IMF:n Georgieva: maailmantalous on kestänyt energiashokin odotettua paremmin

Kansainvälisen valuuttarahaston (IMF) pääjohtajan Kristalina Georgievan viesti on varovaisen sitkeä, ei huoleton. Maailmantalous on kestänyt Iranin sodan ja Hormuzinsalmen ympärillä syntyneet energiatoimitusten häiriöt paremmin kuin IMF alun perin pelkäsi. Korkeammat öljyn hinnat, sitkeä inflaatio, kallistuva rahoitus ja heikentyvä julkinen talous voivat silti hidastaa kasvua. 17

IMF:n tarkistetun perusennusteen mukaan maailmantalous kasvaa 3,0 prosenttia vuonna 2026. Kasvu on edelleen positiivista, mutta ennusteeseen liittyvät riskit painottuvat alaspäin. 47

Miksi energiashokki jäi toistaiseksi pelättyä lievemmäksi?

Energiatoimitusten häiriöitä ovat vaimentaneet useat tekijät:

• öljy- ja kaasuvarastojen purkaminen
• Persianlahden ulkopuolisten tuottajien lisääntynyt tarjonta
• uusiutuvan energiantuotannon kasvu
• odotettua pienempi energian kysyntä
• joidenkin talouksien osittainen paluu kivihiilen käyttöön. 4

Georgieva kuvasi tilannetta “vetokisaksi”: Persianlahden kielteinen energiatarjontashokki jarruttaa taloutta, kun taas tekoälyyn liittyvät investoinnit antavat kasvulle vastakkaisen sysäyksen. Vaikutukset eivät jakaudu tasaisesti. Maiden kokema paine riippuu muun muassa niiden riippuvuudesta Persianlahden energiasta, makrotalouden vakaudesta ja asemasta tekoälyn toimitusketjuissa. 17

Kestävyys on silti hauras

Energiahuoltoa tukevat puskurit eivät ole rajattomia. Kun öljy- ja kaasuvarastot pienenevät, uusi häiriö voisi nostaa hintoja aiempaa jyrkemmin – etenkin, jos energiankysyntä kasvaa talvella. Öljyn uusi kallistuminen lisäisi inflaatiopaineita ja voisi siirtää rajoittavan korkopolitiikan keventämistä myöhemmäksi. 56

Korkojen pysyminen korkealla kasvattaisi myös valtioiden, yritysten ja kotitalouksien velanhoitokuluja. Se voisi vähentää kulutusta ja investointeja sekä hidastaa talouskasvua entisestään. 6

Huoli ei rajoitu energiamarkkinoihin. Georgieva nosti esiin myös valtionlainojen korkojen nousun ja inflaation hidastumisen pysähtymisen merkkeinä joidenkin maiden heikentyvistä julkisista talouksista ja kasvavasta haavoittuvuudesta. Korkeammat lainakorot tekevät velan uudelleenrahoituksesta kalliimpaa ja kaventavat hallitusten mahdollisuuksia tukea taloutta seuraavan kriisin aikana. 17

Mitä 3,0 prosentin kasvuennuste kertoo?

IMF:n 3,0 prosentin kasvuennuste vuodelle 2026 kuvaa suhteellisen sitkeää perusuraa, ei sitä, että energiashokki olisi varmasti ohi. Ennusteeseen vaikuttavat edelleen uudet energiatoimitusten häiriöt, vaikeasti taltutettava inflaatio, korkea velka ja kauppajännitteet. 47

Georgieva sanoi jo aiemmin, ettei Lähi-idän konfliktista ollut nähtävissä selvää merkkiä globaalista taantumasta, mutta hän varoitti riskien pysyvän korkeina. Ero on olennainen: talous voi jatkaa kasvuaan samalla, kun kasvun edellytykset heikkenevät. 16

