijan ja siviilitalouden käyttämän polttoaineen tuotantoa ja jakelua. Käytettävissä oleva aineisto ei kuitenkaan vahvista itsenäisesti Jaroslavlin jalostamon häiriön tarkkaa laajuutta tai kestoa eikä sitä, miten isku olisi vaikuttanut Venäjän polttoainevientiin tai tuloihin. Lukoilin Nizhny Novgorodorgsintez -jalostamoon Kstovossa kohdistuneesta iskusta ei ole saatavilla riittävästi varmennettua tietoa vaikutusten arvioimiseksi.

Zelenskyi yhdisti tavoitteensa pysähtyneisiin rauhanneuvotteluihin

Zelenskyi perusteli mahdollista eskalaatiota Venäjän jatkuvilla hyökkäyksillä ja sillä, ettei Moskova hänen mukaansa ollut valmis etenemään kohti neuvoteltua rauhaa. Lausunto annettiin sen jälkeen, kun rauhanneuvotteluiden kerrottiin olevan ”syvässä pysähdyksessä”. 10

CIA:n johtajan John Ratcliffen Moskovan-vierailu tarjosi tilanteelle diplomaattista taustaa, mutta sen ei voida sanoa johtaneen läpimurtoon. Reutersin mukaan Ratcliffe matkusti Moskovaan 25. elokuuta ja tapasi venäläisiä viranomaisia. CNN ja Kremlin tiedottaja Dmitri Peskov kertoivat, ettei Ratcliffe tavannut Putinia.

Muiden raporttien mukaan Ratcliffe välitti Venäjälle synkän arvion sodan kulusta ja kannusti neuvotteluihin. Tiedot perustuvat kuitenkin mediaraportteihin ja nimettömiin lähteisiin, eivät yhteen virallisesti vahvistettuun kokousohjelmaan.

Mitä Ratcliffen vierailusta tiedetään?

Vahvimmin tuettu kokonaiskuva on seuraava:

• Ratcliffe vieraili Moskovassa ja keskusteli Venäjän tiedustelupalvelun tai muiden valtionhallinnon edustajien kanssa.
• Vierailua kuvattiin ensimmäiseksi tiedossa olevaksi Yhdysvaltain keskustiedustelupalvelu CIA:n johtajan Moskovan-matkaksi sitten William Burnsin vuonna 2021 tekemän vierailun.
• Käytettävissä olevat lähteet eivät vahvista, että Ratcliffe olisi tavannut Vladimir Putinin. Saatavilla olevien tietojen mukaan hän ei tavannut presidenttiä.
• Raportit poikkeavat toisistaan siinä, korostuivatko keskusteluissa Ukrainan rauhanneuvottelut, mahdolliset NATO-riskit vai Venäjän suhteet Iraniin. Näitä tietoja on siksi pidettävä raportoituna tietona, ei yhtenä virallisesti vahvistettuna asialistana.

Venäjän iskut ovat vaatineet siviiliuhreja Ukrainassa

Samaan aikaan Venäjän iskut eri puolilla Ukrainaa ovat tappaneet ja haavoittaneet siviilejä. Ukraina on perustellut drooniohjelmansa laajentamista osittain tarpeella vastata näihin hyökkäyksiin.

• Kiova: Droonien jäänteet haavoittivat neljää ihmistä pääkaupunkiin kohdistuneessa iskussa Reutersin mukaan. 4 Erillisessä, raskaammassa Kiovan alueen pommituksessa kuoli raporttien mukaan vähintään 16 ihmistä ja haavoittui 33.
• Sumy: Venäjän drooni-iskut tappoivat BBC:n mukaan kaksi ihmistä. 3
• Harkova: Lounasaikaan kauppakeskukseen kohdistuneessa iskussa kuoli yksi ihminen ja kaksi loukkaantui. Erillisessä ohjusiskussa alueen kylään kuoli vähintään 10 ihmistä ja haavoittui 17. 42
• Herson: Lähdeaineistossa kerrotaan alueella tapahtuneista tappavista Venäjän iskuista. Niihin kuului bussiin kohdistunut drooni-isku, jossa kuoli vähintään neljä ihmistä ja haavoittui neljä. Aineisto ei kuitenkaan vahvista, että kyseessä olisi sama Hersonin tapaus kuin alkuperäisessä kysymyksessä.

Uhriluvut koskevat eri tapahtumia ja ajankohtia, joten niitä ei pidä laskea yhdeksi kokonaismääräksi. YK:n laajemman seurannan mukaan Venäjän hyökkäyksissä kuoli Ukrainassa vuoden 2026 kuuden ensimmäisen kuukauden aikana vähintään 1 396 siviiliä ja haavoittui 7 978. 13

Mitä 1 000 droonin tavoite merkitsee?

Tavoite kertoo pyrkimyksestä muuttaa Ukrainan pitkän kantaman kampanja jatkuvaksi teolliseksi järjestelmäksi. Sen tarkoitus olisi samanaikaisesti torjua yhä kehittyneempiä venäläisiä hyökkäysdrooneja ja aiheuttaa toistuvia kustannuksia Venäjän sotilas- ja energiainfrastruktuurille.

Auki jäävät kuitenkin keskeiset kysymykset: pystyykö Ukraina saavuttamaan tavoitteen, kuinka moni drooni läpäisisi Venäjän ilmapuolustuksen ja aiheuttaisivatko jalostamoihin kohdistuvat iskut pitkäkestoisia polttoainepulaa. Tässä vaiheessa ilmoitusta on perustelluinta pitää julkilausuttuna laajentamistavoitteena, ei näyttönä valmiista 1 000 dronen päivittäisestä suorituskyvystä.