Yhdysvallat painostaa Israelia Länsirannan väkivallasta ja Gazan tulitauon riskeistä

Washingtonin paine kohdistui kahteen rintamaan

Yhdysvaltain Israelille osoittama painostus nousi 26. elokuuta poikkeuksellisen näkyväksi kahdessa erillisessä, mutta strategisesti toisiinsa liittyvässä kysymyksessä: Länsirannan uudisasukkaiden väkivallassa ja Gazan tulitauon sekä Hamasin aseistariisunnan tulevaisuudessa.

Molemmissa tapauksissa Washingtonin huoli oli samankaltainen. Toimet, joita perustellaan turvallisuudella, voivat samalla horjuttaa Yhdysvaltain tukemia diplomaattisia järjestelyjä.

Mitä Tel Avivissa tapahtui?

Raporttien mukaan Yhdysvaltain valtuuskunta nuhteli Israelin korkea-arvoista virkamiestä Länsirannan uudisasukkaiden vakavaksi ja pahenevaksi kuvailtuun väkivaltaan liittyen. Valtuuskunta arvosteli palestiinalaisiin ja heidän omaisuuteensa kohdistuneita väkivallantekoja, ryöstelyä ja hyökkäyksiä sekä varoitti Israelia pitämästä Yhdysvaltain tukea automaattisena. Vierailu liittyi myös Israelin turvallisuuskokoukseen, jonka Washington oli pyytänyt koolle. 16

Kokouksen tarkkaa sanamuotoa ei ole julkaistu virallisena pöytäkirjana tai lausuntona, joten valtuuskunnan yksittäisiin ilmaisuihin on syytä suhtautua varauksella. Yhdysvaltain kasvava huoli Länsirannan tilanteesta näkyi kuitenkin myös muussa uutisoinnissa ja Yhdysvaltain kongressin jäsenten julkisissa kannanotoissa.

Israelin turvallisuusjohto varoitti tilanteen riistäytymisestä

Kaksi päivää aiemmin pääministeri Benjamin Netanjahu oli pitänyt turvallisuuskatsauksen Israelin asevoimien, IDF:n, keskisen alueen komentokeskuksessa. Mukana olivat puolustusministeri Israel Katz, IDF:n komentaja Eyal Zamir sekä muita sotilas- ja tiedustelujohdon edustajia. 7

Kokous järjestettiin tilanteessa, jossa Israelin oma turvallisuusjohto oli varoittanut uudisasukasväkivallan seurauksista. Keskisen alueen komentaja, kenraalimajuri Avi Bluth, sanoi raporttien mukaan niin sanotun ”nationalistisen rikollisuuden” – raportoinnissa uudisasukkaiden hyökkäyksistä käytetyn termin – voivan sytyttää laajemman eskalaation Länsirannalla. Hänen mukaansa joukkoja jouduttiin samalla siirtämään terrorismin vastaisista tehtävistä tällaisiin välikohtauksiin. 36

The Jerusalem Post kertoi erikseen Zamirin varoittaneen alueella kytevästä ”räjähdyksestä”. 2 Tällä oli poliittisesti merkitystä: uudisasukkaiden väkivaltaa ei kuvattu enää vain lainvalvonnan tai politiikan ongelmaksi, vaan Israelin turvallisuuteen suoraan vaikuttavaksi tekijäksi.

Qusran piiritys teki Yhdysvaltain arvostelusta konkreettista

Yhdysvaltain arvostelu oli saanut jo aiemmin poikkeuksellisen julkisen muodon Länsirannan Qusrassa, jossa uudisasukkaat piirittivät palestiinalaisia koteja. Yksi kodeista kuului palestiinalais-amerikkalaiselle perheelle.

Yhdysvaltain Israelin-suurlähettiläs Mike Huckabee kutsui tapahtumaa ”hirvittäväksi terroriteoksi” ja kertoi Yhdysvaltain suurlähetystön painostaneen Israelin joukkoja puuttumaan tilanteeseen.

