Vietnam muuttaa ulkomaisten investointien strategiaa – nyt tavoitteena ovat teknologia ja innovaatiot

Vietnam kilpailee edelleen aktiivisesti ulkomaisista investoinneista, mutta kilpailun ehdot ovat muuttumassa. Hanoissa 26. ja 27. elokuuta 2026 järjestetyissä tapaamisissa pääministeri Le Minh Hung pyysi kiinalaisia yrityksiä ja Samsung Electronicsia tuomaan Vietnamiin muutakin kuin pääomaa ja tehdaskapasiteettia: kehittynyttä teknologiaa, tutkimusta ja kehitystä, koulutettuja insinöörejä, teknologiansiirtoa sekä vahvempia yhteyksiä kotimaisiin yrityksiin. 134

Viesti heijastaa politbyroon 10-NQ/TW-päätöslauselman linjaa. Vietnam pyrkii siirtymään mallista, jossa ulkomaisia investointeja houkutellaan ennen kaikkea määrän perusteella, kohti korkeamman lisäarvon investointiekosysteemiä, joka rakentuu teknologian, innovaatioiden, teollisten klustereiden ja globaalien arvoketjujen ympärille.

Mitä Vietnam odottaa kiinalaisilta sijoittajilta?

Tapaamisessa Vietnamissa toimivien kiinalaisyritysten kanssa Hung kehotti yrityksiä muuttamaan maiden ylimmän tason sopimukset konkreettisiksi hankkeiksi ja tuotteiksi. Ensisijaisia aloja ovat Vietnamin ja Kiinan väliset rautatieyhteydet, kaupunkirautatiet, logistiikka, älykkäät rajanylityspaikat, puhdas energia, nykyaikainen jalostus ja valmistava teollisuus sekä tekoälyn, puolijohteiden, 5G:n ja big datan kaltaiset korkean teknologian alat.

Pyyntö ei koskenut vain rahoitusta tai rakennushankkeita. Hung halusi yrityksiltä kehittynyttä teknologiaa, johtamisosaamista, kansainvälisesti kilpailukykyisiä ratkaisuja, tutkimus- ja kehitystyötä, teknologiansiirtoa, työvoiman kouluttamista ja ympäristöystävällisempää tuotantoa. Hän korosti myös yhteistyötä vietnamilaisten yritysten kanssa, jotta ulkomaiset investoinnit vahvistaisivat paikallisten yritysten osallistumista toimitusketjuihin ja kasvattaisivat kotimaista arvonlisää.

Näin tarkasteltuna kiinalaiset investoinnit eivät ole Hanoille vain pääomaa, vaan mahdollinen strategisen osaamisen lähde. Infrastruktuuri voi parantaa yhteyksiä ja teollista kapasiteettia, kun taas digitaaliset ja korkean teknologian hankkeet voivat auttaa Vietnamia rakentamaan osaamista aloilla, joiden merkitys talouden kilpailukyvylle kasvaa nopeasti.

Kiinan asema Vietnamissa ja 5G:n vaikea tasapainoilu

Kiinalaisyrityksillä on jo vahva jalansija Vietnamissa. Heinäkuun 2026 loppuun mennessä niillä oli Vietnamissa yli 7 000 aktiivista hanketta ja lähes 37 miljardin dollarin rekisteröity pääoma. Viime vuosina investoinnit ovat laajentuneet perinteisestä valmistavasta teollisuudesta infrastruktuuriin, energiaan, elektroniikkaan ja teknologiaan. 4

Mittakaava tarjoaa Vietnamille mahdollisuuden, mutta teknologiaan liittyvä yhteistyö tuo mukanaan myös strategisia kompromisseja. Vietnam on hiljattain solminut 5G-verkon käyttöönottoon liittyviä sopimuksia Huawein ja ZTE:n kanssa, vaikka se oli vuonna 2020 liittynyt Yhdysvaltain johtamaan aloitteeseen, jossa osallistujat sitoutuivat välttämään näiden yritysten laitteita. Länsimaat ja niiden kumppanit ovat esittäneet turvallisuushuolia, kun taas Huawei ja ZTE ovat torjuneet vastaväitteet.

