Miksi Alibaba, BYD ja muut kiinalaisyritykset päätyivät Pentagonin 1260H-listalle?

Kesäkuun 8. ja 10. päivänä 2026 julkaistu päivitys laajensi Yhdysvaltain puolustusministeriön eli Pentagonin Section 1260H -listaa huomattavasti. Listalle päätyi suuria kiinalaisia kuluttaja-, teknologia-, auto-, bioteknologia-, robotiikka- ja puolijohdealan yrityksiä.

Nimestään huolimatta lista ei tarkoita, että jokainen nimetty yritys olisi perinteinen asevalmistaja. Kyse on lakisääteisestä yhdysvaltalaisesta tunnistuslistasta, jonka perusteella Pentagon arvioi yritysten yhteyksiä Kiinan sotilas- ja teollisuusjärjestelmään. Nimitys ei sellaisenaan vastaa esimerkiksi Yhdysvaltain pakotevirasto OFAC:n SDN-listalle joutumista. 2

Mitä listalle lisättiin?

Päivitys toi listalle 65 uutta yhteisöä: 17 emoyhtiötä ja 48 tytäryhtiötä. Kokonaismäärä nousi 188:aan. Näkyvimpiä uusia nimiä olivat:

• verkkokauppa- ja teknologiayhtiö Alibaba
• hakukone- ja tekoäly-yhtiö Baidu
• sähköauto- ja ajoneuvovalmistaja BYD
• muistipiirivalmistaja ChangXin Memory Technologies (CXMT)
• flash-muisteja valmistava Yangtze Memory Technologies (YMTC)
• lääketutkimuksen ja sopimusvalmistuksen yhtiö WuXi AppTec
• lidar- ja robotiikkayhtiö RoboSense
• nelijalkaisia ja humanoidirobotteja valmistava Unitree.

Listalle lisättiin myös muita yrityksiä, kuten sähköautovalmistaja NIO. Päivitys seurasi ilmeisesti aiemmin helmikuussa hetkeksi julkaistua ja sitten poistettua versiota. Kesäkuun lopullinen lista vastasi suurelta osin tuota luonnosta, mutta CXMT ja YMTC olivat mukana lopullisessa julkaisussa. 3517

Mitkä yritykset poistettiin?

Samassa päivityksessä poistettiin kymmenen yritystä, jotka olivat olleet 7. tammikuuta 2025 julkaistulla listalla:

• Anhui Sun Create Electronics
• China International Information Services
• China National Chemical Engineering
• China Traffic Construction USA
• CNOOC China
• CNOOC International Trading
• COSCO Shipping Finance
• Costar Group
• GLARUN Technology
• Taiji Computer. 1

Millä perusteilla yritykset nimettiin?

Perustana on vuoden 2021 puolustusbudjettilakiin sisältyvä Section 1260H. Säännös velvoittaa Pentagonin tunnistamaan Yhdysvalloissa suoraan tai epäsuorasti toimivia yrityksiä, joilla katsotaan olevan riittäviä yhteyksiä Kiinan Kansan vapautusarmeijaan tai sen sotilasvaliokuntaan, tai jotka osallistuvat Kiinan sotilas–siviili-fuusioon.

Sotilas–siviili-fuusiolla tarkoitetaan Kiinan valtion strategiaa, jossa siviiliteknologiaa, tutkimusta ja teollista kapasiteettia pyritään hyödyntämään myös puolustuksessa. Pentagonin julkisten perustelujen keskiössä olivat etenkin omistussuhteet, hallinnolliset kytkökset ja osallistuminen valtion ohjaamaan teollisuusjärjestelmään. 2

Yhtiökohtaiset perustelut

• Alibaba ja Baidu: Pentagonin mukaan molemmilla on epäsuora yhteys valtion omistamien yritysten valvonnasta vastaavaan SASAC-virastoon. Lisäksi niiden yhteys Kiinan teollisuus- ja tietotekniikkaministeriöön eli MIIT:iin oli peruste luokitella ne sotilas–siviili-fuusion edistäjiksi. 2

• BYD: Pentagon ilmoitti yhtiöllä olevan suoria ja epäsuoria yhteyksiä SASAC:iin sekä epäsuora yhteys MIIT:iin. Sen mukaan BYD osallistuu Kiinan puolustusteollista perustaa tukevaan sotilas–siviili-fuusioon. 2

• CXMT: Pentagon katsoi muistipiirivalmistajan olevan suoraan yhteydessä MIIT:iin sekä epäsuorasti yhteydessä SASAC:iin ja MIIT:iin. 2

• YMTC: Pentagon kuvasi yhtiön olevan epäsuorasti SASAC:n omistama ja epäsuorasti yhteydessä MIIT:iin sekä Kiinan puolustusteollisuudesta vastaavaan SASTIND-virastoon. 1

• WuXi AppTec: Pentagonin mukaan yhtiö on epäsuorasti SASAC:n omistama ja sillä on epäsuoria yhteyksiä SASTIND:iin ja Kansan vapautusarmeijaan. 1

• Unitree: Pentagon ilmoitti robotiikkayhtiön olevan epäsuorasti SASAC:n omistama ja siihen yhteydessä. Yhtiö luokiteltiin sotilas–siviili-fuusion edistäjäksi. 2

• RoboSense: Pentagonin julkaisemissa perusteluissa yhtiö kuvattiin sotilas–siviili-fuusion edistäjäksi, jolla on väitetty yhteys Kansan vapautusarmeijaan ja Kiinan puolustusteolliseen perustaan. 2

SASAC tarkoittaa Kiinan valtioneuvoston alaista virastoa, joka valvoo valtionyhtiöitä. MIIT vastaa teollisuus- ja tietotekniikkapolitiikasta, ja SASTIND puolustusteollisuudesta ja sotilasteknologiasta.