Huckabee on tunnettu Israelin ja siirtokuntaliikkeen näkyvänä tukijana, mikä teki lausunnosta erityisen merkittävän. Reutersin mukaan hän varoitti myöhemmin uudisasukkaita ottamasta palestiinalais-amerikkalaisten omistamaa omaisuutta haltuunsa ja sanoi, että vastuulliset voivat joutua Yhdysvaltain pakotteiden kohteiksi.

Qusran tapahtumat antoivat laajemmalle kiistalle konkreettisen ytimen: pystyykö Israel estämään palestiinalaisiin kohdistuvia hyökkäyksiä, suojelemaan Yhdysvaltain kansalaisia ja saattamaan tekijät vastuuseen?

Senaatin demokraatit lisäsivät painetta

Yhdysvaltain senaatin 47 demokraatista 45 vaati 26. elokuuta Netanjahua puuttumaan Länsirannan uudisasukasväkivallan väitettyyn kasvuun. Senaattorit kehottivat Israelia antamaan poliisille ja armeijalle selkeät ohjeet väkivaltaisten yhteenottojen estämiseksi ja niihin puuttumiseksi riippumatta siitä, kuka on vastuussa.

Lisäksi he vaativat tutkimuksia yhdeksän Yhdysvaltain kansalaisen kuolemista Länsirannalla tammikuun 2022 jälkeen. 1

Senaattorien kirje ei ollut koko Yhdysvaltain hallinnon yhteinen kannanotto, eikä sitä pidä sekoittaa Tel Avivissa toimineeseen valtuuskuntaan. Se osoitti kuitenkin, että Länsirannan tilanne oli noussut merkittäväksi kysymykseksi myös Washingtonissa.

Mitä YK:n raportointi kertoo?

Yhdistyneiden kansakuntien turvallisuusneuvosto oli käsitellyt palestiinalaisiin ja heidän omaisuuteensa kohdistuneiden Israelin uudisasukkaiden hyökkäysten lisääntymistä. 13

Jotkin poliitikkojen ja tiedotusvälineiden kuvaukset ovat puhuneet ennätyksellisestä tai kaikkien aikojen korkeimmasta väkivallan tasosta. Käytettävissä oleva aineisto ei kuitenkaan sisällä täydellistä tilastollista pohja-aineistoa eikä osoita, että tällaisesta johtopäätöksestä vallitsisi yksimielisyys.

Varovaisin tulkinta on, että YK:n raportointi vahvisti huolen väkivallan jatkuvasta kärjistymisestä. Väite kaikkien aikojen ennätyksestä on syytä esittää lähteeseen sidottuna väitteenä, ei lopullisesti vahvistettuna tilastofaktana.

Gazassa varoitettiin ”paluupisteestä”

Samana päivänä Yhdysvaltain presidentti Donald Trumpin johtaman Board of Peace -elimen Gazan korkea edustaja Nickolay Mladenov varoitti YK:n turvallisuusneuvostossa, että Israelin ja Hamasin tulitaukoprosessin epäonnistuminen voisi johtaa ”paluupisteeseen, josta ei ole enää paluuta”.

Mladenovin mukaan taistelujen täysi jatkuminen merkitsisi sitä, ettei jäljelle jäisi palattavaa tiekarttaa, paikalle lähetettävää hallintoa tai juurikaan jälleenrakennettavaa. 19

Mladenov arvosteli myös Israelin jatkuvia iskuja. Hänen mukaansa iskut, jotka eivät vastaa välittömään uhkaan tai joita ei käsitellä sopimuksen mukaisessa osapuolten yhteensovittamismekanismissa, voivat vahingoittaa prosessia ja vaikeuttaa Hamasin aseistariisuntaa.

Board of Peacen ilmoittama lopputavoite on edelleen aseiden täydellinen poistaminen käytöstä Gazassa ja siirtyminen aseellisten ryhmien hallinnosta siviilihallintoon. 17 Mladenovin Israelia kohtaan esittämä arvostelu ei siten ollut Hamasin tukemista. Hänen argumenttinsa oli, että sotilaalliset toimet voivat tuoda rajallisia välittömiä turvallisuushyötyjä, mutta samalla aiheuttaa paljon suurempia strategisia tappioita tulitauolle ja aseistariisunnalle.

