Ukrainan drooni-iskut osuivat kahteen Venäjän sodanaikaisen talouden haavoittuvaan kohtaan: massamarkkinoiden verkkokaupan jakeluun ja bensiinin tuotantoon. Välittömät fyysiset vauriot vaikuttivat paikallisilta, ja Ufan tapauksessa viranomaiset kuvasivat niitä vähäisiksi. Laajempi merkitys syntyy kuitenkin iskujen kasautumisesta: toimintaa on jouduttu keskeyttämään, suojauskustannukset kasvavat ja jo valmiiksi kireä polttoainejärjestelmä joutuu yhä suurempaan paineeseen.
4
5
Ozonin logistiikka joutui iskujen kohteeksi
Orenburgin Ozon-keskukseen osui alas ammutun dronin romua sen jälkeen, kun Venäjän viranomaiset kertoivat torjuneensa alueella kuusi droonia. Yli 300 työntekijää evakuoitiin.
1
16 Bashkortostanissa, Ufan lähellä sijaitsevan Ozonin keskuksen kerrottiin kärsineen lieviä vaurioita, ja toiminta keskeytettiin väliaikaisesti tarkastusten ajaksi. Tapahtumasta saatavilla oleva riippumattomasti varmennettu tieto on kuitenkin rajallista.
13
Kyse ei ollut yksittäisestä tapauksesta. Iskut seurasivat vähintään kuuteen Ozonin keskukseen kolmen päivän aikana kohdistunutta kampanjaa. Makhachkalan keskuksessa syttyi tulipalo ja toiminta keskeytettiin; Ozonin mukaan useita ihmisiä loukkaantui.
3
5
Wildberriesin häiriöt laajensivat vaikutuksia
Ozonin tapaukset liittyvät laajempaan venäläisen verkkokaupan logistiikkaan kohdistuvaan kampanjaan. Wildberriesin varastoista ainakin seitsemän oli aiemmin vaurioitunut, mikä vähensi yhtiön varastokapasiteettia noin kymmenellä prosentilla ja vaikutti suureen määrään alustalla myyviä pienyrityksiä.
12 Myöhemmin Tambovin alueella sijaitsevan Wildberriesin varaston kerrottiin palaneen kokonaan.
6
Taloudellisten vahinkojen tarkkaa kokonaismäärää ei ole vahvistettu, eikä esitettyjä arvioita ole riippumattomasti tarkastettu. Joissakin raporteissa Wildberriesin ja sen myyjien tappioiksi arvioitiin 600–800 miljardia ruplaa eli noin 6–8,5 miljardia dollaria. Toisissa arvioissa tuhoutuneen varaston arvoksi kuvattiin miljardeja dollareita. Lukuja on syytä pitää arvioina, ei yhtiöiden vahvistamina tilinpäätöstietoina.
10
11
NORSI-jalostamon pysähtyminen oli suurempi öljyshokki
Bashneftin Ufaneftekhim-jalostamoon 27. elokuuta kohdistuneen iskun Bashkortostanin kuvernööri kuvasi aiheuttaneen vain vähäisiä vaurioita.
4 Edellisen päivän isku Lukoilin NORSI-jalostamoon oli kuitenkin vaikutuksiltaan selvästi merkittävämpi: teollisuuslähteiden mukaan raakaöljyn käsittely keskeytyi.
NORSI on Venäjän neljänneksi suurin öljynjalostamo. Se pystyy käsittelemään noin 15 miljoonaa tonnia raakaöljyä vuodessa ja on Venäjän toiseksi suurin bensiinin tuottaja.
5 Sen pysähtyminen lisäsi häiriöitä Lukoilin muissa merkittävissä laitoksissa, kuten Permin jalostamossa, jonka toiminta keskeytyi 21. elokuuta tapahtuneen drooni-iskun jälkeen.
7
Saatavilla oleva raportointi tukee arviota Lukoilin jalostusverkoston vakavasta häiriöstä. Väitteelle, että kaikki yhtiön suuret jalostamot olisivat samanaikaisesti pysähtyneet, ei kuitenkaan ole riittävää riippumatonta vahvistusta.
Polttoainepula näkyy hinnoissa ja myyntirajoituksissa
Jalostamoihin kohdistuneet iskut ovat vähentäneet polttoaineen saatavuutta, mikä on johtanut pulaa ja hinnankorotuksia joillakin huoltoasemilla.
4
11 Viranomaiset ja polttoaineyhtiöt ovat rajoittaneet bensiinin ja dieselin myyntiä yhä useammin. Näyttö viittaa pahenevaan alueelliseen pulaan ja tapauskohtaisiin säännöstelytoimiin, ei vahvistettuun koko maan kattavaan yhtenäiseen säännöstelyjärjestelmään.
14
15
Torjuntaluvut eivät kerro koko vahinkoa
Venäjän viranomaisluvut, kuten ilmoitus kuuden dronin torjumisesta Orenburgin yllä, kuvaavat viranomaisten ilmoittamia torjuntatuloksia. Ne eivät kuitenkaan sulje pois romun aiheuttamia vaurioita tai paikallisen ilmapuolustuksen läpäisseiden droonien vaikutuksia.
1
Muualla elokuun lopun Ozon-iskut aiheuttivat ilmoitusten mukaan loukkaantumisia. Elokuun 22. päivän laajemmassa drooniaallossa kuoli raporttien mukaan vähintään kymmenen ihmistä, mutta kuolleiden määrää ei pidä yhdistää yksinomaan 27. elokuuta tapahtuneisiin Ozonin ja jalostamojen iskuihin ilman vahvempaa näyttöä.
3
8
Kreml siirtää vastuuta yrityksille
Moskova lupasi vastatoimia, samalla kun Putin myönsi julkisesti Ukrainan vastaiskujen aiheuttavan Venäjälle taloudellista vahinkoa.
10
Putin allekirjoitti 25. elokuuta asetuksen, joka mahdollistaa niin sanotun kriittisen infrastruktuurin tilapäisen valtiollisen haltuunoton, jos yksityiset omistajat eivät pysty suojaamaan kohdetta drooni-iskuilta tai rakentamaan sitä uudelleen iskujen jälkeen.
12
13
Käytännössä tämä lisää yritysten vastuuta ilmapuolustuksesta ja suojaustoimista. Samalla valtio saa mahdollisuuden ottaa strategisesti tärkeän omaisuuden määräysvaltaansa, jos suojaus tai korjaaminen katsotaan riittämättömäksi. Näin droonikampanja ei ainoastaan häiritse toimitusketjuja ja polttoaineen tuotantoa, vaan myös kasvattaa valtion kontrollia Venäjän kriittisessä infrastruktuurissa.