Tilanne osoittaa, ettei yksinkertainen ”China plus one” -strategia riitä kuvaamaan Vietnamin asemaa. Kiinalaisyritykset voivat tarjota infrastruktuurikapasiteettia, kilpailukykyisiä kustannuksia sekä kokemusta televiestinnästä ja digitaalisista järjestelmistä. Toisaalta riippuvuus kiinalaisesta teknologiasta herkillä aloilla, kuten 5G:ssä, tekoälyssä ja datainfrastruktuurissa, voi vaikuttaa siihen, miten muut kumppanit arvioivat Vietnamin investointiympäristöä. Euroopan unioni on varoittanut, että kiinalaisyritysten osallistuminen Vietnamin 5G-verkkoon voi karkottaa joitakin sijoittajia.

Vietnamin haasteena onkin houkutella teknologiaa eri puolilta maailmaa ilman, että yksittäinen investointisuhde heikentää talouden kriisinkestävyyttä, teknologista itsemääräämisoikeutta tai strategista liikkumavaraa.

Samsungilta odotetaan muutakin kuin uusia tehtaita

Tapaaminen Samsungin toimitusjohtajan Roh Tae-moonin kanssa osoitti, miten samaa politiikkaa sovelletaan jo vakiintuneeseen ulkomaiseen valmistajaan. Samsung on tehnyt Vietnamista yhden maailmanlaajuisen arvoketjunsa tärkeimmistä tuotantokeskuksista. Yhtiö on vaikuttanut maan valmistavaan teollisuuteen, vientiin, työllisyyteen ja teolliseen kehitykseen. 37

Hung pyysi silti Samsungia auttamaan Vietnamia siirtymään tuotantokeskuksesta teknologian, tutkimuksen ja kehityksen sekä innovaatioiden keskukseksi. Tavoitteet olivat seuraavat:

• toiminnan teknologisen ja innovaatiosisällön kasvattaminen Vietnamissa;
• yhteistyön laajentaminen yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa;
• insinöörien kouluttaminen ja teknologiaosaajien määrän kasvattaminen;
• todellinen teknologiansiirto; sekä
• tiiviimpi yhteistyö vietnamilaisten alihankkijoiden ja kotimaisten yritysten kanssa. 134

Samsung ilmoitti kumulatiivisten investointiensa Vietnamissa olleen 24 miljardia dollaria vuoden 2025 lopussa. Bac Ninhin ja Thai Nguyenin matkapuhelintehtaat olivat saavuttaneet 500 miljardin dollarin kumulatiivisen viennin kesäkuun 2026 loppuun mennessä, 17 vuotta tuotannon aloittamisen jälkeen. 45

Luvut osoittavat Vietnamin valmistusmallin taloudellisen arvon, mutta samalla ne selittävät, miksi Hanoi tavoittelee nyt syvempää kumppanuutta. Pelkkä vientivolyymi ei takaa, että paikalliset yritykset saavat kehittynyttä osaamista tai että tutkimus, suunnittelu ja korkean lisäarvon päätöksenteko juurtuvat Vietnamin talouteen. Seuraava tavoite on saada suurempi osa näistä hyödyistä maan sisälle.

Roh sanoi Samsungin pitävän Vietnamia strategisena tutkimuksen, kehityksen ja korkean teknologian kumppanina. Yhtiö kertoi jatkavansa tutkimus- ja kehitysinvestointeja sekä teknologia-alan työvoiman kouluttamista. Lisäksi se aikoo laajentaa Hanoin tutkimus- ja kehityskeskuksen yhteistyötä vietnamilaisten yliopistojen kanssa ja investoida osaamiseen sekä teknologiseen kapasiteettiin. 4

Miten 10-NQ/TW muuttaa investointipolitiikkaa?