Pentagonin näyttö on siten pääosin hallinnollista ja rakenteellista: virastokytköksiä, valtion omistusta, valtion teollisuustukea, sotilastuotantoon liittyviä lupia, sijoittumista sotilas–siviili-fuusion alueille sekä nimityksiä, kuten ”Little Giant” ja ”Single Champion”. Julkisessa ilmoituksessa esitetään johtopäätökset ja lainkohdat, mutta ei yksityiskohtaista tiedusteluaineistoa jokaisesta yrityksestä. 12

Mitä laki käytännössä tarkoittaa?

Section 1260H perustuu William M. ”Mac” Thornberryn mukaan nimettyyn vuoden 2021 puolustusbudjettilakiin. Laki edellyttää listan vuosittaista julkaisemista ja säännöllistä päivittämistä 31. joulukuuta 2030 asti. 2

Yritys voi pyytää nimityksen uudelleenarviointia toimittamalla näyttöä siitä, ettei luokitukselle ole riittäviä perusteita tai etteivät asiaankuuluvat olosuhteet enää täyty. 1

Pelkkä 1260H-listalle päätyminen ei automaattisesti kiellä kaikkea yksityistä kaupankäyntiä, sijoittamista, vientiä tai muuta liiketoimintaa yrityksen kanssa. Se ei myöskään ole sama asia kuin OFAC:n SDN-lista tai Kiinan sotilas-teolliseen kompleksiin liittyvä NS-CMIC-lista. 2

Yritykset ja Kiina kiistivät nimitykset

Alibaba, Baidu, BYD ja WuXi AppTec torjuivat Pentagonin kuvauksen sotilasyhteyksistään. Alibaba sanoi, ettei listalle sijoittamiselle ole perusteita, kiisti olevansa kiinalainen sotilasyhtiö tai osa sotilas–siviili-fuusiostrategiaa ja ilmoitti käyttävänsä käytettävissä olevia oikeudellisia keinoja. 7

Myös Kiinan viranomaiset tuomitsivat päätöksen. Kiinan mukaan Yhdysvallat venyttää kansallisen turvallisuuden käsitettä ja käyttää syrjiviä listoja kiinalaisyritysten painostamiseen. Kiinan kauppaministeriö uhkasi vastatoimilla. 67

Yritysten kiistot ovat suorassa ristiriidassa Pentagonin julkaisemien, yhteyksiin perustuvien johtopäätösten kanssa. Julkisesti saatavilla oleva aineisto ei kuitenkaan ratkaise itsenäisesti kiistaa siitä, millaisia yritysten todelliset suhteet Kiinan valtioon tai armeijaan ovat. 127

Vaikutukset Pentagonin hankintoihin

Merkittävin käytännön vaikutus koskee Yhdysvaltain puolustusministeriön hankintoja. 30. kesäkuuta 2026 alkaen Pentagon ei saa tehdä, uusia tai jatkaa suoria sopimuksia listatun yrityksen kanssa tavaroista, palveluista tai teknologiasta. Rajoitus koskee myös listatun yrityksen määräysvallassa olevia yhteisöjä. 2

Kesäkuusta 2027 alkaen rajoitukset ulottuvat laajemmin tuotteisiin ja palveluihin, joita listattu yritys on valmistanut tai kehittänyt – myös silloin, kun Pentagon hankkii ne kolmannen osapuolen kautta. Tämä voi koskea esimerkiksi:

• pilvi- ja tekoälypalveluja
• sensoreita ja lidar-järjestelmiä
• akkuja ja ajoneuvoja
• puolijohteita
• laboratorio- ja lääketutkimuspalveluja
• robotiikkaa.

Puolustusalan pääurakoitsijoiden on siksi selvitettävä, sisältävätkö niiden toimitusketjut listattujen yritysten tuotteita, teknologiaa tai palveluja. Tarvittaessa niiden on löydettävä korvaavia toimittajia tai haettava viranomaisilta tarkempaa sopimusohjeistusta. 2

Listaus voi aiheuttaa myös muita kaupallisia ja sääntelyyn liittyviä riskejä: vientivalvonnan tarkastukset voivat tiukentua, asiakkaat voivat tehdä laajempia taustaselvityksiä ja sijoitusrajoituksia voi tulla myöhemmin, jos yhtiö lisätään erikseen OFAC:n NS-CMIC-listalle. Nämä eivät kuitenkaan seuraa automaattisesti Section 1260H -nimityksestä itsestään. 2