Israel ja rauhanelin kiistelevät etenemisjärjestyksestä

Israelin raportoitu kanta on, että IDF jatkaa Gazan demilitarisointia kaikilla tarpeellisiksi katsomillaan keinoilla. Netanjahu on niin ikään torjunut ajatuksen Israelin vetäytymisestä ennen kuin Hamas on täysin riisuttu aseista, kertoo Board of Peacen ehdotusta käsitellyt uutisointi.

Kiistan ydin voidaan tiivistää näin:

• Israelin painotus: Sotilaallista painostusta on jatkettava, kunnes Hamasin aseet ja sotilaallinen kapasiteetti on poistettu.
• Board of Peacen painotus: Jatkuvat iskut voivat horjuttaa tulitaukoa, estää väliaikaishallinnon sijoittamisen Gazaan ja tuhota poliittiset edellytykset todennettavalle aseistariisunnalle.

Rauhanelin on arvostellut myös Hamasia sen sitoumusten ja paikan päällä vallitsevan tilanteen välisestä kuilusta. Tiekarttaa koskevien tietojen mukaan Hamas on muodollisesti hyväksynyt prosessin, joka johtaisi aseistariisuntaan ja hallinnollisen vallan siirtämiseen, mutta analyytikot ovat varoittaneet toimeenpanon epävarmuudesta.

Ilman toimivia valvontamekanismeja sopimus voi hajota

Keskeinen kysymys ei ole vain se, onko Hamas tehnyt muodollisen sitoumuksen. Ratkaisevaa on, sisältääkö järjestely toimivat menettelyt aseiden käytöstä poistamisen todentamiseen, kiistojen ratkaisemiseen, väitettyjen rikkomusten käsittelyyn ja prosessin käynnistämiseen uudelleen rikkomuksen jälkeen.

Mekanismit ovat tärkeitä, koska molemmat osapuolet voivat kuvata omaa voimankäyttöään puolustukselliseksi ja syyttää samalla toista sopimusrikkomuksesta. Jos sopimuksen noudattamista ei voida luotettavasti todentaa ja rikkomuksiin puuttua, jokainen välikohtaus voi muodostua syyksi hylätä koko tiekartta – sen sijaan että se olisi ongelma, jonka järjestely pystyy käsittelemään.

Washington Institute kuvasi Hamasin hyväksyntää poliittiseksi läpimurroksi, mutta korosti toimeenpanon huomattavaa epävarmuutta.

Laajempi merkitys

Elokuun 26. päivän tapahtumat viittasivat siihen, että Washington käsittelee Länsirannan uudisasukkaiden hyökkäyksiä ja Gazan iskuja yhä selvemmin asioina, joiden seuraukset ulottuvat Israelin välitöntä turvallisuuspolitiikkaa laajemmalle.

Länsirannalla Israelin komentajat varoittivat uudisasukasväkivallan voivan ruokkia laajempaa palestiinalaista eskalaatiota. Gazassa Board of Peace puolestaan varoitti jatkuvan sotilaallisen toiminnan voivan tuhota Hamasin aseistariisuntaan tarkoitetun kehyksen.

Yhteinen viesti oli strateginen, ei vain retorinen: Yhdysvaltain tuki ei poista niiden toimien kustannuksia, jotka horjuttavat alueita, vaarantavat Yhdysvaltain kansalaisia tai heikentävät diplomaattisia järjestelyjä. Ratkaisua ei kuitenkaan ollut näköpiirissä. Israel painotti edelleen Hamasin vastaista sotilaallista toimeenpanoa, kun taas Yhdysvaltain virkamiehet ja lainsäätäjät vaativat pidättyvyyttä, vastuuvelvollisuutta ja diplomaattisen prosessin säilyttämistä.