Politbyroon 8. kesäkuuta 2026 julkaisema 10-NQ/TW-päätöslauselma tarjoaa kehyksen muutokselle. Sen keskeinen ajatus on siirtyä ulkomaisen pääoman houkuttelemisesta kohti strategista ulkomaisen pääoman varaan rakentuvaa taloutta, joka vahvistaa kansallista kilpailukykyä ja pitkän aikavälin kasvua.

Päätöslauselmassa korostuvat laadukkaat investoinnit, kehittynyt teknologia, kestävyys, teknologiansiirto sekä ulkomaisten ja vietnamilaisten yritysten tiiviimmät yhteydet. Investointeja halutaan järjestää teollisten klustereiden, arvoketjujen ja innovaatioekosysteemien ympärille sen sijaan, että kyse olisi yksittäisistä hankkeista, jotka kilpailevat lähinnä sijainnilla tai kannustimilla.

Hanoissa järjestetyt kaksi tapaamista sovelsivat tätä linjaa eri tavoin:

• Kiinalaisten sijoittajien kanssa Vietnam haki strategista infrastruktuuria ja digitaalisen teknologian kärkiosaamista, mutta liitti pyyntöön koulutuksen, teknologiansiirron, vihreämmän tuotannon ja kotimaiset toimitusketjut.
• Samsungin kanssa Vietnam pyrki hyödyntämään menestynyttä tuotantokeskusta ponnahduslautana tutkimukseen ja kehitykseen, yliopistoyhteistyöhön, insinööriosaamiseen ja korkeampaan teknologiseen sisältöön. 34

Kysymys ei enää ole vain siitä, kuinka paljon pääomaa hanke tuo. Yhä tärkeämpää on se, millaista osaamista ja kapasiteettia Vietnamiin jää hankkeen käynnistyttyä.

Mitä tämä merkitsee Vietnamille?

Tapaamiset viittaavat siihen, että Vietnam haluaa pysyä avoimena sijoittajille Kiinasta, Etelä-Koreasta, Yhdysvalloista, Euroopasta ja muilta markkinoilta, mutta suhtautua aiempaa valikoivammin siihen, mitä taloudellista hyötyä investoinneilta odotetaan. Tavoitteena ei ole luopua valmistavasta teollisuudesta. Sen sijaan valmistusta, infrastruktuuria ja digitaalisia investointeja halutaan käyttää Vietnamin teknologisen osaamisen, työvoiman, alihankintaverkostojen ja innovaatioiden vahvistamiseen.

Strategia on myös eräänlaista taloudellista tasapainoilua Yhdysvaltojen ja Kiinan välisen tekoälyä, puolijohteita, dataa ja televiestintää koskevan kilpailun keskellä. Vietnam haluaa päästä käsiksi eri lähteistä tulevaan pääomaan ja teknologiaan, mutta samalla rakentaa kotimaisia hyötyvaikutuksia, jotka vähentävät riippuvuutta ajan mittaan. Huawei- ja ZTE-keskustelu osoittaa, kuinka vaikeaa tämä on: sama teknologiakumppanuus, joka voi nopeuttaa infrastruktuurin rakentamista, voi herättää kysymyksiä turvallisuudesta, sijoittajien luottamuksesta ja strategisesta suuntautumisesta. 1

Kahden tapaamisen selkein viesti on, ettei Vietnam enää markkinoi pelkkää edullista tuotantokapasiteettia täydellisenä investointitarjouksena. Hanoi haluaa ulkomaisten yritysten auttavan teollisen ja innovaatioekosysteemin rakentamisessa – sellaisen, jossa arvo syntyy viennin lisäksi tutkimuksesta, osaamisesta, paikallisista toimittajista ja teknologisesta kyvykkyydestä.