Iran valmistelee ehtoja Hormuzinsalmen avaamiselle

Iran on siirtynyt suorasta kieltäytymisestä kohti epäsuoraa diplomaattista prosessia Hormuzinsalmen avaamiseksi. Iranin korkeimman kansallisen turvallisuusneuvoston sihteeri Mohsen Rezaei kertoi, että välittäjät olivat pyytäneet Teherania laatimaan luettelon liikenteen palauttamisen ehdoista. Iran ei kuitenkaan ole luvannut avata salmea, ja laivaliikenne on yhä huomattavasti tavanomaista vähäisempää. 91021

Mitä muuttui 28. elokuuta?

Rezaein mukaan Qatar ja Pakistan olivat pyytäneet Irania määrittelemään vaatimuksensa. Viimeisimpien tietojen perusteella Qatar on korostanut uudelleen merenkulun vapautta, kun taas Washington on painottanut taloudellista painostusta suorien neuvottelujen sijaan. 1021

Muutos on merkittävä siksi, että Teheran valmistelee nyt neuvotteluasiakirjaa sen sijaan, että se vain toistaisi salmen pysyvän suljettuna. Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että sopimus olisi syntynyt tai että rajoittamaton laivaliikenne olisi palaamassa lähiaikoina.

Mitä ehtoja Iran on asettanut?

Iran on sitonut Hormuzinsalmen täyden avaamisen laajempaan poliittiseen ratkaisuun Yhdysvaltojen kanssa. Rezaei on nostanut esiin muun muassa seuraavat vaatimukset:

• Yhdysvaltojen johtaman sodan ja merisaarron lopettaminen;
• Iranin jäädytettyjen varojen vapauttaminen; sekä
• koko alueen kattava tulitauko, johon kuuluisivat myös Gazan ja Libanonin konfliktit. 1412

Iranilaisviranomaiset ovat lisäksi yhdistäneet salmen avaamisen kesäkuussa kaatuneen väliaikaisen sopimuksen ehtoihin. Niihin kuuluivat Iranin satamiin ja öljyvientiin kohdistuvien rajoitusten poistaminen, sotilaallisten uhkien ja operaatioiden lopettaminen sekä jäädytettyjen varojen vapauttaminen. 19

Näin kiista koskee paljon muutakin kuin merenkulun turvallisuutta. Teheran käsittelee kulkua Hormuzinsalmen kautta osana laajempaa neuvottelukokonaisuutta, johon liittyvät pakotteet, sotilaallinen painostus, alueelliset konfliktit ja taloudelliset myönnytykset.

Qatar ja Pakistan välittävät – suoria Yhdysvaltain ja Iranin neuvotteluja ei ole vahvistettu

Qatar ja Pakistan on nimetty välittäjiksi, jotka pyrkivät kaventamaan Iranin ja Yhdysvaltojen näkemyseroja. Qatar on kertonut sovittelun edistyvän, mutta Teheran on aiemmin kiistänyt väitteet suorien Yhdysvaltain ja Iranin neuvottelujen käynnistymisestä. Presidentti Donald Trump sanoi 18. elokuuta, ettei neuvotteluja käyty eikä niitä ollut sovittu.

Diplomaattinen yhteys on siis epäsuora ja hauras. Välittäjien ilmoittamaa edistystä ei pidä tulkita Washingtonin ja Teheranin väliseksi kahdenväliseksi sopimukseksi tai päätökseksi palauttaa normaali merenkulku.

Iranin ja Omanin suunnittelema reitti on erillinen järjestely

Iran ja Oman ovat keskustelleet väliaikaisesta reitistä salmen läpi. Suunnitelmaan kuuluu liikenteen hallintaa sekä koordinoitu miinanraivausoperaatio. Ehdotettu käytävä kulkisi osittain Iranin ja osittain Omanin aluevesillä. 910

Iran on toistuvasti korostanut, ettei Omanin kanssa tehtävä sopimus automaattisesti avaisi koko vesiväylää. Se voisi sen sijaan tarjota rajatun mekanismin tietyille kaupallisille aluksille samalla, kun laajempi poliittinen kiista jatkuisi. Aiemmissa raporteissa Iranin on kerrottu haluavan hallita salmeen saapuvaa liikennettä ja valvoa salmesta poistuvia aluksia sekä säilyttää mahdollisuuden puuttua liikenteeseen tarvittaessa. 8

Ero on neuvottelujen ymmärtämisen kannalta olennainen: hallinnoitu kaista ei ole sama asia kuin rajoittamaton merenkulun vapaus.

Miinanraivausta koskevissa tiedoissa on ristiriitoja

Raportit kuvaavat salmen turvallisuustilanteesta kilpailevia väitteitä. Iran ja Oman ovat keskustelleet yhteisestä miinanraivaushankkeesta osana suunniteltua käytävää, kun taas Trump on sanonut kansainvälisillä vesillä olevien miinojen tulleen poistetuiksi tai räjäytetyiksi ja varoittanut uusien miinojen laskemisesta.

