Mitä tiedetään Venäjän 27. elokuuta Ukrainaan tekemästä ohjus- ja lennokkihyökkäyksestä?

Venäjä teki 26.–27. elokuuta yöllä laajan ohjus- ja lennokkihyökkäyksen Ukrainaan. Hyökkäys jatkui aamulla uusina lennokkiaaltoina Kiovan yllä. Ukrainan ilmavoimien mukaan Venäjä laukaisi 258 lennokkia sekä ballistisia ja meritorjuntaohjuksia. Venäjän viranomaiset puolestaan kuvasivat iskua laajaksi operaatioksi, joka kohdistui yhdeksässä ukrainalaiskaupungissa sijaitseviin kohteisiin. Ukrainan mukaan 233 ilma-asetta torjuttiin tai tehtiin muulla tavoin vaarattomaksi, mutta ohjuksia ja lennokkeja osui silti satamiin, teollisuuslaitoksiin, logistiikkakohteisiin ja muuhun infrastruktuuriin. 10 16

Millaisia aseita Venäjä käytti?

Ukrainan ilmoittama hyökkäyksen kokoonpano oli seuraava:

• 258 lennokkia, joihin kuului Shahed-tyyppisiä hyökkäyslennokkeja, Gerbera-harhamaaleja ja muita miehittämättömiä järjestelmiä. Noin kolmasosan kerrottiin olleen suihkumoottorilla varustettuja.
• Kaksi Oniks-meritorjuntaohjusta, jotka laukaistiin Venäjän miehittämältä Krimiltä.
• Määrittelemätön määrä Iskander-M/KN-23-ballistisia ohjuksia Venäjän Brjanskin ja Kurskin alueilta.
• Kolme S8000 Banderol -suihkumoottorilla toimivaa ohjusta tai harhailevaa ammusta.

Lennokkeja kerrottiin laukaistun muun muassa Kurskin, Millerovon, Orjolin ja Primorsko-Ahtarskin suunnilta.

Hyökkäyksen kaikkien ohjusten tarkkaa kokonaismäärää ei ole saatavilla olevien tietojen perusteella mahdollista vahvistaa. Erityisesti ballististen ohjusten lukumäärää ei ilmoitettu. 16

Kuinka paljon Ukrainan ilmapuolustus torjui?

Ukrainan ilmavoimat ilmoittivat, että puolustusvoimat neutraloivat 233 venäläistä ilma-asetta. Ilmoitettu jakauma oli:

• seitsemän ballistista ohjusta;
• yksi Oniks-ohjus;
• kolme Banderol-asetta; sekä
• 222 lennokkia.

Lukuja on syytä pitää Ukrainan omana operatiivisena raporttina, ei riippumattomasti vahvistettuna kokonaistilastona. Osa lähteistä puhuu alasampumisesta, kun taas osa laskee mukaan myös elektronisesti häirityt tai muulla tavoin toimintakyvyttömiksi tehdyt aseet.

Mihin hyökkäys kohdistui?

Venäjän puolustusministeriö sanoi yön yli jatkuneen iskun kohdistuneen sotatoimiin liittyviin kohteisiin yhdeksässä ukrainalaiskaupungissa. Venäjän kuvauksen mukaan mukana oli teollisuuslaitoksia, öljynjalostamoja, logistiikkakeskuksia ja satamainfrastruktuuria. 10 11

Ukrainan viranomaiset ja silminnäkijät kertoivat iskuista Kiovassa, satamissa, teollisuusalueilla ja vähittäiskaupan jakelukeskuksissa. Kiovassa ilmapuolustuksen kuultiin torjuvan lennokkiaaltoja vielä aamulla, kun ihmiset olivat matkalla töihin. 16

Saatavilla olevat lähteet eivät kuitenkaan vahvista kaikkia alkuperäisessä kysymyksenasettelussa mainittuja paikkoja tai vaurioita. Niiden perusteella ei voida varmistaa esimerkiksi yksittäisiä osuma- ja putoamispaikkoja Kryvyi Rihissä ja Odessan alueella eikä väitteitä Valeri Lobanovskyi -stadionin, koulujen, terveydenhuollon tilojen, kotien, Odessan asuinrakennusten tai viljasiilon vaurioitumisesta juuri tässä 27. elokuuta tapahtuneessa iskussa.

Kuolonuhrit, vauriot ja tulipalot

Saatavilla olevat raportit vahvistavat, että hyökkäys aiheutti vaurioita ja henkilövahinkoja, mutta niiden perusteella ei voi muodostaa kattavaa koko Ukrainan kuolonuhrien määrää. Yhden ukrainalaisraportin mukaan ainakin yksi ihminen kuoli ja useita loukkaantui.

