Huawei haastaa sirupakotteet, Singapore hyötyy tekoälybuumista ja Kiina valmistautuu kuumatkoihin

Toukokuun 26. päivän raportit piirsivät Aasiasta kuvan, jossa teknologia, kauppa ja suurvaltapolitiikka kietoutuvat tiiviisti toisiinsa. Huawei yrittää kuroa umpeen Kiinan kehittyneiden sirujen teknologiakuilua, Singapore nojaa tekoälyyn liittyvään elektroniikkakysyntään ja Kiina testaa avaruudessa valmiuksia, joita tarvitaan tulevilla kuulennoilla.

Huawei hakee vaihtoehtoa perinteiselle sirujen pienentämiselle

Huawei kertoi Shanghaissa uudesta LogicFolding-nimisestä suunnittelumenetelmästä, jonka avulla yhtiö tavoittelee siruja, joiden transistoritiheys vastaisi 1,4 nanometrin valmistusprosessia vuoteen 2031 mennessä. Nanometri on tässä yhteydessä siruteknologian sukupolvea kuvaava mittaluokka; pienempi luku ei yksin kerro koko sirun suorituskykyä.

Tavoite on merkittävä ennen kaikkea siksi, että Huawei yrittää parantaa sirujen suorituskykyä arkkitehtuurin, nopeamman tiedonsiirron ja rakenteiden pinoamisen avulla sen sijaan, että se luottaisi vain transistorien jatkuvaan pienentämiseen. Yhtiö on liittänyt lähestymistavan niin kutsuttuun Tau-skaalauslakiin, jonka tarkoituksena on tarjota vaihtoehto Mooren lain perinteiselle kehityspolulle.

On kuitenkin tärkeää erottaa toisistaan 1,4 nanometrin veroinen transistoritiheys ja todellinen 1,4 nanometrin valmistusprosessi. Huawei esitti aikataulun ja teknologisen suunnitelman, mutta ei julkaissut riippumattomia suorituskykymittauksia, jotka osoittaisivat kaupallisen läpimurron jo tapahtuneen. Ulkopuoliset analyytikot ovatkin suhtautuneet varauksella siihen, voidaanko kyseistä saavutusta kutsua aidoksi prosessisolmun läpimurroksi.

Pakotteet tekevät valmistuksesta vaikeaa

Yhdysvaltojen vuodesta 2019 lähtien kiristyneet rajoitukset ovat kaventaneet Huawein pääsyä yhdysvaltalaista teknologiaa hyödyntäviin komponentteihin ja tuotantolaitteisiin. Erityisen tärkeä puuttuva väline on EUV-litografia eli äärimmäisen ultraviolettivalon avulla toimiva valmistustekniikka, jota käytetään maailman kehittyneimpien sirujen tuotannossa.

Ilman EUV-laitteita kiinalaiset valmistajat joutuvat turvautumaan hankalampiin ratkaisuihin, jotka voivat olla kalliimpia, hitaampia ja vaikeampia laajentaa suuriksi tuotantomääriksi. Haaste ei ole vain suunnittelussa: valmistuksen tasainen laatu, tuotantosaanto ja toimitusketjun laajuus ratkaisevat, saadaanko lupaava arkkitehtuuri todella kaupalliseen käyttöön.

Huawei on kertonut uuden lähestymistavan tulevan ensin käyttöön Kirin-älypuhelinsiruissa myöhemmin vuonna 2026. Yhtiön ilmoittama vuoden 2031 tavoite merkitsee silti, että se olisi arviolta noin viisi vuotta jäljessä Taiwan Semiconductor Manufacturing Companya eli TSMC:tä. TSMC:n on raportoitu tavoittelevan 1,4 nanometrin prosessin massatuotantoa vuonna 2028. Näin vuoden 2031 päivämäärä tarkoittaa Huawein omaa 1,4 nanometrin veroiselle tiheydelle asetettua tavoitetta – ei sitä, että TSMC saavuttaisi kyseisen tason vasta silloin.

Singaporen vienti kasvoi tekoälykysynnän vetämänä

Singapore raportoi vuoden ensimmäisen neljänneksen öljyttömien kotimaisten vientien eli NODX:n kasvaneen 9,6 prosenttia vuodentakaisesta. Elektroniikkavienti kasvoi peräti 57,8 prosenttia, kun tekoälysovellusten kysyntä lisäsi integroitujen piirien ja levymedian tarvetta. 17

Vahvan alkuvuoden perusteella Enterprise Singapore nosti vuoden 2026 NODX-kasvuennusteen 3,0–5,0 prosenttiin. Aiempi ennuste oli 2,0–4,0 prosenttia. Tulos kertoo siitä, että tekoälyinvestoinnit tukevat Aasian elektroniikan toimitusketjuja, vaikka muu maailmankauppa kohtaa epävarmuutta.

Myös Singaporen talous kasvoi ensimmäisellä neljänneksellä 6,0 prosenttia vuodentakaisesta, mikä ylitti aiemman 4,6 prosentin ennakkoarvion. Huhtikuun pohjainflaatio puolestaan hidastui 1,4 prosenttiin maaliskuun 1,7 prosentista. Koko vuoden inflaationäkymäksi tarkistettiin 1,5–2,5 prosenttia. 17

Hyvä alkuvuosi ei silti poista riskejä. Viranomaiset varoittivat, että Lähi-idän konflikti voi heikentää maailmanlaajuista kysyntää, häiritä kauppareittejä ja nostaa energia- sekä kuljetuskustannuksia. Korkeammat tuontikustannukset voisivat puolestaan siirtyä kuluttajahintoihin. 1719

Shenzhou-23 valmistaa Kiinaa pidempiin avaruuslentoihin

Kiina laukaisi Shenzhou-23-avaruusaluksen 24. toukokuuta Jiuquanin laukaisukeskuksesta kohti Tiangong-avaruusasemaa. Kolmen astronautin joukossa oli Li Jiaying, joka tunnetaan kantoninkielisellä nimellä Lai Ka-ying. Hänestä tuli ensimmäinen Hongkongista avaruuteen matkustanut astronautti. 12615

Mission keskeinen koe on Kiinan ensimmäinen suunniteltu yhtäjaksoinen vuoden mittainen oleskelu kiertoradalla. Tarkoituksena on tutkia pitkäkestoisen painottomuuden vaikutuksia ihmiskehoon ja kehittää käytännön toimintamalleja, joita tarvitaan pitkillä avaruuslennoilla. 128

Kokeella on suora yhteys Kiinan tavoitteeseen lähettää astronautteja kuuhun vuoteen 2030 mennessä. Pidemmän aikavälin ohjelmaan on raportoitu liittyvän myös pysyvän kuutukikohdan tavoite vuoteen 2035 mennessä. Tiangongin pitkät oleskelut tarjoavat Kiinalle lääketieteellistä, teknistä ja operatiivista kokemusta ennen miehitettyjä kuulentoja. 6810

Kokonaisuutena päivän uutiset kuvastivat Kiinan pyrkimystä vähentää riippuvuuttaan länsimaisesta teknologiasta ja rakentaa samanaikaisesti omaa asemaansa sekä siru- että avaruusteknologian suurvaltana. Huawein ilmoitus ei vielä todista, että Kiina olisi saavuttanut maailman kehittyneimmän sirutuotannon tason, mutta se osoittaa, kuinka pakotteet ovat kiihdyttäneet vaihtoehtoisten teknisten ratkaisujen etsimistä.