Saatavilla olevat tiedot tukevat kuvausta Iranin ja Omanin yhteisestä miinanraivausaloitteesta. Ne eivät vahvista erillistä Qatarin ja Iranin yhteistä miinanraivausprojektia. Qatarin dokumentoitu rooli liittyy ennen kaikkea välitystyöhön ja jännitteiden lievittämiseen. 11

Laivaliikenne on edelleen romahtanut

Kaupallisia aluksia kulkee Hormuzinsalmen kautta edelleen, mutta liikenne on jäänyt useina päivinä yksinumeroiseksi. Reutersin mukaan 26. elokuuta salmen ylitti viisi hyödykekuljetuksiin käytettyä alusta, kun kymmenen päivän keskiarvo oli 15. Elokuun 21. päivänä ylityksiä oli seitsemän. 17

Liikenne oli vielä tätäkin vähäisempää eräänä viikonloppuna: Reuters kirjasi lauantaille viisi ylitystä ja seuraavalle sunnuntaille ei yhtään. Edellisenä viikonloppuna ylityksiä oli ollut 31.

Ennen kriisiä salmen kautta kulki Reutersin mukaan yleensä noin 130–140 alusta päivässä. 18 Siksi väite siitä, että vesiväylä on yksinkertaisesti ”auki”, ei kuvaa kaupallisen merenkulun todellisia olosuhteita. Jotkin alukset liikkuvat, mutta liikenteen määrä ja turvallisuustilanne poikkeavat jyrkästi kriisiä edeltäneestä tilanteesta.

Saatavilla oleva aineisto ei vahvista itsenäisesti tarkempaa väitettä siitä, että päivittäinen liikenne olisi pudonnut 73 aluksesta kahteen, eikä se varmista täysin öljyvirtojen laskua yli 20 miljoonasta barrelista noin viiteen miljoonaan barreliin päivässä. Tiedot tukevat kuitenkin kaupallisen laivaliikenteen laajaa romahdusta sekä jatkuvien hyökkäysten ja operaattoreiden vakavan epävarmuuden kuvausta. 1720

Miksi sopimukseen on vaikea päästä?

Keskeiset esteet liittyvät toisiinsa:

1. Pakotteet ja jäädytetyt varat: Iran haluaa taloudellista helpotusta ja pääsyn ulkomailla oleviin varoihinsa. 119
2. Sotilaallinen painostus ja satamarajoitukset: Teheran vaatii Yhdysvaltojen saarron ja sotilasoperaatioiden lopettamista. 419
3. Alueelliset tulitauot: Iran on yhdistänyt Hormuzin laajempaan tulitaukoon, joka kattaisi Gazan ja Libanonin. 1213
4. Merenkulun turvallisuus: Kaikki käytävät tarvitsisivat uskottavat takeet hyökkäyksiä, miinoitusta ja kaupallisten alusten häirintää vastaan. 20
5. Liikenteen hallinta: Iran on pyrkinyt saamaan virallisen roolin merenkulun valvonnassa, kun taas Yhdysvallat ja muut alueen toimijat ovat vastustaneet järjestelyä, joka voisi antaa yksipuoliselle määräysvallalle hyväksynnän kansainvälisellä vesiväylällä.

Väliaikainen tai kokeiluluonteinen käytävä voisi vähentää välittömiä riskejä, mutta aiemmat käytäväneuvottelut eivät ole johtaneet pysyvään normalisoitumiseen. Avoin kysymys on, voidaanko rajattu turvallisuusjärjestely erottaa laajemmasta poliittisesta kiistasta – vai jatkaako Teheran Hormuzin kautta kulkemisen käyttämistä vipuvartena kokonaisratkaisun saavuttamiseksi.

Mitä seuraavaksi kannattaa seurata?

Lähiajan realistisin vaihtoehto on rajattu ja välitetty järjestely laivaliikenteen turvaamiseksi, ei salmen täydellinen avaaminen. Tärkeitä merkkejä ovat se, julkaiseeko Iran ehtonsa, pystyvätkö Qatar ja Pakistan välittämään Washingtonin vastauksen, saavatko Iran ja Oman käytännön järjestelyt viimeisteltyä ja kasvaako kaupallinen liikenne pysyvästi nykyistä yksinumeroista tasoa suuremmaksi.

Toistaiseksi kyse on diplomaattisesta liikkeestä ilman avaamissopimusta: Iran valmistelee ehtoja, välittäjät ovat aktiivisia ja erillinen Omanin kautta kulkeva käytävä on yhä keskustelun alla. Hormuzinsalmen normaalia merenkulkua ei ole palautettu. 91021