Reutersin mukaan ohjuksia ja lennokkeja osui Ukrainan satamiin, teollisuuskohteisiin ja vähittäiskaupan jakelutiloihin. Raportissa mainittiin myös vilja- ja energiainfrastruktuuri. 16

Koska kyseessä oli nopeasti kehittynyt, useille alueille ulottunut hyökkäys ja osa muista raporteissa mainituista tapahtumista koskee erillisiä elokuun iskuja, eri tapahtumien kuolonuhreja, loukkaantumisia, tulipaloja ja aineellisia vahinkoja ei pidä yhdistää yhdeksi luvuksi. Varovaisin johtopäätös on, että 27. elokuuta tehty hyökkäys oli laaja, osittain torjuttu ja aiheutti vaurioita myös kohteissa, joilla oli selvä siviilimerkitys.

Mitä Venäjä sanoi kohteistaan?

Moskova ilmoitti hyökänneensä sotilaalliseen infrastruktuuriin. Sen kuvauksen mukaan kohteisiin kuului teollisuuslaitoksia, öljynjalostuskapasiteettia, logistiikkakeskuksia ja satamia. 10 11

Kyse on Venäjän väitteistä iskujen tarkoitetuista kohteista. Saatavilla olevat lähteet eivät itsenäisesti vahvista, että jokainen osuman saanut laitos olisi ollut sotilaskäytössä. Ukrainan ja kansainvälisten tiedotusvälineiden raporteissa mainittiin myös kaupallisia jakeluverkostoja ja muuta infrastruktuuria, jolla on suora vaikutus siviiliyhteiskuntaan. 16

Lähteet eivät myöskään dokumentoi vahvistettua Venäjän ilmoitusta siitä, että venäläiset olisivat tämän saman 27. elokuuta tehdyn operaation aikana ampuneet alas ukrainalaisia lennokkeja. Venäjän lennokkitorjuntaa koskevat raportit liittyvät muihin iskuihin, eikä niitä pidä liittää tähän hyökkäykseen.

Miksi Patriot-ohjusten pula on merkittävä?

Hyökkäys tapahtui tilanteessa, jossa Ukrainalla on akuutti pula Yhdysvalloissa valmistettujen Patriot-ilmatorjuntajärjestelmien torjuntaohjuksista. Patriotit ovat Ukrainalle erityisen tärkeitä, koska ne kuuluvat järjestelmiin, joilla maa pystyy torjumaan Venäjän ballistisia ohjuksia. 6 10 11

Aiemmat elokuun iskut havainnollistivat puutteen vaikutusta. Eräässä toisessa raskaassa hyökkäyksessä Ukrainan viranomaiset kertoivat Venäjän laukaisseen 27 ballistista ohjusta, joista vain yksi torjuttiin, koska Patriot-järjestelmien ohjuksia ei ollut käytettävissä. 1 6

Tämä ei tarkoita, että jokainen 27. elokuuta Ukrainaan osunut ohjus olisi läpäissyt Patriot-puolustuksen tai että ohjuspula yksin selittäisi kaikki osumat. Se osoittaa kuitenkin strategisen ongelman: Venäjä voi yhdistää suuret lennokkiaallot ballistisiin ja muihin ohjuksiin. Näin Ukraina joutuu jakamaan niukkoja torjuntaohjuksia samalla, kun sen ilmapuolustus käsittelee harhamaaleja ja edullisempia miehittämättömiä aseita.

Miksi Zelenskyi pyytää Eurooppaa hankkimaan lisää järjestelmiä?

Presidentti Volodymyr Zelenskyin vetoomus Euroopan maille lisäohjuspuolustusjärjestelmien hankkimiseksi liittyy sekä suorituskykyyn että puolustuksen kestävyyteen. Ukraina tarvitsee järjestelmiä, jotka pystyvät torjumaan vaikeasti pysäytettäviä ballistisia maaleja, mutta yhtä lailla se tarvitsee jatkuvan toimitusvarmuuden torjuntaohjuksille, jotta puolustus kestää toistuvat hyökkäykset. 6 10

1. elokuuta ilmoitetut luvut kuvaavat mittakaavaa: vaikka Ukraina kertoi neutraloineensa 233 ilma-asetta, osumia raportoitiin satamissa, teollisuuslaitoksissa ja jakeluinfrastruktuurissa. Laajempi johtopäätös ei ole vain se, että Ukraina tarvitsee lisää laukaisualustoja. Se tarvitsee pitkäkestoisesti lisää ampumatarvikkeita ja kerroksellisen ilmapuolustuksen, joka pystyy käsittelemään samanaikaisesti ohjuksia, hyökkäyslennokkeja ja harhamaaleja.