IMF:n Georgieva: maailmantalous on öljyshokin ja tekoälybuumin puristuksessa

Maailmantalous joutuu kahden voiman väliin

Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n pääjohtaja Kristalina Georgieva arvioi ennen G20-maiden valtiovarainministerien ja keskuspankkien pääjohtajien kokousta, että maailmantalous on osoittautunut odotettua sitkeämmäksi – mutta vaaravyöhyke ei ole väistynyt. Kokous järjestetään Ashvillessä, Pohjois-Carolinassa, 31. elokuuta ja 1. syyskuuta 2026. 1

Georgievan keskeinen kuvaus oli ”vetokamppailu”. Tekoälyyn liittyvät investoinnit tukevat kasvua erityisesti Yhdysvalloissa ja yhä laajemmin muualla, kun maat rakentavat datakeskuksia ja hankkivat niihin liittyvää laitteistoa. Samaan aikaan Iranin sotaan liitetty energiashokki ja käytännössä sulkeutunut Hormuzinsalmi lisäävät uuden inflaatiokiihdytyksen, rahoitusolojen kiristymisen ja talouskasvun hidastumisen riskiä. 3 7

Miksi energiashokki jäi aluksi pelättyä lievemmäksi?

Hormuzinsalmen kautta kulkevien energiavirtojen häiriö ei johtanut välittömään maailmantalouden romahdukseen. Vaikutusta lievensivät useat samanaikaiset tekijät:

• öljy- ja kaasuvarastojen käyttöönotto
• Persianlahden ulkopuolisen energiantuotannon kasvu
• heikentynyt kysyntä
• uusiutuvan energiantuotannon lisääntyminen
• joidenkin maiden paluu hiilen käyttöön. 9 10

Nämä tekijät auttoivat paikkaamaan osaa Hormuzinsalmen kautta menetetyistä energiavirroista. Georgievan viesti ei silti ollut, että ongelma olisi ratkaistu pysyvästi.

Jos öljyn hinta nousee uudelleen, inflaatio voi kiihtyä, korkojen lasku lykkääntyä ja hallitusten sekä yritysten velanhoito kallistua. Samalla kotitalouksien ostovoima heikkenisi ja talouskasvu hidastuisi. 3

Tekoälyinvestoinnit tuovat vastakkaista vetoapua

Tekoälybuumi alkoi pitkälti yhdysvaltalaisena ilmiönä, mutta se on laajenemassa globaaliksi kysynnän lähteeksi. Datakeskuksiin, palvelimiin ja muuhun teknologia-infrastruktuuriin tehdyt investoinnit tukevat yhdysvaltalaisten yritysten tuloksia ja kulutusta sekä hyödyttävät teknologian toimitusketjuun kytkeytyviä talouksia. 3 7

Tässä on vetokamppailun myönteinen puoli. Tekoälyn vauhdittama pääomankäyttö tukee kysyntää, kun taas kallis energia syö kotitalouksien reaaliostovoimaa, nostaa yritysten kustannuksia ja vaikeuttaa inflaation painamista alas.

IMF:n heinäkuun World Economic Outlook -päivityksen mukaan globaali disinflaatio eli inflaation hidastuminen on pysähtynyt. Maailman kokonaisinflaation ennustetaan olevan 4,7 prosenttia vuonna 2026, kun vuonna 2025 lukema oli 4,1 prosenttia.

IMF:n kasvuennuste pysyy maltillisena

IMF ennustaa maailmantalouden kasvavan 3,0 prosenttia vuonna 2026 ja 3,4 prosenttia vuonna 2027. Näkymä on kuitenkin hyvin epätasainen: energiantuojat ja konfliktin vaikutuksille alttiit taloudet kärsivät enemmän, kun taas maailman teknologian arvoketjuun integroituneet maat voivat hyötyä tekoälyyn liittyvästä kysynnästä.

Seuraava laaja World Economic Outlook -raportti julkaistaan lokakuussa. IMF julkaisee kattavat painokset huhti- ja lokakuussa, kun taas tammi- ja heinäkuun päivitykset tarkistavat ennustetta suppeammalle joukolle talouksia.