Tekoäly tukee kysyntää, mutta hyödyt eivät jakaudu tasaisesti

Tekoälyinvestoinnit ovat yksi syy siihen, miksi maailmantalous on pysynyt odotettua vahvempana. Yhdysvalloista alkanut investointibuumi on laajentunut kansainvälisesti. Se voi tukea yritysten tuloksia ja kuluttajien kulutusta sekä vauhdittaa datakeskusten rakentamista ja tekoälylaitteistojen tuotantoa. 313

Georgieva on kuitenkin korostanut, että tekoälyn lopullisiin talousvaikutuksiin liittyy “merkittäviä tuntemattomia tekijöitä”, mukaan lukien mahdolliset rahoitusvakauden riskit. Hyödyt voivat jakautua epätasaisesti, ja kehittyvät taloudet ovat suurimmassa vaarassa jäädä jälkeen, jos niiltä puuttuvat tekoälyn vaatima infrastruktuuri, pääoma, osaaminen ja toimitusketjuyhteydet.

Tekoäly on siis samaan aikaan lyhyen aikavälin kasvun tuki ja pitkän aikavälin politiikkahaaste. Investoinnit voivat piristää kysyntää nyt, mutta ne eivät poista energiashokkia eivätkä takaa tuottavuushyötyjen jakautumista laajasti.

Mitä päättäjien pitäisi tehdä?

Julkinen talous

Hallitusten pitäisi vahvistaa talouspolitiikan uskottavuutta ja palauttaa liikkumavaraa tulevia kriisejä varten. Tämä tarkoittaa velkasuhteen vakauttamista, laaja-alaisten ja kohdentamattomien tukien välttämistä sekä avun suuntaamista kotitalouksille, joihin energiakustannusten nousu osuu voimakkaimmin. Tuottavia investointeja pitäisi suojella mahdollisuuksien mukaan, mutta korkojen nousu tekee julkisen talouden sopeutuksen lykkäämisestä entistä kalliimpaa. 17

Keskuspankit

Keskuspankit joutuvat tasapainoilemaan vaikeassa tilanteessa. Niiden ei pitäisi olettaa energiashokin jäävän automaattisesti tilapäiseksi, jos se alkaa vaikuttaa inflaatio-odotuksiin, palkkoihin tai hintoihin laajemmin. Georgieva on kehottanut päättäjiä varautumaan rahapolitiikan kiristämiseen, jos toisen kierroksen vaikutukset uhkaavat juurtua talouteen – mutta samalla välttämään tarpeetonta kiristämistä, jos kysyntä heikkenee jyrkästi.

Energia- ja tekoälypolitiikka

Vastaus ei ole vain raha- ja finanssipoliittinen, vaan myös rakenteellinen. Hallitukset voivat vähentää haavoittuvuutta vahvistamalla energiahuoltoa ja hajauttamalla toimitusreittejä. Samalla niiden pitäisi parantaa eri maiden mahdollisuuksia päästä osallisiksi tekoälyvetoisesta kasvusta tarjoamalla infrastruktuuria, osaamista ja rahoitusta.

Ydinviesti

Georgievan mukaan maailmantalous on läpäissyt tärkeän kokeen, mutta itse riskit eivät ole kadonneet. Varastojen purkaminen, vaihtoehtoinen tarjonta, pienempi kysyntä ja tekoälyinvestoinnit ovat pehmentäneet Hormuzinsalmen häiriöiden ensimmäistä iskua. Nämä suojatekijät voivat kuitenkin heiketä samaan aikaan, kun öljyn hinnat, inflaatio, velanhoitokulut ja valtionlainojen korot nousevat.

Toistaiseksi IMF näkee maailmantaloudessa kestävyyttä. Suurempi kysymys on, kestääkö se uuden energiashokin – ja pääsevätkö tekoälyn seuraavan kasvumoottorin hyödyt myös niihin talouksiin, joilla on kaikkein vähiten resursseja pysyä kehityksessä mukana.