Georgievan suurempi huoli on julkinen talous

Energiashokki on vain yksi osa riskikuvaa. Georgieva nosti esiin myös julkisen talouden heikkenemisen, valtionlainojen korkeat tuotot, suuren velkataakan, pysähtyneen inflaation hidastumisen, kauppajännitteet ja maailmantalouden suuret ulkoiset epätasapainot. 3

Ongelma on, että hallitukset yrittävät tukea talouksia tilanteessa, jossa lainanotto kallistuu ja velkataakka on jo valmiiksi raskas. Jos sijoittajat vaativat valtionvelasta suurempaa tuottoa, julkisen talouden liikkumavara voi kaventua nopeasti. Silloin vaihtoehdoiksi jäävät käytännössä menoleikkaukset, veronkorotukset, lisävelka tai talouden tukitoimien vähentäminen.

Georgievan peräänkuuluttama ratkaisu on uskottava keskipitkän aikavälin suunnitelma. Hallitusten pitäisi esittää realistiset keinot alijäämien pienentämiseen ja velan vakauttamiseen sen sijaan, että ne nojaavat liian optimistisiin oletuksiin tai lyhytaikaisiin toimiin. 3

Miksi Yhdysvaltain joukkolainamarkkinoita seurataan?

Huoli näkyy myös pitkien korkojen markkinoilla. G20-kokousta edeltäneen raportoinnin mukaan Yhdysvaltain 30-vuotisen valtionlainan korko nousi jyrkästi ja kävi 19 vuoden huipulla. Korko pysyi edelleen yli 5,18 prosentissa, mikä kuvastaa sijoittajien huolta inflaatiosta, velkatarjonnasta ja finanssipolitiikan uskottavuudesta. 3

Yhdysvaltain valtiovarainministeri Scott Bessent puolestaan kaksinkertaisti pidempien nimelliskorkoisten valtionlainojen takaisinosto-operaatioiden koon vähintään 4 miljardiin dollariin operaatiota kohden, kun aiempi taso oli 2 miljardia dollaria.

Takaisinostojen tavoitteena oli tukea markkinoiden likviditeettiä ja painaa pitkiä korkoja alaspäin. Samalla päätös osoitti, kuinka tarkasti markkinat seuraavat valtionvelan tarjontaa ja finanssipolitiikan uskottavuutta. Korkea pitkä korko voi nostaa rahoituskustannuksia koko taloudessa, vaikka lyhyet korot liikkuisivat eri suuntaan.

Keskuspankkien on pidettävä hintavakaus etusijalla

Georgieva kehotti keskuspankkeja pysymään keskittyneinä hintavakauteen. Uusi öljyn hinnan nousu voisi kääntää inflaation hidastumisen suunnan ja pakottaa rahapolitiikan pysymään rajoittavana pidempään. Se tekisi lainanotosta kalliimpaa kotitalouksille, yrityksille ja velkaantuneille valtioille. 3

Viesti on varovainen, ei hälyttävä: maailmantalous on kestänyt ensimmäisen shokin ennakoitua paremmin, mutta sitkeys riippuu olosuhteista, jotka voivat muuttua nopeasti. Uusi toimitushäiriö, suurempi öljyn hinnannousu tai luottamuksen heikkeneminen julkiseen talouteen voisi paljastaa haavoittuvuuksia, joita tekoälyinvestoinnit eivät yksin pysty paikkaamaan.

Myös maailmantalouden epätasapainot huolestuttavat

Georgieva yhdisti finanssipaineet myös siihen, miten kysyntä jakautuu eri maiden välillä. Joissakin maissa suuret julkiset alijäämät elävät rinnakkain toisten maiden suurten ulkoisten ylijäämien kanssa. Tällainen asetelma on vaikea pitää yllä loputtomiin. 3

IMF:n politiikkalogiikka on kaksijakoinen: alijäämämaiden on korjattava julkista talouttaan uskottavasti, kun taas ylijäämämaiden pitäisi vahvistaa kotimaista kulutusta sen sijaan, että ne nojaisivat liikaa vientiin.

G20:n pöydällä ei siten ole vain öljyn hinta tai tekoäly. Päättäjien on hallittava samanaikaisesti energiashokkia, tekoälyn synnyttämää investointisykliä, korkeaa velkaa ja epätasaisesti jakautunutta maailmanlaajuista kysyntää. Georgievan ydinsanoma on, että maailmantalous kestää myrskyä toistaiseksi – mutta finanssipolitiikan uskottavuus ja hintavakaus ratkaisevat, kuinka kauan tämä kestävyys jatkuu.